Rakennusrasitteet

Mikä on rakennusrasite?

Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen. 

Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. 

Rakennusrasite voidaan perustaa vain säädetyistä rasitetyypeistä, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä luetelluista oikeuksista.

Rakennusrasitteesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin, jolloin se sitoo myös kiinteistön tulevia omistajia.

Rakennus- vai tonttirasite?

Rakennusrasitteet käsitellään rakennusvalvontakeskuksessa. 

Jos sen sijaan halutaan perustaa tontin hyväksi toisen tontin alueelle pysyvä käyttöoikeus, on kyse kiinteistönmuodostamislain mukaisesta rasitteesta (tonttirasite), joka perustetaan Espoon kaupungin teknisessä keskuksessa tontin lohkomistoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa. Tarkempia tietoja tonttirasitteesta saa kaupunkimittauksen asiakaspalvelusta.

Toisinaan rakennusrasitetta voi olla vaikea erottaa kiinteistönmuodostamislain mukaisista rasitteista (tonttirasite). Tyypillisimmin sekaannusta aiheuttavat autopaikat, jätekatokset sekä erilaiset johdot ja viemärit.

Autopaikat
Jos autopaikka sijoitetaan rasitetulla tontilla sijaitsevaan autotallirakennukseen, kyse on rakennusrasitteesta. Tonttirasitteesta on puolestaan kyse, jos autopaikka sijoitetaan rasitetun tontin pihamaalle tai siellä sijaitsevaan autokatokseen.

Jätekatokset
Jos oikeutetulla kiinteistöllä on oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevaa jätekatosta tai pelkkää jäteastiaa, kyse on tonttirasitteesta, mutta mikäli rasiteoikeuden kohteena on jätehuone rakennuksessa, kyse on rakennusrasitteesta.

Johdot ja viemärit
Jos sovitaan siitä, että kiinteistöllä on oikeus sijoittaa toisen kiinteistön alueelle talous- ja jäteveden johtamiseen liittyviä johtoja ja laitteita taikka puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö tai muita vastaavia johtoja ja laitteita, on kyse tonttirasitteesta.

Kulkuyhteys
Jos sovitaan kulkuyhteydestä rakennuksen sisällä, on kyseessä rakennusrasite. Jos sen sijaan sovitaan kulkuoikeudesta tontilla, on kyseessä tonttirasite.

Rakennusrasitteen perustaminen


Hakemus

Rasitteen perustamista tulee erikseen hakea.

Rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle (maankäyttö- ja rakennuslaki 158 § 2 mom.).

Käytännössä rakennusrasitteen perustamista edellytetään rakennusluvassa, jos rakentamisen edellyttämiä toimenpiteitä sijoitetaan toiselle kiinteistölle ja järjestely on rakennuspaikkana olevalle kiinteistölle välttämätön. Esimerkiksi asemakaavassa edellytettyjä autopaikkoja saatetaan sijoittaa asemakaavan mukaisesti toisella kiinteistöllä olevaan rakennukseen.

Kun rakennusrasite- tai yhteisjärjestelyhakemus jätetään sähköisen asiointipalvelun kautta, ei ole tarvetta täyttää ja jättää erillistä hakemuslomaketta. Jos rasitteen perustamista eivät hae kaikki sopimuksen osapuolet, tulee muilta osapuolilta olla valtakirja rasitteen hakemiselle joko erillisenä tai rasitesopimuksessa olevana valtuutuksena.

Sopimus ja liitteet

Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa kiinteistön omistajien ja vuokralaisten allekirjoittama rasitesopimus. Sopimuksesta tulee käydä ilmi oikeutettu ja rasitettu kiinteistö sekä mistä rasiteoikeudesta on sovittu. Mahdollisten sopimusriitojen välttämiseksi rasiteasiasta on pyrittävä sopimaan mahdollisimman selvästi ja yksiselitteisesti.

Sopimuksen liitteenä pääsääntöisesti toimitetaan liitepiirros tai -piirrokset, joihin on selkeästi merkitty, esimerkiksi eri väreillä rasitealueen sijainti. Rasitetyypistä riippuen liitteenä voi olla esimerkiksi asemapiirros tai pohjapiirustus.

Rakennusvalvonta ei laadi rasitesopimuksia.

Hakemukseen ei tarvitse liittää lainhuutotodistusta, mikäli hakijalla on lainhuuto sopimuksen kohteena olevaan kiinteistöön. Muussa tapauksessa hakemukseen tulee liittää selvitys kiinteistön omistus- tai hallintaoikeudesta. Selvitys voi olla esimerkiksi kauppakirja.

Asunto-osakeyhtiöt sopimuksen osapuolina

Mikäli sopimuksessa rasitettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai vuokraama kiinteistö, tarvitaan hakemuksen liitteeksi asunto-osakeyhtiön (ylimääräisen) yhtiökokouksen pöytäkirja, josta käy ilmi yhtiön hyväksyneen rasitesopimuksen itseään sitovaksi. 

Mikäli asunto-osakeyhtiö omistaa tai on vuokrannut oikeutetun kiinteistön, selvitykseksi yhtiön hyväksynnästä riittää hallituksen kokouksen pöytäkirja. 

Maksu rasitteen perustamisesta

Rakennusvalvontataksan (15 §) mukaan rakennusrasitteen perustamisesta peritään päätöskohtainen 300 euron maksu, joka sisältää yhden rakennusrasitteen. Jokaisesta seuraavasta rakennusrasitteesta peritään taksan mukainen 150 euron lisämaksu. Molemminpuolisesta rasitteesta peritään kaksi maksua.

Rasitehakemuksessa on ilmoitettava maksaja. 

Rakennusrasitehakemus

Rasitetta haetaan sähköisen asiointipalvelun kautta. Kirjaudu palveluun ja valitse Luo uusi - Rakennusrasite- tai yhteisjärjestelyhakemus.