Laurinlahti

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoonlahden kotikaupunkipolut, kartta

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Laurinlahti

18 kohdetta,  4 km

Nimi Larsvik esiintyy jo vuoden 1787 kartassa. Ilmeisesti lahden rannalla on aikoinaan asunut Lars-niminen
mies (vrt. naapuri Stensvik).

1 Villa Larsvik

Vuonna 1905 Stensvikin kartanon omistaja, valtioneuvos Konstantin Saurén rakennutti tänne hirsihuvilan ja nimesi sen Villa Larsvikiksi. Samalla rakennettiin mm. talli, vaunuliiteri, viljamakasiini ja kasvihuone. Sittemmin rakennusta on jatkettu itäpäästä ja korotettu kokonaan kaksikerroksiseksi. Sen ulkomuoto on lähes funktionalistinen, mutta alakerran ikkunat ja portaat kuitenkin jugend-tyyliä. Peruskorjattiin 1978–79 Suomen Työväen Säästöpankin edustuskäyttöön, nykyisin yksityisomistuksessa ja suojeltu.

Tietolaatikko: Alexander Frey perustaa Laurinlahden yhdyskunnan

Villa Larsvikin tiluksineen osti vuonna 1923 lakitieteen tohtori Alexander Frey (1877–1945). Tämä oli Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja ja toiminut aiemmin mm. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Suomen itsenäisyysjulistuksen antaneen senaatin jäsenenä.

Alkuaikoina Frey kulki huvilalleen höyrylaivalla, jolla matka kesti 2,5 h, sittemmin moottoriveneellä vain 1,5 h ja Jorvaksentien avauduttua linja-autolla enää 30 minuuttia. Samalla alkoi tiheä huvila-asutus levittäytyä Helsingistä länteen. Vuonna 1938 Frey lohkoi maistaan 99 huvilatonttia ja osoitti ranta-alueen venevalkamaksi sekä autoille yhteisen seisontapaikan. Näin syntyi omaleimainen Laurinlahden huvilayhdyskunta.

Wikipedia.org > Alexander Frey

2 Laurinlahden venekerho

Veneily on aina ollut hyvin tärkeä osa laurinlahtelaisten elämää – myös Porkkalan vuokraaikana 1944–56, jolloin liikkuminen Espoonlahdella oli luvanvaraista ja silloinkin vain tunnuskilvellä varustetulla soutuveneellä.

Porkkalan palautuksen jälkeen venekanta kasvoi nopeasti. Laurinlahden yhdyskunta rakensi venelaiturin 1940-luvulla nykyisen venesataman paikalle. Laituria pidennettiinkin useaan otteeseen. Alueen väkimäärän edelleen kasvaessa 1970-luvulla valkama kävi lopulta ahtaaksi.

Nykyinen venekerho perustettiin Laurinlahden yhdyskunnan tuella 1982. Se alkoi suunnitella venesatamaa, jota aluksi pidettiin liian suurisuuntaisena. Lahden ruoppauksen jälkeen uudet laiturit otettiin käyttöön 1988 ja kerhorakennus seuraavana vuonna. Nyt venepaikkoja on 182 ja talvisäilytyspaikkoja 110.

Kylmän sodan suurvaltojen johtajien välinen ns. kuuma linja Washington–Moskova kulki Suomen läpi ja sukelsi mereen nykyisen sataman eteläreunassa. Kaapeli poistettiin venesataman ruoppauksen yhteydessä.

Laurinlahdenvenekerho.fi

3 Ankkurinvarsi 5

Laurinlahden alkuperäisiä tontteja ei juurikaan ole jaettu, mutta vanhojen huviloiden tilalle on rakennettu vuosien saatossa runsaasti uusia yhtiömuotoisia omakoti- ja rivitaloja. Tässä tontilla numero 57 kuitenkin seisoo alkuperäinen funkistyylinen huvila vuodelta 1937.

4 Commune bonum

Lohkomiensa tonttien lisäksi Alexander Frey lahjoitti Laurinlahden yhdyskunnalle seurantalotontin nimeltään Commune Bonum “asujaimiston henkisten rientojen edistymistä palvelemaan”.

Tontille rakennettiin 1981 leikkipuisto yhdyskunnan ja Espoon kaupungin yhteisvoimin. Vuonna 1983 kaupunki ilmoitti haluavansa tontin omistukseensa päiväkotia varten. Asukkaat vastustivat hanketta ja päiväkoti rakennettiin muutaman vuoden kuluttua Kourakujalle.

Commune bonum -tonttia on hoidettu yhä edelleen yhdyskunnan järjestämillä talkoilla.

Tietolaatikko: Yhdyskunta muuttuu

Laurinlahden yhdyskunnan toiminta oli vuosikymmeniä hyvin aktiivista keskittyen kesäaikaan niin kuin huvila-asutuskin. Kesän alussa korjattiin ensin yhteinen venelaituri talven jäljiltä. Tonteilta haravoitiin risut ja niistä koottiin rantaan suuri juhannuskokko, joka poltettiin yhdyskunnan perinteisessä juhannusjuhlassa.

Ympärivuotinen asuminen yleistyi 1950-luvulta alkaen ja yhdyskunta ryhtyi huolehtimaan mm. teiden aurauksesta. 1960-luvulla otettiin kantaa Espoonlahden suurisuuntaisiin kaavoitushankkeisiin. Kesäasutus jäi vähitellen historiaan 1970-luvun kuluessa ja yhdyskunnan toiminta hiipui painopisteen siirtyessä venekerhoon 1980-luvun alussa. Laurinlahden yhdyskunta on kuitenkin edelleen olemassa eräänä vanhimmista espoolaisista kaupunginosayhdistyksistä. Sen päätoimintona ovat leikkipuiston ylläpito ja lasten tenniskurssit kesällä.

5 Krattivuori

Astumme hetkeksi sivuun Laurinlahden yhdyskunnan alueelta, mutta olemme edelleen kaupungin osa-aluejaon mukaan Laurinlahdessa.

Itämeren edeltäjän Litorinameren pinta oli huomattavasti nykyistä Itämerta korkeammalla maankuoren ollessa lommolla jääkauden jäljiltä, ja nykyiset kalliot olivat luotoja kaukana rannasta.

Krattivuoren etelärinteillä on neljä hieman eri-ikäistä pronssikautista hautaröykkiötä, joista kaikista on aikojen saatossa viety kiviä. Alhaalla Ristiniementien varressa on Espoon kaupungin katupäällikön mukaan vuonna 2004 nimetty ja rauhoitettu ”Markuksen mänty”, jolla on ikää yli 300 vuotta.

Ristiniementien kallioleikkauksessa on näkyvissä Krattivuoren kvartsinen maasälpägneissi, joka on syntynyt muinaisen merenpohjan sedimenttikivestä osittain sulamalla ja uudestaan kiteytymällä.

6 Villa Korsnäs

Valmistui 1935, suunnittelija Jarl Eklund. Johtaja Bertel Björkman rakennutti funkistyylisen huvilan vanhemman hirsirungon päälle. Se on viime vuosikymmenellä läpikäynyt täydellisen korjauksen.

Niemellä oli jo vuonna 1872 huvilarakennus ja sitä pidetäänkin yhtenä Espoonlahden vanhimpana huvilapaikkana. Villa Korsnäsiä ympäröi suurehko puistoalue, jossa kasvaa mm. paljon vanhoja jalopuita.

7 Ristiniemi

Paikka on ilmeisesti saanut Korsnäs-nimen niemekkeellä olleesta rististä, joka pystytettiin haaksirikon tai hukkumistapauksen muistoksi. Salmen toisella puolella on kolme saarta, joita kutsuttiin Skotlanniksi, Englanniksi ja Irlanniksi.

Tietolaatikko: Itämeri

Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 miljoonaa km2.

Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlannin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on 8 200 km merkittyjä meriväyliä.

Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkauden jäljiltä. Se jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.

8 Höyrylaivalaiturin jäännökset

Helsingin nopea kehitys 1860-luvulta alkaen johti lukuisien kesähuviloiden rakentamiseen pitkin Espoon rannikkoa. Sen myötä syntyi säännöllinen höyrylaivaliikenne kaupunkiin niin vilkkaana, että jo vuonna 1873 reitillä liikennöi kaksi laivaa. Tätä Sandvikin laituria käytettiin laivojen yöpymiseen. Laiturin keskiosassa oli sen ajan tyyliin uimakoppi.

9 Santalahden niemeke

Niemekkeellä oli kalastaja Theodor Holmbergin tila, jolla oli navetta, heinälato ja varasto. Tilan pieni päärakennus puutarhoineen sijoittui kauniisti suurten puiden siimekseen. Kesäasukkaille kalastaja oli rakentanut kaksi suurehkoa huvilaa, joissa Soukka-seura piti 1970-luvulla kesäkahvilaa. Kaupungin tarkoituksena oli järjestää rakennuksiin kalastajamuseo, mutta ne ehtivät mennä huonoon kuntoon ja lopulta poltettiin kaupungin toimesta.

Espoonlahden Surffitallilla on niemellä tukikohta. Rantapensaikossa on tavattu hopeapajun kääpiökoi.

Surffitalli.com

10 Madamsbacken

Entisinä aikoina rinteessä oli peltoja ja niittyjä. Lähistön asukkaat käyttivät siitä nimeä Madamsbacken mäessä asuneen matamin mukaan. Keskellä rinnettä oli koko kylälle tärkeä lähde, josta otettiin vettä karjalle ja saunoihin. Lähde oli pieni, mutta se ei koskaan kuivunut.

Nykyaikana rinteen ovat täyttäneet rivitalot, joissa näkyy 1970-luvun aluerakentamisen tehokas henki poiketen muusta Laurinlahdesta.

11 Pronssikautinen röykkiöhauta

Hyvin säilynyt pronssikautinen hautaröykkiö ajalta 1500–500 e.a.a.

12 Merenneito-aiheinen kadunnimistö

Skrattberget toimi ennen maamerkkinä Espoonlahdelle pyrkiville merenkulkijoille. Paikallisissa uskomuksissa skratt oli piruntapainen pieni olento. Toisen tarinan mukaan taas merenneito johtaa merimiehiä harhaan vuorelta. Asunto-osakeyhtiö Merenneito valmistui Merenneidonpolun varteen 1983, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Näkki-katu kulkee Laurinlahden yhdyskunnan vanhaa itärajaa pitkin.

13 Merenneidontie 17

Valmistui 1981, suunnittelija Ilkka Salo. Kuuden talon kokonaisuus on huomioitu kansainvälisissä arkkitehtuurilehdissä. Arkkitehtia pyydettiin piirtämään samantyyppinen yksittäistalo myös viereiselle tontille (Merenneidontie 15), se valmistui 1988.

14 As.oy Majakumpare

Valmistui 1971, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Kolmen asunnon yhtiöön sisältyy arkkitehtiveljesten kodeikseen suunnittelema paritalo. Kohde on saanut italialaisen arkkitehtuuripalkinnon 1978.

Tietolaatikko: Timo ja Tuomo Suomalainen

Timo (s. 1928) ja Tuomo (1931–88) Suomalainen ovat lähtöisin Suursaaresta. He ovat suunnitelleet Temppeliaukion kirkon ja Espoossakin useita kohteita, mm. Espoonlahden kirkon. Suomalaisten töille tyypillistä ovat vapaat muodot, lämpimät materiaalit, koreilemattomuus ja maastoon sopeuttaminen.

Suomalaiset olivat aktiivisesti mukana, kun Laurinlahden yhdyskunta vastusti Espoonlahden mittavia kaavasuunnitelmia 1960-luvulla. He kapinoivat myös töissään aikakauden yltiörationaalista arkkitehtuuria vastaan ja kohtasivat pitkään vähättelyä alan piireissä. Nyt Timo Suomalainen on Amerikan arkkitehtiliiton kunniajäsen vuodesta 2000 ja Suomen arkkitehtiliiton vuodesta 2009.

Wikipedia.org > Timo Suomalainen  

15 Laurinlahdentie

Vuonna 1977 entinen Alexander Freyn tie nimettiin uudelleen Laurinlahdentieksi. Samalla se nykyaikaistettiin eli suoristettiin ja levennettiin “vastaamaan Espoon kaupungistumisen vaatimuksia”. Sittemmin katua on kavennettu Laurinlahden Yhdyskunnan kirjelmien johdosta ajonopeuksien hillitsemiseksi. Tien varressa jokaisella tontilla on erilaisia, omaleimaisia taloja.

16 Merisaapas

Vanhan Sökön maantien mutkassa oli pehmeä kohta, jota kutsuttiin Merisaappaaksi. Nykyistä kävelytietä pitkin tultiin alun perin Helsingistä Laurinlahteen. Vastapäätä nykyistä päiväkotia risteyksen toisella puolella oli Yhdyskunnan kilpi ja kartta sekä autojen seisontapaikka.

Vieressä toimi jo 1940-luvulla Lydia Skogsterin kauppa, jota jatkoi vuodesta 1958 Nina Norstedt. Lihat tilattiin Helsingistä Kniefiltä ja Marschanilta. Ne kuten myös voi, juustot ja leivät tuotiin Laurinlahteen linja-auton kyydissä. Kahvi jauhettiin myymälässä ja Norstedtin investoitua pakastimeen sieltä sai myös jäätelöä. Ostokset toimitettiin pyydettäessä asiakkaiden ovelle polkupyörällä kauppiaan lasten toimesta. Viimeinen kauppias oli Iris Nieminen, joka jatkoi aina Lippulaivan avaamiseen saakka.

17 Laurinlahden koulu

Valmistui 1983, suunnittelijat Tuula Jussila ja Rauno Uski/Espoon tekninen keskus. Noin 300 oppilaan alakoulussa painotetaan itsenäistä työskentelyä, oma-aloitteisuutta sekä oman työn suunnittelua ja arviointia. Koulu oli Espoon Unicef-koulu vuosina 2005–07 ja nyt mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa. Kerhotoimintaa järjestävät useat urheiluseurat sekä musiikkiopisto Avonia.

Espoo.fi > Laurinlahden koulu

Liikkuvakoulu.fi

18 Kivenkolo

Asukastilassa on kaupungin järjestämää ohjausta ja neuvontaa, suomen kielen opetusta, vapaaehtoistyön välitystä ja eri järjestöjen kerhotoimintaa. Iltaisin ja viikonloppuisin talo on alueen asukkaiden ja järjestöjen kokouskäytössä.

Espoo.fi > Kivenkolo