Espoo kunnostautunut kestävän kehityksen sitoumustyössä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
31.5.2017 klo 15.29

Espoon kaupunki sai viime vuonna ensimmäisen kiinnityksen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kiertopalkintoon. Palkinto myönnettiin vaikuttavasta kestävän kehityksen työstä. Espoo oli ensimmäinen sitoumuksen tehnyt kaupunki.

Kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala luovutti Espoon saaman kiertopalkinnon eteenpäin.

Toukokuun lopulla järjestetyssä, valtakunnallisen kestävän kehityksen toimikunnan järjestämässä kesäjuhlassa kaupungin kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala luovutti palkinnon eteenpäin Vantaan kaupungille ja sen vaikuttavalle Yhteinen pöytä -hankkeelle.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, Sitoumus 2050, on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Toimenpidesitoumuksilla vastataan maailmanlaajuiseen YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan.

Yhteiskuntasitoumus on suomalainen malli, jonka toteuttamiseen voivat osallistua niin yksittäiset ihmiset, yhteisöt ja yritykset , - ja luonnollisesti myös kaupungit ja kunnat.

Kestävän kehityksen sitoumuksilla tavoitellaan muutosta ekologisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä. Tämän muutoksen joukkoistamisessa Espoon kaupunki ja sen eri yksiköt ovat valtakunnallisestikin tarkastellen kunnostautuneet: Suomessa annetuista 640:stä sitoumuksesta 85 on tehty Espoon kaupungilla.

Kaupungin sivistystoimessa tätä työtä tehdään edelläkävijäottein. Valtaosa kaupungin sitoumuksista on tehty nimenomaan siellä. Toimialalla työn nähdään laajasti liittyvän kestävän kehityksen kasvatukseen.

Toimialalla sitoumustyöstä on tehty koko organisaation kattava tuloskorttitavoite, jolla työ kytkeytyy osaksi tavoitteellisesti johdettua toimintaa.

Kun Espoo ensimmäisenä kaupunkina teki sitoumuksen se samalla haastoi ja valtaisti koko kaupunkiorganisaation kestävän kehityksen työhön. Kestävän kehityksen poikkihallinnollinen, virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteinen, ohjelmatyö toimi aloitteentekijänä ja kannustajana toimenpiteisiin. Sivistystoimessa koko kaupungin kattavasta haasteesta saatiin lisää voimaa tekemiseen.

Kestävän kehityksen kasvatus

”Kestävän kehityksen kasvatus on oleellinen osa muun muassa opetussuunnitelmia ja näin meillä arkipäivän tekemistä. Siksi opetuksessa on luontevaa tehdä sitoumuksia toimintatapoihin, lähiluontoon ja kuluttamiseen liittyen”, toteaa koulutussuunnittelija Riina Plosila.

Sivistystoimen sitoumus solmittiin yhdessä. Kuvassa Kristiina Erkkilä (vas.) ja Riina Plosila.

Kestävä kehitys on ydintä myös kaikessa muussa sivistystyössä,k ulttuuripalveluista kaupunkilaisten osallisuuteen.

Sivistystoimen toimialalla sitoumustyö ja kestävä kehitys on viety johtamisjärjestelmään. Näin varmistetaan, että asia ei jää korulauseeksi, eikä johdon tahtopuheeksi vailla tekemistä, vaan se on yhdessä sovittua askellusta ja sitä myös johdonmukaisesti seurataan ja annetaan palautetta etenemisestä. Sitoumus on johtoryhmien agendalla yhtä lailla kuin työpaikkapalaverien aiheena.

”Sitoumusten tekeminen asetettiin tuloskorttitavoitteeksi. Näin asiaa viedään eteenpäin ja se etenee normaalissa johtamisessa. Se ei ole vain yksittäisten työyhteisöjen, esimiesten tai työntekijöiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen asia. Tuloskorttitavoitteen kautta sitoumustyö juurtuu koko organisaatioon ja sitä seurataan muun muassa kehityskeskusteluissa”, kertoo sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä.

Sitoumuksia suunnitellessa, toteutettaessa ja seurattaessa on tärkeää yhdessä sopiminen ja tekeminen. Kun työ on punottu osaksi kokonaisuutta ja nähdään myös toimialan ja koko kaupungin näkökulmasta, se tuntuu mielekkäältä.

”Kun johtaminen ja johto ovat mukana, on helppoa sitoa oma työ ja oman työyhteisön tekemiset isoon kuvaan ja tavoitteeseen. Silloin päästään tuloksiin”, toteaa Kristiina Erkkilä.

”Kestävää kehitystä pitää johtaa, siinä pitää asettaa tavoitteita, seurata, kannustaa ja sparrata. Sitoumustyö on yksi työkalu, jonka haluamme koko organisaation käyttöön. Asia etenee, mutta vielä tarvitaan lisää puhtia ja vakuuttumista, meillä sivistystoimessa ja koko kaupungissa”, korostaa Erkkilä.

Kesäkuun alussa 30.5. - 5.6. vietetään Euroopan kestävän kehityksen viikkoa, jolloin edistetään ja tehdään näkyväksi kestävän kehityksen hankkeita ja projekteja. Viikon teema on tänä vuonna Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, jota toimenpidesitoumukset toteuttavat käytännössä.

Tutustu sitoumuksiin: Sitoumus2050