Espoonlahden keskus

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoonlahden kotikaupunkipolut, kartta

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Espoonlahden keskus

20 kohdetta,  4 km

1 Ulappatori

Länsimetron jatkoon valmistautuen Espoonlahti on jo saanut Ulappatorista uuden pääaukion aivan tulevan metroaseman viereen.

Torin reunalla maamerkkinä toimii Asunto Oy Espoon Tähystäjän tornitalo, joka valmistui 2013. Koko korttelin talot on suunnitellut Petri Rouhiainen ja julkisivujen graafisen betonin kuviot Aimo Katajamäki aiheinaan merivirrat ja sekä erilaiset merenelävät. Taloyhtiöillä on yhteinen parkkihalli Ulappatorin alla sekä sauna- ja kerhotilat Tähystäjän 13. kerroksessa. Katotasossa on liikehuoneistoja.

Betoni.com > Asunto Oy Espoon Tähystäjä

2 Lippulaiva

Valmistui 1994, suunnittelija Heikki Koskelo. Posti siirtyi saman katon alle 1999. Espoon suurten kauppakeskusten päivityskierroksella Lippulaiva oli vuorossa 2007, nyt liiketiloja yhteensä 38. Alkuperäisistä liikkeistä toimivat edelleen Kenkä-Pertti ja K-Seilori.

Kaupungin yhteispalvelupiste tarjoaa monipuolisia julkishallinnon neuvonta- ja asiointipalveluja. Myös
kirjaston tuomisesta Lippulaivaan on ollut välillä puhetta.

Tämän vuosikymmenen aikana rakennetaan Länsimetron jatkeen asema ja bussiterminaali Lippulaivan länsipäähän. Sisäänkäyntejä on tulossa Espoonlahdenkadulle ja Espoonlahdenreitille.

Lippulaiva.fi  

Espoo.fi/yhteispalvelu

Tietolaatikko: Länsimetro ja sen jatko

Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu jo 1950-luvulta asti. Sen ensimmäisestä vaiheesta päätettiin erinäisten vaiheiden jälkeen 2008.

Vaihtoehtona oli muiden muassa Espoon oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Osuus Matinkylään saakka valmistuu 2016.

Länsimetron jatkosta Kivenlahteen valmistui yleissuunnitelma 2011. Espoon valtuusto hyväksyi sen 2012 ja ratkaiseva valtion rahoituspäätös tehtiin minihallitusneuvotteluissa kesäkuussa 2014. Uuden osuuden pituus on 7 km ja se rakennetaan kokonaan maan alle. Asemia tulee viisi sekä lisäksi varikko Sammalvuoreen. Kustannusarvio on 800 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistumisaika 2020.

Metron rakentaminen muuttaa koko Etelä-Espoota huomattavasti. Se näkyy jo nyt tulevien asemanseutujen tiivistymisenä, väkiluvun kasvuna ja kaupunkimaisen elämänmuodon yleistymisenä.

Lansimetro.fi  

3 Ankkurin liiketalo

Valmistui 1986, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Espoonlahden keskustan rakennuttaja Asuntosäätiö tilasi arkkitehdeilta mielenkiintoisen rakennuksen joka jatkaisi aiemmin valmistuneen kirkon tyyliä, mutta toteutuskustannusten piti olla kohtuulliset. Sininen väri ominainen talolle. Tontin toinen puoli on luontoa, toinen rakennusta. Pergolat ja muut yksityiskohdat lieventävät siirtymää luonnosta modernien palveluiden pariin.

4 Espoonlahden kirkko

Valmistui 1980, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Vasta perustetulla seurakunnalla ei ollut aikaa pitää arkkitehtuurikilpailua, joten työ tilattiin suoraan Laurinlahdessa asuneilta arkkitehdeilta, jotka tunnettiin Temppeliaukion kirkon suunnittelusta.

Kirkon tiloihin kuljetaan pienen sisätorin kautta. Läpikulkukin on mahdollista aukioloaikoina. Salissa ja aulassa on käytetty tontilta louhittua kiveä. Merellistä henkeä puolestaan luo salin puukannatteinen katto. Rakennuksen peruskorjausta suunnitellaan. Kirkkosalissa on 400 istumapaikkaa. Pieni teräksinen alttarikrusifiksi on Kauko Moision valmistama. Kirkkolaiva Alma nostettiin paikalleen 1990. Sen rakensi Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin olevan kaljaasin mallin mukaan.

Espoonlahden seurakunta on perustettu Kivenlahden seurakuntana 1975, jäseniä nykyään noin 33000.

Espoonseurakunnat.fi > Espoonlahden kirkko  

Tietolaatikko: Timo ja Tuomo Suomalainen

Timo (s. 1928) ja Tuomo (1931–88) Suomalainen ovat lähtöisin Suursaaresta. He ovat suunnitelleet Temppeliaukion kirkon ja Espoossakin useita kohteita, mm. Espoonlahden kirkon. Suomalaisten töille tyypillistä ovat vapaat muodot, lämpimät materiaalit, koreilemattomuus ja maastoon sopeuttaminen.

Suomalaiset olivat aktiivisesti mukana, kun Laurinlahden yhdyskunta vastusti Espoonlahden mittavia kaavasuunnitelmia 1960-luvulla. He kapinoivat myös töissään aikakauden yltiörationaalista arkkitehtuuria vastaan ja kohtasivat pitkään vähättelyä alan piireissä. Nyt Timo Suomalainen on Amerikan arkkitehtiliiton kunniajäsen vuodesta 2000 ja Suomen arkkitehtiliiton vuodesta 2009.

Wikipedia.org > Timo Suomalainen   

5 Päiväkoti

Valmistui 1989, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Samaa kokonaisuutta viereisen kirkon kanssa. Luontoyhteyttä on tuotu esiin mm. suurilla sinivihreillä puupinnoilla, jotka valitettavasti tärveltiin ensin graffiteilla ja sen jälkeen kovalla peittomaalilla.

6 Kipparinmäki

Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden asemakaavat on suunnitellut Bror Söderman. Puiston luoteispuoliset rakennukset piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin juuri puhjettua 1973, kaakkoispuoleiset Keskus-Satossa.

7 Espoonlahden uimahalli

Rakennettiin asukkaiden pitkän kampanjoinnin tuloksena 1983. Sen oli suunnitellut Osmo Sipari jo 1970-luvulla: energiakriisin vaatimukset näkyvät mm. ikkunoiden vähyytenä. Niiden sijaan allassalissa on kuvataiteilija Marika Mäkelän suurikokoinen neliosainen emaliteos Heijastuksia. Isompi allas on Espoon ainoa 50-metrinen. Kilpailuja varten on 400-paikkainen katsomo. Hallissa on lisäksi kuntosali, monipuoliset liikuntatilat, hoitopalveluja, kahvila, kokous- ja saunatilat sekä takkahuone.

Kävelytien kallioleikkauksessa on hieno kivilajikontakti, jossa muinaisen merenpohjan tumma sedimenttikivi on saanut seurakseen vaaleaa tuliperäistä graniittia.

8 Espoonlahden urheilupuisto

Puistossa on pesäpallokenttä sekä yleisurheilu-, katukoripallo- ja ulkosalibandykenttä, lämmitettävä hiekkatekonurmikenttä, skeittiparkki, puru- ja ratsastusratoja, kuntosaleja, uimahalli, kaksi jäähallia sekä urheiluhalli. Espoonlahti on tunnettu kisapaikka mm. heittolajien harrastajien parissa.

Laakso on entinen merenlahti. Jääkaudesta muistona on paksu savipohja. Sen alla ikivanhassa kallioperässä piilee ”Soukan malmi”: sinkkivälkettä, lyijyhohdetta ja rikkikiisua sisältävä esiintymä. Kaivoksia ei tänne kuitenkaan ole luvassa.

Espoo.fi > Urheilupuistot

9 Espoonlahden koulu ja lukio

Jylla. Koulurakennus valmistui 1975, suunnittelija Osmo Sipari. Se oli aikanaan Suomen suurin ja modernein, ensimmäinen luokatonta koulua varten suunniteltu. Peruskorjaus 2012–13 toteutettiin alkuperäistä tyyliä kunnioittaen: mm. palautettiin 1970-luvun materiaaleja ja värejä. Samalla ruokalaan tilattiin Stig Baumgartnerilta 15-metrinen moniosainen seinämaalaus Pelipalapeli.

Koulu perustettiin Helsingin Yrjönkadulle vuonna 1923 nimellä Helsingin suomalainen yksityislyseo. Se sai kutsumanimen ”Jylla” rehtorinsa, eversti Boris Gyllenbögelin mukaan. Kun lapsimäärä keskustassa väheni, koulu siirtyi ensin Töölöön ja sitten Soukkaan, jonka väkiluku tuolloin kasvoi voimakkaasti. Vanhat pääovet Mannerheimintie 8:sta ovat esillä pääaulassa.

Vuonna 1977 peruskoulujärjestelmään siirryttäessä silloinen yhteiskoulu jaettiin peruskoulun yläasteeseen ja lukioon. Näissä on nyt oppilaita yhteensä yli tuhat. Koulussa on matemaattis–luonnontieteellinen painotus sekä ruotsin kielikylpyopetusta. Lukiossa on kielipainotus ja monipuolista kansainvälistä yhteistyötä.

Espoo.fi > Espoonlahden koulu

Jylla.fi > Jyllan vaiheita  

10 Koulumäen koulu

Erityiskoulu. Koulumäen koulussa opetus on luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on todettu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai kehitysviivästymä. Koulussa on 85 oppilasta, luokkakoko enintään 10. Koulu toimii samalla erityisopetuksen resurssikeskuksena yleisopetuksen opettajille ja muulle koulutusalan ammattihenkilöstölle.

Espoo.fi > Koulumäen koulu

11 Kauko Räsäsen ateljeetalo

Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Räsänen syntyi 1926 Suistamolla Laatokan Karjalassa. Hän opiskeli taideakatemian koulussa Helsingissä 1946–50 ja sai ensimmäisen kilpailuvoittonsa 1951.

Räsäsen töitä on ollut esillä useissa näyttelyissä kotimaassa ja ulkomailla vuodesta 1953 lähtien. Pro Finlandia -mitali hänelle myönnettiin 1963. Töitä Espoossa mm. valtuustotalon metalliovet (1978) ja Sukkula (1983) Espoon Liiketalousinstituutin pihalla. Kauko Räsäsen asuu suunnittelemassaan ja rakentamassaan talossa, jossa on viisi ateljeeta. Tiloja vuokrataan nuorille kuvataiteilijoille.

Ateljeetalosaatio.net > Historia

12 Espoonlahden aluepaloasema

Valmistui 1979. Sysäys rakentamiseen tuli, kun Soukan liikekeskus paloi 1977. Aiemmin oli muodostettu mahdollisimman suuria keskuspaloasemia; nyt alettiin jälleen rakentaa pienempiä yksiköitä lähemmäs asiakkaita. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen kuuluvalle paloasemalle suunnitellaan uusia toimitiloja Sammalvuoreen vuodeksi 2017. Vakinaisen palokunnan reservinä toimii 1949 perustettu Sökö Sommarö FBK VPK Suinonsalmessa kalustonaan mm. kaksi sammutusvenettä.

Lup.fi > Espoonlahden paloasema

Sökö Sommarö FBK VPK

13 Entinen liiketalousinstituutti

Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin 1974, yhdistettiin 1997 Espoon kauppaoppilaitoksen kanssa ja edelleen 2000 osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymää. Nykyään nimellä Omnia yhtymä järjestää koko Espoon ja Kirkkonummen suomenkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjoten mm. merkonomin tutkintoon johtavaa koulutusta eri toimipisteissään.

Vuonna 1981 valmistunut koulurakennus on nyt tyhjillään toimittuaan 2012–13 Espoonlahden lukion remontin väistötilana. Liikuntasali on jatkuvassa käytössä osana urheilupuistoa. Rakennuksen pihalla on Kauko Räsäsen monimuotoinen pronssiveistos Sukkula vuodelta 1983.

Omnia.fi > Historia 

14 Mårtensbro

Ruotsinkielinen 370 oppilaan koulu, jonka yhteydessä toimivat myös päiväkoti ja esikoulu ja iltapäiväkerhot. Uusi koulurakennus valmistui 2012, suunnittelija Playa Arkkitehdit. Kahteen siipeen jakautuva rakennus on kadun suuntaan tiilinen ja muurimainen. Kaartuva pihapuoli avautuu suurina ikkunoina, joita mäntypuiset pylväät rytmittävät kuin metsän ikihongat.

Rakennuksen energiankulutus ja kustannukset on laskettu 50 vuoden elinkaarella ja rungon osalta 100 vuoden päähän. Liikuntasali toimii S3-luokan väestönsuojana: sen betonivalut ovat paksuimmillaan 90 senttiä. Pihalla tangon nokassa on Antti Maasalon vekkuli mobile Tutkimusmatkailija II vuodelta 2012. Teos on toisinto Maasalon 1986 Tapiolaan tekemästä alkuperäisestä, joka pääsi huonoon kuntoon ja poistettiin.

Esbo.fi > Storängens skola  

Playa.fi  

15 Espoonlahden jäähallit

Tekojäärata saatiin Espoonlahteen vuonna 1983. Sen jälkeen alettiin puhua kattamisesta, joka tapahtuikin 1996. Katsojapaikkoja on 550. Hallilla on myös kokoustilat ja kahvio. Vieressä toimii harjoitusjäähalli, joka valmistui 1995 seurojen oman aktiivisuuden tuloksena.

Espoo.fi > Jäähallit

Espoonkiekkoiluntuki.fi > Espoonlahden halli   

16 Puistokartano

Espoonlahden pääterveysaseman naapuriin valmistui 2013 senioreiden palvelukeskus Puistokartano, suunnittelija Hila Arkkitehdit. Se käsittää 107 palveluasuntoa ja 42 asiakkaan ryhmäkodin. Toimintaa tuottaa yleishyödyllinen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys.

Puistokartano.fi  

17 Amiraalinpuisto

Valmistui 2003–06, suunnittelija Petri Rouhiainen. Maanomistajien konsulttina Rouhiaisen toimisto teki 1998 asemakaavaluonnoksen, joka viimeisteltiin Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa.

Suurkorttelin perusajatuksena on liikennemelulta suojaava kaupunginmuuri. Sen aukoista kuljetaan pysäköintialueilta vehreille korttelipihoille. Korkeimmat rakennusmassat on sijoitettu pohjoisosaan ja koilliskulmaan. Rakennusten ylin kerros on aina kevennetty. Alueen sisään on jätetty laaja viheralue.

18 Amiraalinmäki

Viime sotien jälkeen mäellä toimi puolustusvoimien sähköteknillinen tutkimuslaitos, joka harjoitti todellisuudessa signaalitiedustelua Porkkalan vuokra-alueen suuntaan: tästä syntyi nimitys Tutkamäki. Sotilasalue oli visusti suljettu. Sen rakennukset vuosilta 1949–86 purettiin huonokuntoisina, kun paikalle alettiin suunnitella kaupunkirakentamista.

Amiraalinmäen talot valmistuivat 2005–06, suunnittelija Jukka Turtiainen. Niiden voimakas muoto ja väritys näkyvät kauas muodostaen Espoonlahden maamerkin Länsiväylää kulkeville. Rakennukset on sijoitettu maastoon taitavasti: ne ovat samassa koordinaatistossa naapureidensa kanssa, mutta antavat asuntoihin laajat näkymät.

Vanha kirkkotie kulki aikoinaan mäen halki. Siitä on vielä jäljellä pieni osuus Nöykkiössä. Pitäjässä oli seitsemän kirkkotietä, jotka johtivat Espoon kirkolle.

19 Länsiväylä

Etelä-Espoon ja Kirkkonummen pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä käyttää tällä kohtaa arkisin yli 26 000 ajoneuvoa päivässä.

Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvaksentie avattiin 1937. Liikenteen lisääntyessä se rakennettiin moottoritieksi 1965. Länsiväylän kolmas vaihe valmistui 1995. Nyt lisätään bussikaistoja Länsimetron jatkon liityntäliikennettä varten.

Espoonlahden kohdalla kallioleikkauksessa on graniitissa nähtävissä tummanpunaisia granaatteja, suurimmat kooltaan yli 5 cm, kidemuoto kauniisti näkyvissä. Granaatit syntyivät noin 1 800 miljoonaa vuotta sitten, samaan aikaan kuin ympäröivä kallio.

Tien toisella puolella Sammalvuoressa maisemaa hallitsee Espoonlahden vesitorni.

20 Kongsberginpuisto

on nimetty 1978 Norjassa Oslon eteläpuolella sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoolla on Euroopassa kahdeksan ystävyyskaupunkia, joista kuudelle on nimetty puisto. Ruotsinkielinen päiväkoti puiston eteläpäässä on myös nimetty Kongsbergin mukaan.

Puiston pohjoisosassa entisten viljelypalstojen alueella on nyt hulevesialtaita tulvahuippujen tasaamiseksi. Muuten kallioinen puisto on lähes luonnontilainen. Amiraalinmäen luoteisrinteellä Tähystäjänkadun päässä on vanhan hyppyrimäen jäännöksiä.

Kongsberg.kommune.no