Vieraskasvit

Jättiputket

Jättiputket kasvavat punalaikkuisen kukkavartensa kanssa 2–3 metriä korkeiksi ja niillä on suuret liuskoittuneet lehdet. Jättiputkien valkoiset ja leveät kukinnot aukeavat kesä-elokuussa.

Jättiputkien torjuntamenetelmiä ovat kukintojen katkaisu, niitto, juuriston ylöskaivaminen, kasvuston peittäminen ja kemiallinen käsittely. Huomioi, että torjunnassa on muistettava käyttää suojavarusteita.

Lisätietoa jättiputkista (pdf, 3654 Kt)

Jättipalsami

Yksivuotinen jättipalsami on 1–1,5 metriä korkeaksi kasvava mehevävartinen kasvi, joka levittäytyy laajoiksi kasvustoiksi kosteilla paikoilla. Se kukkii vaaleanpunaisin kukin heinä-syyskuussa ja sen lehdet ovat suikeita ja hammaslaitaisia.

Jättipalsamin torjuntamenetelmiä ovat kitkentä ja niitto ennen kukintaa.

Lisätietoa jättipalsamista (pdf, 3654 Kt)

Aasialaiset tattaret

Kaikki aasialaiset tattaret kasvavat suuriksi ja niillä on pystykasvuiset, bambumaiset varret, jotka kasvavat 2–3 metriä korkeiksi. Ne kukkivat elo-syyskuussa melko huomaamattomin valkoisin kukinnoin.

Aasialaisten tatarten torjuntamenetelmiä ovat juuriston ylöskaivaminen syvältä, maanpäällisten osien jatkuva niitto, kasvuston peittäminen ja kemiallinen käsittely.

Lisätietoa aasialaisista tattareista (pdf, 3654 Kt)

Kurtturuusu

Kurtturuusu on 0,5–1,5 metriä korkeaksi kasvava pensas, jonka oksat ovat tiheäpiikkisiä, ja kukat kookkaita, yksinkertaisia, voimakkaan vaaleanpunaisia, mutta joskus myös valkoisia.

Kurtturuusun torjuntakeinoja ovat kasvin kaivaminen juurineen maasta tai näivettäminen. Marjojen kerääminen estää lintuja syömästä niitä ja levittämästä kurtturuusua uusille kasvupaikoille.

Lisätietoa kurtturuususta (pdf, 3654 Kt) 

Komealupiini

Komealupiini on 1–1,5 metriä korkeaksi kasvava herne­kasvi, joka kesä-heinäkuussa terttumaisella ja pitkällä kukinnolla, joka voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen.

Lupiinin siemenet säilyvät maaperässä itämiskykyisinä pitkään. Yksit­täisiä lupiineja tai pienialaisia lupiinikasvustoja voi kaivaa juurineen ylös maasta. Laajempia lupiini­kasvustoja voidaan myös hävittää useita kertoja kesässä tapahtuvilla niitoilla.

Lisätietoa komealupiinista (pdf, 3654 Kt)

Keltamajavankaali

Keltamajavankaali on suurikokoinen, märkien paikkojen vehkakasvi. Se kasvattaa keskikesään mennessä metrisen lehtiruusukkeen, joka peittää alleen alkuperäisen kosteikkokasvillisuuden.

Ajoissa löydetyt taimet ja nuoret lehtiruusukkeet on kuitenkin helppo kitkeä juurineen maasta.  kukinnot on syytä katkaista viimeistään toukokuun lopulla ennen siementen kypsymistä. Keltamajavankaalin siemenet voivat säilyttää itämiskykynsä useita vuosia.

Lisätietoa keltamajavankaalista (pdf, 3654 Kt)

Ruttojuuret

Ruttojuuret ovat kosteilla paikoilla menestyviä suurilehtisiä kasveja, jotka kukkivat loppukeväällä ennen lehtien puhkeamista valkoisin tai punertavin kukin.

Ruttojuurten torjuntamenetelmiä ovat juuriston ylöskaivaminen, jatkuva niitto, kasvuston peittäminen ja kemiallinen käsittely.

Lisätietoa ruttojuurista

Karhunköynnökset

Karhunköynnökset ovat valkoisin tai vaaleanpunaisin kukin heinä-elokuussa kukkivia köynnöskasveja, jotka saattavat kasvaa yhden kesän aikana useiden metrien pituisiksi. Ne takertuvat tiukasti kiinni muuhun kasvillisuuteen.

Karhunköynnösten torjuntamenetelmiä ovat varsien katkaisu, juuriston ylöskaivaminen ja kemiallinen käsittely.

Lisätietoa karhunköynnöksistä

Pajuangervot

Pajuangervot ovat 1–1,5 metriä korkeaksi kasvavia pystykasvuisia pensaita, jotka muodostavat helposti tiheitä kasvustoja. Ne kukkivat heinä-elokuussa lajista riippuen vaaleanpunaisin tai valkoisin kukinnoin.

Pajuangervojen torjuntamenetelmiä ovat sen varsien alasleikkaus ja juuriston ylöskaivaminen.

Lisätietoja pajuangervosta (pdf, 311 Kt)

Isotuomipihlaja

Isotuomipihlaja on 2–6 metriä korkeaksi kasvava pystykasvuinen pensas, joka kukkii valkoisin kukinnoin touko-kesäkuussa.

Isotuomipihlajan torjuntamenetelmiä ovat sen varsien alasleikkaus ja juuriston ylöskaivaminen.

Lisätietoa isotuomipihlajasta

Raunioyrtit

Raunioyrtit ovat 0,5–1,5 metriä korkeaksi kasvavia lemmikkikasveja, jotka kukkivat lajista riippuen kesä-elokuussa sinisin, sinipunaisin tai kellanvalkoisin kukin.

Raunioyrttien torjuntamenetelmiä ovat jatkuva niitto, juuriston ylöskaivaminen ja kemiallinen käsittely.

Lisätietoa raunioyrteistä

Pohjoisamerikkalaiset piiskut

Yleisin pohjoisamerikkalaisista piiskuista on kanadanpiisku, joka voi kasvaa 1,5 m korkeaksi. Harvinaisempia ovat vieläkin suuremmiksi kasvavat korkeapiisku ja isopiisku. Kasvit kukkivat syyskesästä pitkälle syksyyn keltaisin, pienin mykerökukin.

Piiskuja voi torjua kaivamalla ne ylös maasta juurinen maasta ylös juurineen. Kasvuston leviämistä voi myös hillitä kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla niitolla.

Liätietoa pohjoisamerikkalaisista piiskuista

Rikkapalsami

Rikkapalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho, joka kukki kapeankeltaisin kukin heinä-syyskuussa. Kasvi kasvaa tyypillisesti 0,5 metriä korkeaksi ja sen lehdet ovat suikeita ja hammaslaitaisia.

Rikkapalsamin torjuntamenetelmiä ovat kitkentä ja niitto ennen kukintaa.

Lisätietoa rikkapalsamista