Liito-oravaseuranta viidelle asemakaavoitetulle kohteelle

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Asemakaavaseurannalla kerätään tietoa asemakaavamerkintöjen toimivuudesta

Liito-orava-LIFE-hankkeessa toteutetaan kolmivuotinen (2019-2021) liito-oravaseuranta viidelle asemakaavakohteelle Etelä-Espoossa. Vastaavan kaltainen seuranta toteutetaan myös Kuopiossa ja Jyväskylässä, jotka ovat hankekumppaneina LIFE-hankkeessa.

Espoossa seurantakohteiksi valittiin sellaisia asemakaavoitettuja kohteita, joilta on ennen kaavoitusta tai sen aikana tunnistettu liito-oravan elinympäristöjä, kuten ydinalueita tai kulkuyhteyksiä. Nämä alueet on otettu huomioon asemakaavoituksessa ja myöhemmin rakentamisessa.

Seurantatyön tavoite on selvittää onko liito-oravien elinympäristöissä tapahtunut muutoksia ja arvioida, miten hyvin liito-oravien elinympäristöt ovat selvinneet rakentamisen vaikutuksista. Tulosten perusteella voimme muun muassa arvioida asemakaavamerkintöjen onnistumista. Jos liito-orava elää yhä seuranta-alueella, on sen elinympäristöt riittävissä määrin pystytty huomioimaan kaavoituksessa. Tulosten pohjalta voimme myös ehdottaa elinympäristöjä tukevia toimenpiteitä, kuten puustoistutuksia.

seuranta-alueet kartalla

Seurannassa on mukana viisi kohdetta Etelä-Espoossa: Tillinmäki-Kummelinvuorensuu (2 vierekkäistä kaavaa), Holmanpuisto II, Tiistilän talli, Steniuksenkumpu (aluerajaus laajennettuna pelkästä asemakaavanmuutosalueesta) sekä Finnoo-Djupsundsbäcken. Selvitysalueiden rajat kattavat kaava-alueet ja niiden lähiympäristöä.

 

Menetelmä

Kohteille tehdään perinteinen liito-oravakartoitus, jossa liito-oravien elinympäristöt tunnistetaan papanahavaintojen perusteella. Liito-oravien pesäpuut tunnistetaan pääasiassa jätösten avulla, mutta selvityksen yhteydessä tarkistetaan kolojen sisäpuolet myös pienellä endoskooppikameralla. Työ vaatii kartoittajalta erityisosaamista ja tarkkuutta, sillä liito-oravia ei saa työn aikana häiritä.

Pesäpuiden ja muiden papanahavaintojen perusteella rajataan kartalle liito-oravan asuttamia elinympäristöjä, kuten ydinalueita tai ruokailualueita sekä kulkuyhteyksiä. Tärkeänä osana työtä kartoittaja arvioi näiden elinympäristön sijoittumista osana laajempaa elinympäristöverkostoa ja tarkastelee muun muassa kulkuyhteyksien laatua maastossa ja dronekuvien perusteella.

Kartoituksen toteuttaa vuonna 2019 Lumotron oy.