Vedet

Espoossa on monenlaista vesistöä — puroja ja ojia, järviä ja merta. Pääosa järvistä on keskittynyt Nuuksion järviylängölle ja Espoon keskiosiin.

Espoossa on mahdollista nauttia purojen solinasta, ihailla aaltojen välkettä järvillä ja myrskyä meren rannoilla. Virkistäytyminen suuntautuu usein veden äärelle kalastamaan, veneilemään, uimaan, hiihtämään tai vain ihailemaan vesiluontoa. Espoonkin kasvualustana ovat olleet vedet ja vesistöt, jotka ovat toimineet kulkureitteinä, ja niistä on saatu ravintoa, vesivoimaa ja juomavettä.

Vesistöjen ja merialueen vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti

Espoon kaupunki seuraa tiettyjen järvien, jokien, purojen ja merialueiden vedenlaatua säännöllisesti. Tutkimusten avulla saadaan tietoa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista.

Järvistä vuosittaiseen tarkkailuun kuuluvat Bodominjärvi, Matalajärvi, Lippajärvi, Pitkäjärvi, Hannusjärvi, Luukinjärvi ja Kalajärvi. Virtavesistä näytteitä otetaan Espoonjoesta, Lambrobäckenistä, Glimsinjoesta, Glomsinjoesta, Monikonpurosta, Gumbölenjoesta, Mankinjoesta ja Finnobäckenistä.

Vesistöjen vedenlaatuun vaikuttavat maatalouden ja viemäröimättömän asutuksen hajakuormitus sekä luonnonhuuhtouma. Useat tarkkailtavat purot ja järvet ovat luonnostaan reheviä ja savisameita. Tiiviisti rakennetuilla alueilla etenkin hulevesien epäpuhtaudet kuormittavat vesistöjä.

Merialueen tilaa tarkkaillaan pääasiassa Suomenojan ja Helsingin Viikinmäen jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailulla. Myös Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimijat on velvoitettu tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia muun muassa pintavesiin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vesihuolto seuraa vedenottovesistönä toimivan Nuuksion Pitkäjärven vedenlaatua.