Eläimet

Minkki

Minkki on pieni näätäeläin, jonka ruumis on 35–45 senttimetriä pitkä. Minkki on väritykseltään tumman- tai mustanruskea. Minkillä on leuan alla valkea täplä.

Pienriistaeläimeksi luokiteltavan minkin torjuntaan vaaditaan metsästyskortti ja maanomistajan myöntämä metsästyslupa. Yleinen minkin torjuntamenetelmä on loukkupyynti.

Lisätietoa minkistä

Espanjansiruetana

Espanjansiruetana kasvaa 7-14 senttimetriä pitkäksi ja on väritykseltään tyypillisesti likaisen ruosteenruskea.

Tehokas tapa torjua espanjansiruetanaa on kerätä lajin yksilöitä ämpäreihin keväällä ennen niiden munintaa. Etanat voi lopettaa kivuttomasti upottamalla ne kiehuvaan veteen.

Lisätietoa espanjansiruetanasta

Villikani

Villikani on 34–50 senttimetriä pitkä jäniseläin. Metsäjänikseen ja rusakkoon verrattuna villikani on pienikokoisempi, lyhytjalkaisempi ja lyhytkorvaisempi. Väritykseltään villikani on tyypillisesti ruskeanharmaa.

Pienriistaeläimeksi luokiteltavan villikanin torjuntaan vaaditaan metsästyskortti ja maanomistajan myöntämä metsästyslupa. Tehokkaita villikanien torjuntamenetelmiä ovat loukkupyynti ja ajoverkkojen käyttö, mutta myös frettipyyntiä voidaan käyttää. Espoon kaupunki rajoittaa villikanikantaa tilaamalla pyyntityötä ostopalveluna.

Lisätietoa villikanista 

Rotta

Isorotta on kaikkiruokainen 11–29 senttimetriä pitkäksi kasvava jyrsijä. Rotan turkki on väritykseltään ruskeanharmaa, mutta vatsa on muuta vartaloa vaaleampi.

Isorotan torjunnassa tehokkain tapa on huolehtia kiinteistöstä niin, että jätteet pidetään suljetuissa astioissa, eikä ruuantähteitä kompostoida avokomposteissa. Rottia voidaan torjua myös tilaamalla työ urakoitsijalta.

Lisätietoa rotasta

Supikoira

Supikoira on hieman kettua pienempi pienpetoeläin, joka kasvaa 45–70 senttimetriä pitkäksi. Sillä on lyhyet raajat, pyöreäpäiset pienehköt korvat ja sen päässä on naamioväritys. Supikoiran turkin päävärit ovat mustan ja harmaan kirjava tai kellertävän ruskea.

Supikoiran pyytämiseen ei vaadita metsästyskortiia, mutta maanomistajan lupa tarvitaan. Eläimiä saa silti pyytää vaan, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Tyypillisimmät supikoiran metsästysmuodot ovat olleet loukku- ja haaskapyynti sekä koirapyynti pesiltä.

Lisätietoa supikoirasta

Aasianrunkojäärä

Runkojäärät menestyvät vain lehtipuiden lehvästöissä ja rungoilla. Ne ovat 2,5–3,5 senttimetriä pitkäksi kasvavia suurikokoisia kovakuoriaisia. Runkojäärien selkä on väritykseltään kiiltävän musta, mutta siinä on myös valkoisia pilkkuja. Runkojäärien vaaleat toukat kasvavat jopa 5 senttimetriä pitkiksi.

Tehokkain tapa estää runkojäärien leviämistä on välttää puumateriaaleja sisältävien tavaratilausten vastaanottoa Aasiasta tai Pohjois-Amerikasta. Runkojäärähavainnoista tulee ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon.

Lisätietoa aasianrunkojäärästä

Mäntyankeroinen

Mäntyankeroinen on pieni, noin 1 millimetrin mittainen sukkulamato, joka aiheuttaa lakastumistautia männylle sen tukkiessa puun pihkakanavat.

Tehokkain tapa estää Mäntyankeroisen leviäminen on välttää havupuusta valmistettavien pakkausmateriaalien vastaanottoa riskialueilta. Riskialueilta tuleva havupuutavara voidaan myös kuumentaa +56 asteessa. Mäntyankeroista koskevista havainnoista tulee ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon.

Lisätietoa mäntyankeroisesta

Saarnenjalosoukko

Saarnenjalosoukko on 8,5–14 millimetriä pitkä kovakuoriainen, jonka toukat tuhoavat saarnia ja jalopähkinäpuita.

Saarnen jalosoukon leviämistä voidaan vähentää tarkastamalla ulkomailta tuotuja puisia pakkausmateriaaleja ja saarnen taimia. Saarnen jalosolukkoa koskevista havainnoista tulee ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon.

Lisätietoa saarnenjalosoukosta

Versopolte

Versopolte on munasienen aiheuttama kasvitauti, joka aiheuttaa kuoliolaikkuja alppiruusujen ja tammien oksiin. Lisäksi versopolte näkyy alppiruusujen lehtien ruskettumisena.

Tehokkain tapa estää versopoltteen leviäminen luontoon on tuhota saastunut kasviaines taimitarhoilta. Versopoltetta koskevista havainnoista tulee ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon.

Lisätietoa versopoltteesta

Hollanninjalavatauti

Hollanninjalavatauti on sienitauti, joka näkyy erityisesti lehtipuiden oksien kuivumisena ja myöhemmin puukuolemina.

Hollanninjalavataudin leviämistä voi poistaa leikkaamalla puusta irti kuolevia oksia. Tämä ei aina riitä, vaan puu on usein kaadettava ja haketettava. Taimimyymälöiden ja taimikasvattamoiden vastuu taudin torjunnassa on tärkeä, sillä tautia ei vielä tavata Suomessa. Kuolevista jalavista kannattaa ilmoittaa Ruokavirastoon.

Lisätietoa hollanninjalavataudista

Saarnensurma

Saarnensurma on sienitauti, joka aiheuttaa saarnen latvusoksien kuolemista ja tummia kuoliolaikkuja yksittäisissä lehdissä.

Suomen eteläiseen luontoon vakiintunutta saarnensurmaa ei pystytä torjumaan laaja-alaisesti, eikä sen vaivaamista puista tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon.

Lisätietoa saarnensurmasta

Kastanjamiinaajakoi

Kastanjamiinaajakoi on pienikokoinen koiperhonen, joka munii hevoskastanjan lehdille. Munista kuoriutuvat toukat kaivavat lehtiin ruskettumista aiheuttavia miinakäytäviä.

Kastanjamiinaajakoin aiheuttamaa esteettistä haittaa voi vähentää keräämällä pois saastuneet ja maahan pudonneet hevoskastanjan lehdet. Lehdet tulee polttaa tai kompostoida. Kastanjanmiinaajakoin vaivaamista puuyksilöistä ei tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon.

Lisätietoa kastanjamiinaajakoista