Soukanranta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoonlahden kotikaupunkipolut, kartta

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Soukanranta

12 kohdetta, 3 km

15 Hiilimäki

Kutsumanimiä myös Tallimäki ja Mikkolanmäki. Lähellä huippua etelärinteessä on matala kivilatomus, joka on ilmeisesti nuorempi kuin Krattivuoren röykkiöt. Mäki on ollut lähiseudun lasten tunnettu mäenlaskupaikka talvisin.

16 Sökövikens skola

Valmistunut 1994, suunnittelija Reijo Ahtiainen/Espoon tekninen keskus. Ruotsinkielisessä yläkoulussa on 270 oppilasta. Koulussa painotetaan mm. kestävää kehitystä, loogista ajattelua ja tulevaisuustaitoja.

Koulun pohjoispuolella on Espoon pitkäaikaisen kaupungininsinöörin Martti Tieahon aloitteesta 2004 rauhoitettu Martin mänty, ikää 300 vuotta, nyt jo kelottumassa.

Koulun eteläpuolella Pakkasmäessä on uusi amfiteatteri, jossa toimii vuodesta 2014 Hyökyvuoren kesäteatteri.

Teatteri Hyökyvuori

Tietolaatikko: Hyökyvuoren kesäteatteri

Amfiteatteri rakennettiin vuonna 1983 asukaspuiston yhteyteen Kivenlahdessa asuneen professori Heikki von Hertzenin aloitteesta. Hyökyvuoren lapsiteatteri aloitti täällä toimintansa vuonna 1985 ja lasten kasvettua aikuisten teatteri 1995. Paikka oli Teatteri Hyökyvuoren kotinäyttämö vuoteen 2013 saakka. Mieliin on jäänyt mm. kesällä 2004 esitetty näytelmä Pirtukuningas ja orpopoika, joka kertoi Espoonlahdellakin kieltolain aikaan liikkuneesta salakuljettaja Algot Niskasta. Vuodesta 2014 alkaen teatteri toimii reilun kilometrin päässä Pakkasmäessä.

17 Taidepuisto

Soukanreitin risteyksen ja Ystävyyden sillan välissä on taidepuisto, jossa on aiemmin pidetty vaihtuvia näyttelyitä Soukanpohjan kartanon ja Soukan Taideseuran yhteistyönä.

18 Ystävyyden silta

Vuonna 1994 valmistuneen sillan suunnitteli taiteilija Urmas Arike Tallinnan Nõmmesta, joka on Espoon ystävyyskaupunginosa.

Vanha kirkkotie haarautui näiltä paikkeilta Sökön maantieltä vielä 1940-luvulla. Se on edelleen nähtävissä kevyen liikenteen väylänä ja pieni osuus on jäljellä myös Nöykkiössä. Pitäjässä oli aikanaan seitsemän kirkkotietä, jotka johtivat Espoon kirkolle.

19 Soukanlaakson kartanot

Sökön kylästä varhaisin säilynyt maininta on vuodelta 1540, jolloin siellä oli kaksi taloa. Asutusta ja viljelyksiä oli laaksossa puron kahta puolta. Purossa oli pieni vesivoimalla toimiva mylly. Talot yhdistettiin kruununtilaksi seuraavalla vuosisadalla.

Vuonna 1798 Eric Hendricsson lunasti tilan valtiolta tavalliseksi verotilaksi. Se jaettiin taas 1834, jolloin syntyivät nykyiset kartanot nimillä Erikas ja Jonases, myöhemmin Övergård ja Nedergård.

Molempien päärakennusten vanhimmat osat ovat 1830-luvulta. Maista suurin osa myytiin 1960-luvulla: Soukanpohjan Satolle ja Övergårdin Espoon kauppalalle, mutta kotitanhuat ovat edelleen sukujen hallussa.

Soukanpohja

Nedergård on nyt nimeltään Soukanpohja. Sen päärakennus paloi 2010, mutta nyt on alkamassa jälleenrakentaminen mahdollisimman pitkälti alkuperäisen mukaisena. Kartanon tallialueella toimii jo vuodesta 1974 Lounaisrannikon Ratsastuskoulu, nykyään Espoonlahden ratsastuskoulu..

Espoonlahden ratsastuskoulu.com

Övergård

Övergårdin päärakennus toimi kiinalaisten metsätyömiesten sairaalana Helsingin linnoitustöiden aikaan 1916, kun venäläiset hakkauttivat tilan kaikki metsät.

Kun venäläiset saapuivat 1944 vuokraamaansa Porkkalaan, tuli myös malariaepidemia, jonka ensimmäinen potilas oli Övergårdin isäntä. Tautia hoidettiin kiniinillä eikä kukaan onneksi kuollut.

Etelä-Espoon ruotsinkielisten koulujen hammashuolto alkoi Övergårdissa Brita Söderströmin toimesta 1950-luvun lopulla.

Övergårdin emäntänä on Benita Åkerlund, Espoon työväenopiston pitkäaikainen apulaisrehtori, kotiseutuneuvos ja entinen Soukka-seuran puheenjohtaja. Jouluaattona klo 12 soitetaan Övergårdin aitan vellikelloa ja julistetaan joulurauha Soukassa. Kivinavetta on vuodelta 1872. Päärakennuksen ja Yläkartanontien välissä on myös 1870-luvulla istutettu, 1975 rauhoitettu tammi.

20 Soukanlahden eteläranta

Rantaniityllä Espoonlahdentien molemmin puolin Soukka-seura ylläpitää Espoon kaupungilta vuokraamallaan alueella viljelypalstoja. Näin jatkuu vuosisatainen maatalousperinne Espoonlahdessa. Niiden takana rannan tuntumassa on Perjantaiseuran vapaa-ajanviettopaikka. Talojen läheisyydessä on pieni kumpu, jossa ennen poltettiin tiiliä omaan tarpeeseen.

Pienessä poukamassa oli ennen Sökön kylän tilojen yhteinen laituri. Nykyinen on yksityisen venekunnan ylläpitämä. Soukanlahden pohjoisrantaan on asemakaavassa merkitty myös uusi venesatama.

Lahdella kuitenkin asustaa harvinainen meriuposkuoriainen, jonka myötä suunnitelmat on toistaiseksi haudattu.

wikipedia.org > Meriuposkuoriainen

21 Monte Bello

Arkkitehti Yrjö Vaskinen lunasti tästä palstan, antoi sille nimeksi Monte Bello, kaunis kukkula, ja rakennutti viisi hauskannäköistä eriväristä funkistyylistä kesämökkiä. Rannassa oli yhteinen saunarakennus. Nykyinen rivitaloasutus on muodostunut 1970–80-luvulla.

22 Klobbenin venevalkama ja uimaranta

Aikaisemmin mantereelta johti puinen silta Pikku-Klobbenille, joka oli saari. Sillan keskellä oli uimakoppi, jota kanta-asukkaat saivat käyttää. Vasta toinen silta vei Klobbenille. Vettä oli niin paljon, että siltojen alta pystyi soutamaan. Saarella oli komea puinen höyrylaivalaituri, venevaja ja uimakoppi.

Keskellä saarta oli pieni punainen mökki, jossa asui kalastaja–vartija. Kieltolain 1919–32 aikana Klobben oli tärkeä salakuljetetun viinan lastauspaikka. Nyt saarelle pääsee pengertietä ja siellä toimii Soukan Venekerho, jonka satamassa on 372 venepaikkaa. Pohjoisrannalla Espoonlahden talviuimarit Pulahdus ry:n pukukopit.

Soukan venekerho

pulahdus.fi  

Tietolaatikko: Itämeri

Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 miljoonaa km2.

Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlannin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on 8 200 km merkittyjä meriväyliä.

Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkauden jäljiltä. Se jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.

Espoon rantaraitti jatkuu rantaviivaa seuraillen Saunalahdesta Tarvaspäähän saakka.

Espoo.fi > Rantaraitti 

23 Näköala Staffaniin

Makkarlahden takana häämöttävällä Staffanin saarella on suuri punainen talo, jossa toimi 1886–1932 puusepänverstas laajalti tunnettua puuseppien koulutusta, josta nimitys ”Soukan yliopisto”. Nykyään saarella toimii Norman Nordbergin veneveistämö ja korjaamo. Vuonna 1941 Staffanilla koulutettiin neljätoista nuorta virolaista tiedustelijoiksi. He toimivat Neuvostoliiton miehittämässä Virossa lähettäen tietoja Suomeen.

24 Näköala Kasavuorelle

Vuori on ilmeisesti saanut nimen Kasaberg tulista (kasoista), jotka sytytettiin varoituksena muille kylille vainolaisen lähestyessä. Talvisodan aikana huipulla oli tähystystorni, josta lotat valvoivat ilmatilaa ja ilmoittivat viholliskoneista Helsinkiin.

google.fi/images?q=ilmavalvontalotat

25 Villa Miniato

Valmistui 1904, suunnittelija Eliel Saarinen, rakennuttaja Knut Selin. Rakennustaiteellisesti Espoon arvokkain asuinrakennus. Samaa tyyliä kuin hieman aiemmin valmistunut Gesellius–Lindgren–Saarisen toimiston kansallisromanttinen Hvitträsk.

Talon julkisivut, kiinteä sisustus, huonekalut ja ympäröivä luonnonmaisema muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vaikutteita on saatu karelianismista, keskiaikaisista linnoista ja jugendista. Keskeinen tila on kahden kerroksen korkuinen halli, jota kiertää lehteri. Rakennuksessa on useita erikoisia kaakeliuuneja.

Salaneuvos Alfred Nyberg osti Villa Selinin 1905 ja nimesi sen San Miniaton kaupungissa Italiassa sijaitsevan kappelin mukaan. Seuraavan omistajan aikana huvilan puisto nousi kukoistukseensa. Villa Miniatoon kuului päärakennuksen lisäksi puutarhurin rakennus, pikkuhuvila vieraita varten, mankelihuone, talli, venevaja, jääkellari ja kasvihuoneet. Huvilalla oli oma venelaituri uimakoppeineen.

Miniato peruskorjattiin ja entisöitiin 1981–83. Tontti on jaettu ja toiselle puoliskolle rakennettu yksitoista uutta erillistä punatiilirakennusta.

26 Makkarlahti

Muistona Miniaton loistosta rannan tuntumassa seisoo rivi vanhoja hopeapajuja, joiden läheisyydessä aikoinaan oli tenniskenttä ja upea omenapuutarha. Makkarlahti oli kyläläisten uimaranta. Nykyään siellä on yksityisen venekerhon venelaituri.

27 Soukan kelomänty

Noin 450-vuotias mänty on jo täysin kelottunut. Puun korkeus on 20 m, ympärysmitta rinnan korkeudelta 300 cm, rauhoitettu 1969.