Pohjavesi

Maahan satanut vesi valuu painovoiman vaikutuksesta maaperässä alaspäin ja täyttää tietyllä syvyydellä maan huokoset, onkalot, raot ja maahiukkasten välit. Vedestä tulee tällöin pohjavettä. Pohjavesikerros jakautuu erimuotoisiin ja erikokoisiin osiin joissa veden määrä, virtaussuunta ja virtausnopeus vaihtelevat johtuen maaperän huokoisuudesta, kerrosrakenteesta ja kallioperän pinnankorkeudesta. Vettä purkautuu hiljalleen pois lähteissä ja vesistöjen rantavyöhykkeissä. Muodostumat, joissa pohjavettä on runsaasti ja se virtaa helposti sanotaan pohjavesialueiksi.

Vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita Espoossa on 11 kpl. Espoon pohjavesialueista löytyy tietoa Espoon kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusta ”Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (1/2015)”.

Pohjavedenpinnan määrittämiseksi asennetaan usein rakennuspaikalle pysyviä pohjavedenhavaintoputkia, joista vesipintaa voidaan säännöllisesti havaita ennen ja usein jälkeenkin rakentamisen.

Pohjavesi savialueilla

Hienorakeiset maalajit kuten savi johtavat huonosti vettä. Espoossa esiintyy paljon savialueita, joissa vesi kertyy maan pinnalle ja kulkeutuu pintavalumana mereen. Tällöin savikerros vettä läpäisemättömänä toimii ikään kuin eristeenä lähes estäen sadeveden imeytymisen maaperään. Savikkoalueella esiintyy karkeampia maakerroksia savipeitteen alla. Karkeampaan maakerrokseen asennetussa pohjavesiputkessa pohjavesi saattaa nousta maanpinnan yläpuolelle. Tällöin pohjavesi on paineellista. Paineellista pohjavettä esiintyy erityisesti rinnealueilla isoissa pehmeikkölaaksoissa. Rakentamisen yhteydessä saattaa rinnealueella tulla ongelmia jos savikerros kaivetaan pois.

Pohjavesi kalliossa

Irtaimen maaperän kerroksien alla on kallio ja sen rakoilu. Rakoja on yleensä runsaasti koska kallioperä on ruhjoutunut pitkän geologisen historiansa aikana.  Maaperästä pohjavesi siirtyy hitaasti kallioon rakoihin ja täyttää ne. Kallion raoissa olevaa vettä kutsutaan kalliopohjavedeksi. Yleensä kalliopohjaveden antoisuus on suurempi ruhjevyöhykkeissä tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Pohjavedenpinnan vaihtelu ja seuranta

Pohjaveden pinta asettuu tasaisilla alueilla samaan tasoon. Pinnan korkeus vaihtelee niin, että taso laskee rantaviivaa kohti siirryttäessä. Vuosittain pohjaveden pinta vaihtelee vuotuisen sadannan seurauksena. Alueilla, joissa esiintyy mittavia pohjavesivarantoja ei vuosittainen sadanta aiheuta kovin suurta vaihtelua. Usein pienet pohjavesialtaat ovat hyvin läheisesti riippuvia sadannasta, kuivana aikana niiden pinta laskee voimakkaasti. Tällöin esim. niistä vetensä saavat kaivot tyhjenevät.

Espoon kaupungin geotekniikkayksikkö seuraa pohjavedenpinnan tasoa Espoossa n. 800 havaintoputkesta kaupungin alueella. Seuranta kattaa pääpohjavesialueet ja useimmat rakennetut ja rakennettavat alueet. Vanhimmat pohjavesitiedot ovat yli neljänkymmenen vuoden takaa. Pohjavesiseurannalla saadaan arvokasta tietoa rakentamista varten. Seuranta myös antaa tietoja rakentamisen vaikutuksesta pohjaveteen. Rakentamisen seurauksena pohjavesipinta saattaa laskea, mikä puolestaan saattaa johtaa maanpinnan painumiseen. Aikaisemmin rakentamisessa käytetyt puuperustukset saattavat vaurioitua pohjavesipinnan laskun seurauksena.