2.11 Espoonlahden luonnonsuojelualue (Fiskarsinmäki), 2.12 Espoonlahden rantaniitty

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

2.11 Espoonlahden luonnonsuojelualue
(Fiskarsinmäki)

02-11_espoonlahden_luonnonsuojelualue_3.jpg

Fiskarsinmäen lehto- ja niittyalue sekä osa rantaruovikkoa on rauhoitettu Espoonlahden luonnonsuojelualueeksi, jonka pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Fiskarsinmäki on valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva paikoin kivikkoinenkin lehtomäki, jolla kasvaa jaloja lehtipuita (mm. runsaasti metsälehmuksia sekä jonkin verran vuorijalavia). Erityisen komea mäki on keväisin, jolloin sen valtaavat kukkaloistollaan pystykiurunkannukset, kelta-, valko- ja sinivuokot, mukulaleinikit, lehtosinijuuret, imikät ja isokäenrieskat. Alueella on myös mm. hyvin harvinaisia hyönteis- ja sammallajeja.

Espoonlahden–Saunalahden runsaan 220 hehtaarin laajuiseen Natura-alueeseen kuuluu nykyisen luonnonsuojelualueen lisäksi viereinen Espoonlahden pohjukka, joka on ruovikkoinen merenlahti sekä Saunalahden 4,5 hehtaarin laajuinen ruovikkoinen vesialue ja rantaniitty. Yli puolet Natura-alueesta on Kirkkonummen puolella. Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Espoonlahti on tärkeä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Fiskarsinmäen reunan lintutornista näkee laajalti Espoonlahdelle. Saunalahden alue on yksi harvoista meriuposkuoriaisen tunnetuista esiintymispaikoista maailmassa. Espoonlahden pohjukkaan ollaan perustamassa nykyisen suojelualueen välittömään läheisyyteen laaja 190 hehtaarin luonnonsuojelualue, johon kuuluu valtaosa nykyisestä Espoonlahden Natura-alueesta.

02-11_espoonlahden_luonnonsuojelualue_1.jpg
pystykiurunkannus ja valkovuokko
02-11_espoonlahden_luonnonsuojelualue_4.jpg
Näkymä lintutornista itään Espoonlahden pohjukkaan

2.12 Espoonlahden rantaniitty

02-12_espoonlahden_rantaniitty.jpg Fiskarsinmäen kupeessa luonnon-suojelualueen itäosassa on yhdeksän hehtaarin laajuinen perinneympäristö, Espoonlahden rantaniitty. Siihen kuuluu avointa entistä peltoa ja puustoista, laidunnuksen vuoksi hakamaiseksi kehittynyttä metsää. Rantaniittyalue ja osa ruovikosta on otettu uudelleen laidunnukseen vuonna 1995. Laiduntajina ovat olleet naudat ja paikoin myös lampaat. Laidunnus on ehkäissyt ruovikon leviämistä.
2-11-12_fiskars.jpg