Liito-oravien radioseuranta Suur-Tapiolan alueella

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Radioseurannalla lisätietoja liito-oravien elinympäristöverkostosta

Liito-orava-LIFE-hankkeessa toteutetaan liito-oravien radioseuranta vuosina 2019-2020 Suur-Tapiolan alueella. Seurannassa tutkitaan liito-oraviin kiinnitettävien radiopantojen avulla lajin käyttämiä kulkuyhteyksiä ja elinympäristöjä.

Liito-oravia kartoitetaan nykyisin Espoossa pääasiassa papanahavainnointiin perustuvalla menetelmällä. Papanahavainnointia tarkempaa tietoa liito-oravan elinympäristöistä voidaan kartoittaa radioseurannalla. Aiemmat kokemukset vuonna 2013 Espoossa toteutetusta radioseurannasta osoittavat, että sen avulla voidaan saada entistä tarkempi kuva elinympäristöverkostosta kokonaisuutena. Radioseurannalla voidaan esimerkiksi selvittää, missä sijaitsee liito-oraville haastavia kulkuyhteyksiä, kuten moottoriteiden ylityspaikkoja.

Nyt teetettävän selvityksen tuloksia hyödynnetään maankäytön suunnittelun ja liito-oravan suojelun yhteensovittamisessa, jotta liito-oravan suotuisa suojelun taso saadaan ylläpidettyä maankäytön muutoksista huolimatta.

Menetelmä

Tutkimus toteutetaan pannoittamalla vuosien 2019 ja 2020 aikana noin 10 liito-oravaa ja seuraamalla näiden liikkeitä. Liito-oravien pannoitus aloitettiin elokuussa 2019 ja yhden liito-oravan seurantajakso on 6-12 kk.

Seurantatyö aloitetaan asentamalla liito-oraville radiopannat. Tätä varten liito-orava pyydystetään erityisellä tätä käyttötarkoitusta varten valmistetulla loukulla, joka asennetaan liito-oravan kolon suulle. Kun liito-orava menee loukkuun, loukku irrotetaan puusta, lasketaan alas ja liito-orava pannoitetaan. Pannoituksen yhteydessä liito-orava punnitaan ja sen sukupuoli määritetään. Vain terveet ja täysikasvuiset yksilöt pannoitetaan. Pyydystämistä ja pannoittamista varten on saatu toimenpiteen vaatima lupa Ely-keskukselta.

Liito-oravalle asennettava radiopanta painaa noin 5 grammaa ja sen signaalin kantama on noin 1-3 km. Pannan signaalia seurataan maastossa antennilla ja vastaanottimella. Vastaanotin piippaa, kun liito-orava on signaalin kantaman alueella, jolloin liito-orava voidaan paikantaa. Kullakin pannalla on oma taajuutensa, jotta tiedetään, mitä yksilöä milloinkin seurataan.

Seurantatyön toteuttaa Ympäristötutkimus Yrjölä Oy yhteistyössä Luontoselvitys Metsänen kanssa.

Pannoitettu_liito-orava_2019
Tämä liito-orava pannoitettiin Tapiolassa syksyllä 2019. 

Tulokset

Tutkimuksessa saatiin pannoitettua 10 liito-oravaa eri puolilta tutkimusaluetta. Tarkempia tuloksia seurannasta saadaan syksyllä 2020. 

Radiopannoitettujen oravien sijainnit kartalla
Kartalle on merkitty punaisin ympyröin paikat, joista liito-oravat pannoitettiin. Selvitysalueen kokonaispinta-ala on 31 km2. Tutkimusalue kattaa Suur-Tapiolan alueeseen kuuluvat pienalueet, joihin kuuluvat Tapiola, Pohjois-Tapiola, Niittykumpu, Laajalahti, Mankkaa, Otaniemi, Keilaniemi, Westend ja Haukilahti. Alueen eteläosan poikki kulkee Länsiväylä, pohjoisosassa Turunväylä, länsirajan myötäisesti Kehä II ja itäosassa Kehä I.

Muuta aiheesta