Kivenlahti

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoonlahden kotikaupunkipolut, kartta

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Kivenlahti

24 kohdetta, 3 km

Kivenlahden suomenkielinen nimi tulee keskiaikaisesta kylänimestä Stensvik. Sten ei kuitenkaan ole tarkoittanut tässä yhteydessä kiveä, vaan se oli lahden rannalla asuneen kalastajan nimi.

1 Stensvikin kartanon paikka

Ennen Meriusvan koulua paikalla oli Stensvikin kartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus vuodelta 1864. Se purettiin vuonna 1977, kun sillä ei katsottu olevan rakennustaiteellista arvoa.

Koulu rakennettiin 1979 Espoon teknisen keskuksen omana suunnitteluna Makrotalon elementeistä. Ympäristö- ja luonnontietopainotteinen 1.–2. luokkien koulu siirrettiin vuonna 2012 osaksi Saunalahden yhtenäistä peruskoulua. Paikalle suunnitellaan nyt asumista Kivenlahden metroaseman suunnittelun yhteydessä.

Espoo.fi > Saunalahden koulu  

Tietolaatikko: Stensvikin kartano

Stensvikin kartano perustettiin 1861 yhdistämällä Antaksen ja Tyskaksen tilat. Sen omistajaksi tuli vuonna 1872 valtioneuvos Konstantin Saurén ja vuonna 1887 kartano ja tiilitehdas siirtyivät Saurénin johtaman Ab Stensvikin nimiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana syksyllä 1916 Stensvikin kartanon navetassa majoitettiin kiinalaisia sotavankeja, jotka oli tuotu Helsingin maalinnoitukseen liittyviin metsätöihin.

Porkkalan vuokra-aikana 1944–56 kartanon päärakennuksessa toimi Espoonlahden rajavartioston esikunta. Sen jälkeen kartano ränsistyi tyhjillään ollessaan. Ihmiselämä jatkui kuitenkin toisenlaisissa huoneissa: viereisessä rinteessä asui kokonaisia perheitä maahan kaivetuissa ja lämpimiksi vuoratuissa maakuopissa vielä 1960-luvun puolivälissä.

esoteerinenmaantiede.blogspot.fi 16.12.2013: Punapartojenko tykkitiet? - Helsingin seudun 1916-17 linnoituskiinalaiset

2 Kivenlahdentori

Kivenlahden kävelykeskustan yläpäässä on kaupunkimainen tori. Varsinaista torielämää ei tällä hetkellä ole, mutta tilanne voi muuttua kun täällä avataan Länsimetron pääteasema vuonna 2020.

Torin ympärillä ovat monet yksityiset ja julkiset palvelut, mm. ostari, kirjasto, työväenopisto ja nuorisotila sekä uusi terveyskeskus. Lähimmät korttelit ovat rakentuneet pääosin 1980-luvun mittaan. Maamerkkeinä ovat 17-kerroksinen Reimarintorni vuodelta 1990, suunnittelija Simo Järvinen, sekä 18-kerroksinen Reimantorni, Juha Mutanen 2007. Osin katettu kävelykatu Merenkäynti johtaa tiiviiden korttelien halki torilta alas Meritorille.

Tietolaatikko: Länsimetro ja sen jatko

Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu jo 1950-luvulta asti. Sen ensimmäisestä vaiheesta päätettiin erinäisten vaiheiden jälkeen 2008.

Vaihtoehtona oli muiden muassa Espoon oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Osuus Matinkylään saakka valmistuu 2016.

Länsimetron jatkosta Kivenlahteen valmistui yleissuunnitelma 2011. Espoon valtuusto hyväksyi sen 2012 ja ratkaiseva valtion rahoituspäätös tehtiin minihallitusneuvotteluissa kesäkuussa 2014. Uuden osuuden pituus on 7 km ja se rakennetaan kokonaan maan alle. Asemia tulee viisi sekä lisäksi varikko Sammalvuoreen. Kustannusarvio on 800 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistumisaika 2020.

Metron rakentaminen muuttaa koko Etelä-Espoota huomattavasti. Se näkyy jo nyt tulevien asemanseutujen tiivistymisenä, väkiluvun kasvuna ja kaupunkimaisen elämänmuodon yleistymisenä.

3 Kahvi-Kaisa

Kortteli on keskiaikaisen Stensvikin kylätontti, jolla kantatilojen rakennukset olivat. Vuonna 1540 tiloja oli viisi ja vuonna 1571 niistä olivat jäljellä Antas, Heus ja Tyskas.

Stensvikin kartanon tiilitehdas rakennutti puutalon vuonna 1881 työntekijöiden lasten kouluksi. Alkuvaiheessa tehdas pestasi myös opettajan ja maksoi hänen palkkansa. Koulu toimi aina 1940-luvulle asti. Porkkalan vuokra-aikana talossa pitivät majaa rajavartiokomppanian miehet ja puhelinkeskus.

1960-luvulta lähtien talo on ollut kahvilana, vuodesta 1992 kaupunginosayhdistys Kivenlahti-Stensvik ry:n sekä Hyökyvuoren Lapsiteatterin ylläpitämänä Asukaskahvila- ja Teatteritalona.

Toinen puutalo Kahvi-Kaisan pihapiirissä on alkujaan ollut lasten koulun opettajien asuntola, Stensvikin kartanon pehtorin asunto ja myöhemmin posti. Nyt jo vuosikymmenien ajan tässä ”Postillassa” ovat toimineet seurakunnan lastenkerhot.

Kivenlahti-stensvik.fi

4 Kartanon vellikello

Stensvikin kartanon vellikello on nykyisin Kivenlahdenkadun maamerkki.

5 Ankkuri

Järeä laivan ankkuri Kivenlahdenkadun länsipuolella symboloi alueen merellisyyttä ja viittaa Espoonlahden vuosisataiseen laivaliikenteeseen.

6 Ikitammi

Valopoiju-kadulta kohti venesatamaa kulkevan kävelytien vasemmalla reunalla on Stensvikin kartanon aikainen tammivanhus. Tammi on monien kelttiläisten, germaanisten ja itämerensuomalaisten kansojen pyhä puu, esiintyy mm. Kalevalassa.

7 Tervaleppälehto

Kävelytie sukeltaa asutuksen reunalta tervaleppälehtoon, jossa viihtyvät satakielet. Tervaleppä on Uudenmaan rannikoiden tyypillinen puulaji, joka viihtyy kosteikoissa ja tulvamailla ja kestää merivettäkin. Luonnontilaisia tervaleppäkorpia on kuitenkin jäljellä koko maassa enintään parisataa hehtaaria ja monet niistä on visusti suojeltu.

Luontoportti.com > Puut > Tervaleppä

Ymparisto.fi > Tervaleppäkorvet

8 Vanha Jorvaksentie

Jorvaksentie avattiin vaiheittain vuosina 1935–39. Kaupungin kasvaessa se rakennettiin moottoritieksi 1961–69. Länsiväylän kolmas vaihe valmistui 1995 ja jatko Kirkkonummelle 2013. Nykyinen Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä kulkee arkisin Helsingin rajalla yli 69 000 ajoneuvoa päivässä ja tälläkin kohtaa yli 26 000.

9 Porkkalan vuokra-alueen raja

Neuvostoliiton 1944 pakkovuokraaman Porkkalan sotilastukikohdan itäinen rajapuomi oli Jorvaksentiellä ennen Kirkkonummelle johtavaa siltaa, joka suljettiin kauttakulkuliikenteeltä. Aloitteen rajamuistomerkistä teki kirjailija Uolevi Itkonen, joka ehdotti aidon näköisen rajapuomin pystyttämistä paikalle. Tämä ei kuitenkaan käynyt Rajavartiolaitokselle, joten taiteilija Ulla-Kirsti Junttila ja arkkitehti Timo Urala kehittivät puomin asemesta porttimaisen ratkaisun. Muistomerkki paljastettiin 2006.

Tietolaatikko: Porkkalan vuokra-alue

Moskovassa 19.9.1944 solmitun, jatkosodan päättäneen välirauhan ehtojen mukaisesti Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalasta sotilastukikohdan 50 vuodeksi – 10 päivän kuluessa.

Vuokra-alueelta, johon kuului osia myös Espoon kunnasta, evakuoitiin 8300 asukasta ja saman verran karjaa sekä kotieläimiä. Porkkalassa oli enimmillään 30 000 neuvostosotilasta sekä runsaasti laivastoa, tykistöä ja panssarivaunuja sekä tiedustelu- ja poliittisia yksiköitä. Sijainti tykinkantaman päässä Helsingin keskustasta merkitsi jatkuvaa uhkaa maan itsenäisyydelle. Presidentti Mannerheimin mielestä tukikohta oli niin vaarallinen, että pääkaupunki olisi pitänyt siirtää takaisin Turkuun. Rantaradan junat saivat kulkea Porkkalan läpi korvausta vastaan vuodesta 1947 ikkunat peitettyinä.

Raja ja sen tuntumasta avautuneet näkymät kiinnostivat turisteja varsinkin olympiakesänä 1952. Paikallista elämää rajavyöhyke hankaloitti, kun veneily oli rajoitettua ja mm. verkkokalastus kielletty kokonaan.

Sopimus Porkkalan palauttamisesta solmittiin YYA-sopimuksen jatkamisen kylkiäisenä Kremlissä 19.9.1955 ja neuvostoliittolaiset poistuivat 22.1.1956.

http://www.porkkala.net/fi/ 

wikipedia.org > YYA-sopimus   

10 Kaupunkisiluetti

Kivenlahden merenpuoleinen siluetti rakentuu professori Heikki von Hertzenin vision mukaisesti Meritornista sekä kahdesta Marintornien ja kahdesta Merimarin asuintalosta. Tapiolassa sama funktio on Keskustornilla ja neljällä Taskumatilla.

Jorvaksentien vanha silta, Bastvikinsilta, on säilytetty uuden sillan kyljessä. Sen tuntumassa elää harvinainen meriuposkuoriainen (Macroplea pubipennis), jonka vuoksi luovuttiin suunnitelmasta rakentaa uusi venesatama sillan ja Marinsataman väliin.

wikipedia.org > Meriuposkuoriainen

Tietolaatikko: Espoonlahden suunnittelu

Tapiolan toteuttajana tunnettu Asuntosäätiö osti Stensvikin kartanon maat vuonna 1961, antoi niiden yleissuunnittelun tehtäväksi akateemikko Alvar Aallolle ja esitti, että samaan kokonaisuuteen olisi kytkettävä myös Espoonlahden länsiranta.

Erittäin suurisuuntainen 120 000 asukkaan suunnitelma houkuttelikin rakennusyhtiö Hakan, Asuntosäätiön poliittisen vastaparin, ostamaan maita Sundsbergistä. Kirkkonummen kunta ei kuitenkaan lämmennyt. Jo kutsumanimen ”Suomen Budapest” saanut kaksoiskaupunki ei koskaan toteutunut.

Espoon Lounaisrannikon yleiskaavaehdotus valmistui 1966. Rakentaminen alkoi Soukassa 1967 ja Kivenlahdessa 1971.

11 Marinsatama

Kivenlahden venesatamassa on laajennuksen jälkeen 558 venepaikkaa. Viereisten asuintornien tavoin satama on saanut nimensä Marintornien tuntumassa asuneelta Marilta ja hänen torpaltaan (Maris torp). Alueella toimii Kivenlahden venekerho, perustettu 1972. Ravintolapaviljonki on uusittu.

Kivenlahdenvenekerho.fi

Tietolaatikko: Espoonlahti vesiväylänä

Espoonlahti on ollut merkittävä vesitie jo keskiajalla. Se jatkui Espoonjoen suunnassa sisämaahan yhdistäen Kuninkaantien mereen Kauklahdessa ja tarjosi väylän talonpoikaispurjehtijoille viranomaisten estoyrityksistä huolimatta.

Uuteen eloon Espoonlahden liikenne heräsi Stensvikin tiilien myötä. 1870-luvulla helsinkiläinen huvila-asutus levisi Espoon rannikolle tuoden mukanaan vilkkaan höyrylaivaliikenteen. Kesäpurjehduksellaan 1889 keisari Aleksanteri III seurueineen vieraili Soukanniemellä kolmella huvialuksella, kahden sotalaivan saattamana. Kieltolain aikaan 1919–32 puolestaan salakuljettajien pirtulastit kulkivat lahdella.

Porkkalan vuokra-alueen naapuruus lamaannutti kehityksen 1944–56. Vuonna 1963 ajateltiin Espoonlahtea padottavaksi makean veden altaaksi. Sittemmin lukuisat venesatamat ovat tuoneet lahdelle pysyvästi toistatuhatta espoolaista purtta.

Edu.fi > Kulttuuriperintöopetus 

12 Kivenlahden uimaranta

Kivenlahdessa on luonnon hiekkaranta. Se oli jo aikoinaan Stensvikin kartanon väen ja tiilitehtaan työväestön virkistyskohde. Nykyään paikalla on Espoon kaupungin ylläpitämä uimaranta ja talvisin auki pidettävä katettu avanto. Espoonlahden Talviuimarit Pulahdus ry:llä on pukukopit uimarannalla.

Nuorison suosimalla rannalla järjestettiin vuosina 1996–2010 rock-festivaali Kivenlahti Rock, kunnes se kasvoi jo niin suureksi, ettei enää mahtunut alueelle. Tapahtuma siirrettiin Leppävaaran urheilupuistoon, jossa se kulkee edelleen samalla nimellä.

Vastarannalla Kirkkonummen Sarfvikin golfkentän ympärillä on alkanut asuntorakentaminen, jonka tavoitteena on 2 000 asukasta noin 10 vuodessa.

Pulahdus.fi  

wikipedia.org > Kivenlahti Rock

Tietolaatikko: Itämeri

Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 miljoonaa km2.

Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlannin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on 8 200 km merkittyjä meriväyliä.

Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkauden jäljiltä. Se jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.

Espoon rantaraitti jatkuu rantaviivaa seuraillen Saunalahdesta Tarvaspäähän saakka.

Espoo.fi > Rantaraitti 

13 Meritorin koulu

Valmistui 1987, suunnittelija Aarne von Boehm. Kadun puolelta rakennus muistuttaa mitoitukseltaan ja yksityiskohdiltaan asuintaloja. Alakoulussa on vajaat 300 oppilasta. Opetuksessa painotetaan matematiikkaa ja luonnontieteitä. Koulussa toimii kuoro ja sen tiloissa järjestetään lukuisia erilaisia harrastuskerhoja shakista koripalloon.

Espoo.fi > Meritorin koulu

14 Stensvikin tiilitehtaan satama

Tiilitehtaan ja höyrylaivaliikenteen käytössä oli satama 1800-luvulla nykyisen Merivalkaman päässä.

Tietolaatikko: Tiilitehdas

Maaseutumaisessa Stensvikissä alkoi uusi elämä, kun venäläissyntyinen kauppias Teodor Tschetschulin perusti vuonna 1861 tiilitehtaan nykyisen liikekeskuksen paikalle. Helsingin rakentamisen ansiosta siitä kehittyi nopeasti suuryritys: vuonna 1890 tuotanto oli jo 2,9 miljoonaa tiiltä. Työntekijöitä oli 218, joista naisia 58. Koneellistumisen myötä 1897 alkaen väkimäärä väheni mutta tuotanto kasvoi.

Tiilitehdas synnytti ympärilleen kokonaisen teollisuusyhdyskunnan. Alueelle rakennettiin tehtaan, pääkonttorin ja työväen asuntojen lisäksi mm. meijeri, leipomo, raamisaha, mylly sekä paja, ja pidettiin maakauppaa. Tyskaksen tilan savimailta tehtaalle johti kapearaiteinen rautatie, joka jatkui satamaan.

Stensvikin tiilen tunnuksena oli kruunattu S-kirjain. Niitä käytettiin 1800-luvun loppuvuosikymmeninä suuret määrät Helsingin rakentamiseen. Tunnetuin ja näyttävin Stensvikin tiiliä sisältävä rakennus on Uspenskin katedraali Katajanokalla. Sen lisäksi niistä on rakennettu taloja Kruununhakaan ja Mechelininkadulle. Yksi S-tiili löydettiin vuosikymmeniä myöhemmin Alaskasta, jonne se oli kulkeutunut laivan painolastissa.

Tiilitehtaan toiminta päättyi vuonna 1939. Viimeisiä Stensvik-leimalla varustettuja tiiliä saatiin kerätyksi tiilitehtaan varastokellarin raunioista 1980-luvulla.

15 Keinoniemi

Kivenlahti-suunnitelmaan kuului Merenpeilin edustalle keinoniemi, jolle olisi sijoitettu kappeli, kylpylä makean ja suolaisen veden uima-altaineen, sekä “toimintakeskus”, jolla tarkoitettiin kasinoa. Kaavaa sittemmin muutettiin mm. liikennemäärien kasvun välttämiseksi niin, ettei keinoniemeä luultavasti koskaan rakenneta.

16 Meritori

Suunnittelija Bror Söderman. Aukio sai vuonna 1991 sanomalehti Uuden Suomen valtakunnallisen ympäristöpalkinnon. Merelle avautuvan torin keskipisteenä on ilmansuuntia osoittava kompassikuvio.

17 Meritorni

Valmistui 1999, suunnittelijat Simo Järvinen (luonnos) ja Juha Mutanen (toteutus). Torni sai rakennusluvan ensimmäisen kerran jo 1984. Hanke kävi kahteen kertaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka ja kerran vesiylioikeudessa.

Meritorni oli valmistuessaan Suomen korkein asuinrakennus ja edelleenkin toiseksi korkein: 70 metriä ja 22 kerrosta, kerrosala 10 212 m2. Sen perustuksiin valettiin betonia 600 m3. Myös välipohjat ovat paikalla valetut. Suurin osa asunnoista on kaksioita ja kolmioita, kahden ylimmän kerroksen asunnot ovat suurempia. Huipulla on kattoterassi ja helikopterin laskeutumisalusta.

18 Amfin asuntosikermä

Valmistui 1986, suunnittelijat Simo Järvinen ja Heikki Koskelo. Poikkeuksellinen, portaittain merestä kohti Hyökyvuoren huippua kasvava kaarimuoto tuo mieleen Välimeren rantakaupunkien polveilevat rinneratkaisut. Kivenlahden tunnusmerkiksi muodostuneessa korttelissa asui tasavallan presidentti Sauli Niinistökin ”puolivallattomina poikamiesvuosinaan”.

19 Tyrskyvuori

Kallio on hyvää tasalaatuista graniittia. Sen lounaisesta kärjestä avautuu upea näköala Espoonlahdelle. Kiviröykkiöineen ja istumakallioineen Tyrskyvuori onkin nuorison mielipaikkoja.

20 Palvelutalo Merikartano

Vuonna 1999 valmistuneessa senioreiden palvelukeskuksessa on 112 palveluasuntoa ja 10-paikkainen dementiakoti. Tapahtumat ja toimintaryhmät ovat lisäksi avoimia kaikille espoolaisille senioreille. Toimintaa tuottaa yleishyödyllinen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys.

Elpy.fi > Palvelutalo Merikartano

21 Meripuisto

Valmistui 1975 Suomen Kaupunkiopistoksi, suunnittelija professori Timo Penttilä, sisustus Jukka Rintala. Alkuperäisten rakennusten julkisivut on suojeltu.

Kunnallisten luottamus- ja virkamiesten koulutuspaikkana Kaupunkiopisto tuli tunnetuksi kautta maan. Rakennus käsittää laajat kokous- ja näyttelytilat sekä saunatilat. Sittemmin se palveli yksityisessä omistuksessa kongressikeskus Meripuistona konkurssiin 2013 saakka.

Helmikuussa 2014 uudemmassa majoitusrakennuksessa avattiin huoneistohotelli, joka tarjoaa lyhyt- ja pitkäkestoista majoitusta mm. putkiremonttien alta muuttaville lähiseudun asukkaille.

Forenom.fi > Espoo Kivenlahti Aparthotel (Meripuisto)

Mfa.fi > Arkkitehtiesittely Timo Penttilä

22 Hyökyvuori

Stensvikin tiilitehtaan orkesteri Stensviks Hornorkester soitti juhlissa ja konsertoi kesälauantaisin nykyisen asukaspuiston paikkeilla. Asukaspuistossa on ollut vuodesta 1980 alkaen ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Pienille koululaisille on lukukausien aikana iltapäivisin tarjolla maksullinen välipala. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.

Kivenlahden ylä- ja alakaupunkia yhdistää Hyökyvuoren ali louhittu liikennetunneli. Toisena vaihtoehtona olisi ollut halvempi, mutta maisemalle tuhoisa siksak-katu rinteessä.

Espoo.fi > Kivenlahden asukaspuisto

Tietolaatikko: Hyökyvuoren kesäteatteri

Amfiteatteri rakennettiin vuonna 1983 asukaspuiston yhteyteen Kivenlahdessa asuneen professori Heikki von Hertzenin aloitteesta. Hyökyvuoren lapsiteatteri aloitti täällä toimintansa vuonna 1985 ja lasten kasvettua aikuisten teatteri 1995. Paikka oli Teatteri Hyökyvuoren kotinäyttämö vuoteen 2013 saakka. Mieliin on jäänyt mm. kesällä 2004 esitetty näytelmä Pirtukuningas ja orpopoika, joka kertoi Espoonlahdellakin kieltolain aikaan liikkuneesta salakuljettaja Algot Niskasta. Vuodesta 2014 alkaen teatteri toimii reilun kilometrin päässä Pakkasmäessä.

Teatterihyokyvuori.com > Historia     

23 Kiinteistö Oy Merisilta

Valmistui 1987, suunnittelija Timo Vormala. Rinteeseen ryhmitellyt kahdeksan taloa liittyvät kiinteästi kevyen liikenteen väyliin piha-alueiden, pergoloiden ja muiden rakenteiden avulla.

24 Mainingin koulu

Valmistui 1974, suunnittelijat Osmo Lappo ja Juhani Westerholm, nyt peruskorjauksessa kesään 2015 saakka. Alaluokat ovat evakossa entisessä Mårtensbron koulussa Ulappakadulla ja yläluokat uudessa Saunalahden koulussa, jonka omat oppilaat ovat samassa rakennuksessa alaluokilla.

Mainingin koulun rakennus oli aikanaan Suomen ensimmäinen peruskouluksi suunniteltu. Uutta olivat erikoisluokat kuten audiovisuaalisen opetuksen luokka, oppilaskunnan oma huone sekä luokkien väliset lasiseinät. Koulu on sijoitettu mäen päälle muun asuntoalueen mukaiseen koordinaatistoon.

Mainingin koulussa painotetaan tanssia ja musiikkia. Sen johdosta koululla on erityisen monipuolinen kuoro-, orkesteri- ja bänditoiminta. Entisestä luonnontiedepainotuksesta muistona on Vaisalan 2001 lahjoittama sääasema ja sisäpihalla pyörivä Eino Ruutsalon teräsmobile Tuulipilari vuodelta 1981.

Espoo.fi > Mainingin koulu

Mfa.fi > Arkkitehtiesittely Osmo Lappo