Kuitinmäki

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kartta, kotikaupunkipolut Matinkylä-Olari

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Kuitinmäki

12 kohdetta, noin 3 km

1 Kuitinmäen ostoskeskus

Ostoskeskus valmistui 1975, suunnittelijat Simo Järvinen ja Eero Valjakka. Ostarin myötä Olarin keskus siirtyi Ruomelanraitilta pian Kuitinmäkeen. Torin laidoilla on liikeyrityksiä, Olarin seurakunnan kappeli sekä jo 1971 perustettu Olarin Huolto, jonka omistavat olarilaiset taloyhtiöt.

Espoonseurakunnat.fi > Olarin seurakunta   

Olarinhuolto.fi

Tietolaatikko: Olarin hiphop

Kuitinmäen ostarin tienoille juurtui 1980-luvun lopulla vankka skeittauskulttuuri. Sen jatkona on kehittynyt laajalti tunnettu olarilainen hiphop-skene, jonka iltamia järjestetään muutaman kerran vuodessa Davistossa ja Ruomelanraitin Olariuksessa.

Kotiseututietoisen musiikkityylin varhaisia keulahahmoja olivat Big Janne Dee ja Raimo. Trio MC Taakibörstan jäsenistä Kehäkettu on puolestaan nykyään helsinkiläistynyt radiopersoona. Tuore olarilainen listaykkönen keväältä 2014 on duo Jeijjo & Nupi. Vahvasti kaupunginosaan juurtunutta perinnettä vie eteenpäin levy-yhtiö Olari 21 Musiikki, perustettu 2013.

Olari21musiikki.fi

2 Kuitinmäenraitti

on kevyen liikenteen pääväylä, jonka kaavoittaja Simo Järvinen ajatteli osaksi koko Olarin ja Matinkylän yhteistä keskiakselia.

Kuitinmäen julkisivujen tunnusomainen piirre ovat voimakkaat ruudukot, jotka johtuvat Arvi Arjatsalon rakennusliikkeen käyttämästä pilari–laatta-järjestelmästä. Yhtenäinen modulaarinen rakenne kannattelee punatiilestä muurattuja seiniä mahdollistaen vaihtelevan asuntoarkkitehtuurin ja noudattaen samalla kortteleiden muodostamaa koordinaatistoa, jonka keskipisteessä on tori. Kuitinmäen toisen rakentajan Puolimatkan talot puolestaan vuorattiin betonielementeillä.

3 Maapallonkatu 8

Valmistui 1978, suunnittelija arkkitehtitoimisto Järvinen–Valjakka, toteutus rakennusliike Arjatsalo. Olarin viimeinen käsinmuurattu talo.

Lähes kaikki Kuitinmäen kadunnimet liittyvät taivaankappaleisiin ja niiden liikkeisiin. Vanhan Olarin puolella taas monet nimet tulevat aistinvaraisesti havaitun päivänkierron vaiheista.

4 Friisilä “Friisku”

Friisilä on Frisansin kartanon maista lohkottu, selvärajainen 1940–50-luvun taitteen rintamamiestaloalue. Se on paljolti talkoilla rakennettu ja talkooperinteellä yhä edelleen kehitetty. Moni tontti on vuosien varrella jaettu ja rakennettu täyteen. Friisilän asukkaista tunnetuin on entinen pääministeri, EU-komissaari Jyrki Katainen.

Piispansilta- Gräsanlaakso polulta

Lisäkohde: 14 Frisansin kylänmäki

Maisemallisesti ja historiallisesti arvokas paikka. Mäki on ollut merenpinnan yläpuolella jo ensimmäisen vuosituhannen lopulla, kun kapea lahti ulottui Finnoossa 2 km sisämaahan. 1400-luvun aikoihin mäelle syntyi kylä, joka sai nimen Frisby, sittemmin Frisans. Nimen taustalla lienee kantatilan isännän kutsumanimi.

Seuraavalla vuosisadalla kylässä oli kaksi taloa, jotka yhdistettiin yhdeksi tilaksi noin 1600. Frisans sai maaratsutilan aseman 1644. Omistaja Olof Eriksson laajensi tiluksia liittämällä niihin Kaitasin talon. Maaratsutilan omisti 1682 Uudenmaan jalkaväkirykmentin komentaja, majuri Filip Sass ja vuotta myöhemmin lääninkamreeri Hans Godhe, joka liitti siihen vielä naapuritalo Dystbyn.

Frisansin viimeinen päärakennus oli ilmeisesti 1800-luvun alusta, purettiin 1970-luvulla. Rinteellä oli silloin vielä tuulimylly, joka muutettiin näkötorniksi. Jäljellä on kivijalka, kiviaitoja ja runsas niittykasvillisuus, vanhat syreenipensaat sekä vanhan tien molemmin puolin kasvavat kaksi suurta lehmusta.

Viljelyperinteet jatkuvat kylänmäen juurella Espoon kaupungin suurimmalla viljelypalsta-alueella, jolla on yhteensä 225 palstaa.

Suomenlahdentien jatke tulee ylittämään laakson kylänmäen eteläpuolelta maisemasiltaa pitkin matkallaan kohti Finnoon uutta kaupunginosaa.

Tietolaatikko: Rintamamiestalot

Jatkosodan jälkeen 11 % Suomen väestöstä oli ilman asuntoa pommitusten ja alueluovutusten vuoksi, suuri osa teollisuuden kapasiteetista oli menetetty ja materiaalipula oli suuri. Jälleenrakennuskaudella suosittiin siksi puista, teollisesti esivalmistettua rintamamiestaloa, jonka pystyi kokoamaan omatoimisesti. Tyyppitaloja on muutamaa versiota, joissa kaikissa savupiippu on keskellä ja neljä huonetta tulisijoineen sen ympärillä. Jyrkkä katto mahdollistaa ullakkokerroksen, jonka saattoi vuokrata. Kaupungeissa talot sijoitettiin pitkulaisten tonttien kadunpuoleiseen päähän, jotta tilaa jäi hyötypuutarhalle.

Mfa.fi > Jälleenrakennuskausi  

5 Tähtiniityn koulu

Valmistui 1986, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Selkänsä kadulle päin kääntävä rakennus edustaa vapaamuotoista modernismia. Sisäänkäyntien vaikutelmaa pehmentävät puiset pergolat.

Oppilaita yhtenäisessä peruskoulussa on noin 340, suurin osa heistä kaksikielisessä suomi–englanti-opetuksessa. Lisäksi koulussa järjestetään lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten opetusta. Kerhotoimintaa koulun tiloissa järjestävät urheiluseurat ja musiikkikoulut sekä Espoon esittävän taiteen koulu.

Tähtiniityn koulussa painotetaan elämäntaitoja sekä itsetunnon ja hyvien tapojen oppimista. Tähtien koulun laulu liittyy Olarin nimistön avaruusteemoihin.

Koulun takana Friisinkalliontien varressa on Markku Hakurin veistos Tähtilisko vuodelta 1986, materiaalina pinnaltaan ruostuva Cor-Ten-teräs.

Kuitinmäen koulu ja Tähtiniityn koulu on yhdistetty 1.8.2017 alkaen. Yhdistetyn koulun nimi on Kuitinmäen koulu.

Kuitinmäen koulu  

Vimeo.com > Tähtilisko: Markku Hakuri

6 Kuitinmäen koulu

Valmistui 1983, suunnittelija arkkitehtitoimisto Perko & Rautamäki, peruskorjattu 2009. Noin 330 oppilaan yläkoulussa on myös kaksikielisen suomi–englanti-opetuksen luokkia, musiikkipainotteisia luokkia sekä runsas ilmaisutaidon kurssien tarjonta. Useat urheiluseurat järjestävät toimintaa iltaisin koulun tiloissa.

Kuitinmäen koulu

7 As.oy Piispankoti

Valmistui 1984, suunnittelija Simo Järvinen. Katutason koulu- ja päiväkotitilat kytkevät talon toiminnallisesti osaksi ympäröivää kaupunkimiljöötä. Mielenkiintoisesti sijoitellut laajat terassit ja parvekkeet kannatinpylväineen antavat rakennukselle veistoksellista luonnetta. Ylimmät kattohuoneistot ovat kaksikerroksisia.

Kuten monessa kohteessa Olarissa, täälläkin on tehty laajamittainen julkisivukorjaus vuonna 2007 ulkoseinän kestävyyden ja lämmöneristävyyden parantamiseksi.

8 Olarin asukaspuisto

Asukaspuistossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Pienille koululaisille on lukukausien aikana iltapäivisin maksullinen välipala. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.

Olarin asukaspuisto

9 Matinkylän Pirtti

Ennen sotia tontin ja huvilan omisti saksalainen makkaratehtailija. Pariisin rauhansopimuksen 1947 mukaan saksalaisten omaisuus Suomessa piti luovuttaa Neuvostoliitolle, joka möi sitten paikan kansandemokraattisen työväenliikkeen paikallisyhdistyksille. Niiden toiminta oli vilkasta uuden työväenluokkaisen asutuksen myötä.

Kommunistit laajensivat huvilan työväentaloksi talkoilla vuonna 1957. Myös sosiaalidemokraateilla oli oma työväentalo Metsätiellä (nyk. Keskiyöntie).

Matinkylän Pirtti on yksi viimeisistä vasemmistolaisen työväenliikkeen järjestötaloista Espoossa. Siellä on pidetty vuosien varrella opintopiirejä, tansseja ja muita tilaisuuksia. Nykyisin Pirttiä vuokrataan yksityistilaisuuksiin ja se on suosittu juhlapaikka.

Matinkylanpirtti.fi > Vuokratila-ja palvelut

Tietolaatikko: Matinkylän vanha asutus

Viime sotien jälkeen Jorvaksentien varteen suuntautui muuttoaalto ahtaaksi käyvästä Helsingistä. Asukkaat olivat enimmäkseen suomenkielistä työväestöä: sekä kommunisteilla että sosialisteilla oli täällä oma työväentalo, ja osuuskauppa oli tietysti Elanto.

Vuonna 1946 perustettiin urheiluseura Matinkylän Akilles. Sen toiminta-alue ulottui nykyisestä Tapiolasta Kivenlahteen. Kisoissa oli usein vastassa porvarillinen Esbo IF Bembölestä.

1970-luvulla jäljellä oli romanttisesti repsahtanut puutaloalue, joka nimettiin Piispankallioksi. Ison Omenan myötä alkoi muutos, joka on viime vuosina edelleen kiihtynyt metron tuloa ennakoiden uusina kerrostaloina ja toimistorakentamisena Länsiväylän varteen.

10 As.oy Rajakatri

Aamuyöntie 11. Valmistui 1980, suunnittelija Reijo Jallinoja. Pientaloalue on monimuotoinen ja tiivistynyt huomattavasti alkuperäisestä. Lähes kaikki vanhat puuhuvilat on vuosien varrella korvattu rivitaloilla tai yhä suuremmilla omakotitaloilla. Näiden välimuotona as.oy Rajakatrin viiden kolmikerroksisen pientalon ryhmä muodostaa keskelleen hauskan sisäpihan. Punatiilestä muuratut julkisivut ikkuna-aukkoineen luovat suojaavan muurimaisen vaikutelman.

Olarinmäen polulta

2 Päivänkehrän koulu

Valmistui 1975 Länsipään kansakouluksi, suunnittelija Matti Hakuri. Nykyisessä peruskoulun alakoulussa on noin 580 oppilasta. Opetuksessa painotetaan omatoimisuutta ja luovuutta. Koulussa on myös esiopetusta, kielikylpyopetusta ruotsin kielellä sekä musiikkiluokka.

Päivänkehrän koulun peruskorjaus alkanee 2016 ja suurin osa oppilaista siirtyy väistötiloihin Suurpeltoon. Koulu palannee korjattuihin tiloihin 2017.

Päivänkehrän koulu

1 Vanhan Olarin keskus: Simo Järvisen aukio

Nimetty 2002 Olarin pääsuunnittelijan, arkkitehti Simo Järvisen mukaan. Järvinen myös asui itse Olarissa 26 vuotta. Muistolaatta.

Olarin ostari valmistui 1974 kahteen vastakkaiseen rakennukseen Ruomelanraitin varteen. Erikoisuutena oli talvipuutarha näiden välissä kellarikerroksessa, jossa toimi myös kaupungin nuorisotila ”Läävä”. Nyt hiljentyneen ja hieman repsahtaneen ostarin kehittämissuunnitelma valmistui jo 2003.

Nuorisotoiminta jatkuu seurakunnan kerhotilassa, jossa kokoontuvat partiolippukunta Olarin Eräkotkien ryhmät. Vuonna 1961 perustetun lippukunnan laulukirja on alallaan Suomen tunnetuin. Vieressä harjoittelee nuorisokuoro Candomino. Se on perustettu 1967 sekstettinä, nyt 28 jäsentä ja konsertoi säännöllisesti ulkomaita myöten. Naapurissa Pub Olarius on toiminut olarilaisten olohuoneena vuodesta 1972. Täälläkin musiikkiteemaa karaoken ja hiphopin muodossa sekä viime vuosina keskiviikkotansseissa.

17 Fagersten

Rapakivisiirtolohkare on kulkeutunut tänne Kaakkois-Suomen rapakivialueelta viime jääkauden sulamisvedessä ajalehtineen jäävuoren mukana noin 10 000 vuotta sitten. Kiviaines on rapakiveä, sillä ikää 1 600 miljoonaa vuotta. Maailman tunnetusta rapakivestä suurin osa on Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kielissä on sama sana (the rapakivi, der Rapakiwi).

Lohkare säilyi ehjänä Olarin rakentamisessa kaupunkisuunnittelupäällikkö Nils-Erik Fagerin ansiosta, joka muutatti tielinjauksen niin, ettei kiveä sen vuoksi räjäytetty. Kiven nimeäminen Fagerin mukaan oli vitsi, johon liittyi juhlallinen laatan kiinnittäminen sen kylkeen muistutukseksi luontokohteiden suojelemisen tärkeydestä uusilla asuinalueilla.

Lisäkohteet:

11 Hopeakuu

Valmistui 2000, mittava laajennus 2014. Espoon eläkekotisäätiön palvelutalossa on 40 huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettua palveluasuntoa sekä 45 ryhmäkotiasuntoa. Lisäksi päiväkeskus, kerho-, kokous- ja liikuntatilat sekä pitopalveluja tarjoava keittiö. Kokoustilat ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin.
Samassa rakennuksessa toimii Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvola.

12 Friisinkallio

Lähiseudun korkein kallio, korkein kohta 50,8 metriä merenpinnasta. Pohjoisreunalla on 200 metriä pitkä, 2000–6000 vuotta vanha Litorinameren muinaisranta noin 30 metrin korkeudessa. Keskiosassa on lähde sekä suo, jonka reunalla korpirämettä.

Metsän monimuotoisuutta lisää lahopuun suuri määrä. Pesimälinnustoa mm. pyy, harmaapäätikka sekä uhanalainen pikkutikka. Itäosassa on liito-oravan reviiri. Lehtokasveista tavataan mm. kevätlinnunherne ja lehtopalsami.

Friisinkalliota on käytetty vielä 1980-luvulla mm. moottoripyörätrial-ajon harjoitteluun. Luonnonsuojelualueeksi yhtenä vuoden 2008 Espoon 550-vuotisjuhlien kohteista.

Kotinurkilta kallioille: Espoon luontokohteet