Soukka

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoonlahden kotikaupunkipolut, kartta

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

 Soukka

14 kohdetta,  2 km

Soukka on malliesimerkki 1960-luvun lopun lähiörakentamisesta. Olli Parviainen piirsi suorakulmaista koordinaatistoa noudattavan asemakaavan Över- ja Nedergårdin myymille maille, joista osa-alueiden nimet Ylä- ja Ala-Soukka.

Suurimman osan taloista rakennuttivat Sato ja Asuntosäätiö. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat Soukkaan syksyllä 1968, heistä suurin osa Helsingistä. Alue oli pääosin valmis 1973.

1 Soukantori

Torialueen on suunnitellut insinööritoimisto Viatek vuonna 1972. Klassisen tyylin mukaisesti aukiolla on vesialtaiden ja suihkulähteen muodostama kokonaisuus Waves. Maamerkkeinä ovat kaksi 10-kerroksista tornitaloa.

Soukan ostoskeskuksessa oli laaja palveluvalikoima: kaksi ruokakauppaa, leipomo, kenkäkauppa, kirjakauppa, levykauppa, valokuvaliike, apteekki, hiushoitola, kaksi kemikaliota, kaksi kioskia, posti ja peräti neljä eri pankkia. Nyt näistä jäljellä ovat apteekki sekä hiushoitola La Femme, jossa jatkaa myös alkuperäinen yrittäjä Maisa Hirvonen. Metroa odotellessa ehti ostarilla 2013 aloittaa ja lopettaa hipsterikahvilakin. Entisessä pankkikonttorissa toimii nyt seurakunnan nuorisotila ja naapurikiinteistöissä kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset nuorisotilat.

Soukanraitti on 700 metriä pitkä viivasuora kevyen liikenteen pääväylä, jonka varressa ovat keskeiset julkiset palvelut.

Tietolaatikko: Länsimetro ja sen jatko

Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu jo 1950-luvulta asti. Sen ensimmäisestä vaiheesta päätettiin erinäisten vaiheiden jälkeen 2008.

Vaihtoehtona oli muiden muassa Espoon oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Osuus Matinkylään saakka valmistuu 2016.

Länsimetron jatkosta Kivenlahteen valmistui yleissuunnitelma 2011. Espoon valtuusto hyväksyi sen 2012 ja ratkaiseva valtion rahoituspäätös tehtiin minihallitusneuvotteluissa kesäkuussa 2014. Uuden osuuden pituus on 7 km ja se rakennetaan kokonaan maan alle. Asemia tulee viisi sekä lisäksi varikko Sammalvuoreen. Kustannusarvio on 800 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistumisaika 2020.

Metron rakentaminen muuttaa koko Etelä-Espoota huomattavasti. Se näkyy jo nyt tulevien asemanseutujen tiivistymisenä, väkiluvun kasvuna ja kaupunkimaisen elämänmuodon yleistymisenä.

Länsimetro   

2 Soukan palvelutalo

Espoon kaupungin vanhustenhuollon avopalveluyksikkö, johon kuuluvat monipuolinen palvelukeskus ja 22 palveluasuntoa. Sen virkistys- ja kädentaitoryhmissä on itsenäistä ja ohjattua toimintaa senioreille. Iltaisin ja viikonloppuisin on yhdistysten järjestämää liikuntaa aikuisille ja lapsille.

Kaikille avoimessa ruokalassa on Caroline Pippingin suurikokoinen symbolinen öljymaalaus Madonnan varjossa vuodelta 1988. Talon tiloja voi myös vuokrata sekä järjestö- että yksityiskäyttöön.

  

3 Soukan asukaspuisto

Purtsa. Vehreässä Puropuistossa toimi leikkipuisto vuosikymmeniä ja paikka tunnetaan siksi Puropuiston nimellä. Nykyisessä kaupungin asukaspuistossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Pienille koululaisille on lukukausien aikana iltapäivisin maksullinen välipala. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.

Vuoden 1830 kartassa on Sökön tilan kaski nykyisen asukaspuistorakennuksen paikkeilla.

Espoo.fi > Soukan asukaspuisto  

4 Soukan koulu

Valmistui Soukan kansakouluksi 1971, suunnittelija arkkitehtitoimisto Kari Virta. Peruskorjauttu ja laajennettu 2010–12. Koulu oli aikoinaan suurin Espoon peruskouluista. Sen kuuluisin oppilas on Teemu Selänne.

Nykyisessä alakoulussa on runsaat 500 oppilaista. Jokaisella luokka-asteella esikoulusta lähtien on ruotsinkielinen kielikylpyluokka. Lähes jokaisen oppilaan käytössä on tablettitietokone ja niiden pedagogista käyttöä kehitetään jatkuvasti. Koulussa on monipuolinen kerho- ja harrastustoiminta savikerhosta shakkiin ja salibandyyn.

Espoo.fi > Soukan koulu  

5 Soukan kappeli

Valmistui 1978, suunnittelija Veijo Martikainen, peruskorjaus 2003. Alttariseinänä on kallioleikkaus, joka kuvaa ihmisen yhteyttä maahan. Kattorakenne on avaruusristikko, joka kuvaa ihmisen paluuta valoon ja vapauteen. Maan kamarasta nouseva kupariristi kalliota vasten puolestaan kuvastaa turvaa elämän myrskyissä. Saarnatuolin tausta on paikalta louhituista kivistä, kastemalja Taivassalon punaista rapakivigraniittia. Uudet urut on valmistanut Veikko Virtasen urkurakentamo Järvenperässä ja niissä on 11 äänikertaa. Kappelissa
on 150 istumapaikkaa.

Espoonseurakunnat.fi > Soukan kappeli

6 Kallioleikkaus

Soukan kallioperän erikoisuus on tavanomaista punaista graniittia nuorempi, poimuttunut tumma juoni, joka on näkyvissä koko Etelä-Soukassa mm. Alakartanontien länsipäässä, Kastevuorenraitilla sekä voimakkaasti poimuttuneena kirjaston bussipysäkin veteraanitalon puoleisessa kallioseinämässä.

7 Ala-Soukan ostari

Soukanraitin päätepisteeksi vuonna 1972 valmistuneen liiketalon yläkerrassa ovat Soukan kirjasto ja Espoon työväenopiston toimipiste. Raitin tasossa toimivat 1979 perustetun Soukan taideseuran Galleria Villisika sekä kuvataidekoulu Tatavuu. Ohjattujen kurssien lisäksi seura järjestää työpajoja, joissa voi työskennellä omaan tahtiin.

Vieressä on maamerkkinä 10-kerroksinen asuntoosakeyhtiö Puntarpää vuodelta 1974, suunnittelija professori Aulis Blomstedt. Tämä kehitti rakentamisen standardointia ja oli erittäin tarkka rakennustöiden laadusta. Huomaa Soukanraitin puolella hauska modulaarinen betonireliefi. Soukan veteraanitalo on vastaavalla kohdalla Soukantien toisella puolella.

Helmet.fi > Soukan kirjasto  

Soukantaideseura.fi   

Hagerlund.net/fi/puntarpaa  

Mfa.fi > arkkitehtiesittely Aulis Blomqvist

8 Luhtitalot

Erikoiset luhtitalot valmistuivat 1971–72, Asuntosäätiön rakennuttamina, suunnittelija Matti Vuorio. Huoneistoihin on käynti suoraan ulkoa rivitalon tapaan. Nelikerroksisten talojen 1.–2. kerroksen asunnoissa on piha ja parveke, kun taas 3.–4. kerroksen asunnoissa kattoterassi.

Myös naapurissa Kastevuorenkujan ja Soukanahteen porrastetut kerrostalot ovat aikakauteen nähden poikkeuksellisen laadukkaita punatiilestä muurattuine julkisivuineen.

9 Siirtolohkare Viipurista

Iso viborgiittinen rapakivigraniittilohkare on tullut paikalle idästä kellumalla jäävuoren mukana viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Kiviaineksella on ikää 1 600 miljoonaa vuotta. Maailman tunnetusta rapakivestä suurin osa on Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kielissä on sama sana (the rapakivi, der Rapakiwi).

Geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH9.pdf (Rapakivigraniitit)

10 Haarniskapinta kalliossa

Soukanahde 4 ja 6. Tällainen haarniskapinta syntyy kun kalliolohkot liikkuvat toistensa suhteen esim. maanjäristysten aikaan.

11 ”Yhteistyön merkeissä”

Tapiolan, Kivenlahden ja Espoonlahden keskustan toteuttaja Asuntosäätiö lahjoitti Soukka-seuralle keväällä 1970 männyn, johon liittyi laatta: “Yhteistyön merkeissä.” Soukka-seura oli sitä ennen lahjoittanut Asuntosäätiölle kiven, jossa puolestaan oli teksti “Maisemakaupungin tervehdys puutarhakaupungille”. Seura istutti puun Soukantien itäpuolelle kevyen liikenteen väylän varteen. Laatta kivineen on sittemmin kadonnut, ja
mäntykin kuivui 2010.

Soukka-seura.fi  

Tietolaatikko: Aluerakentaminen

Kun suuri maaltamuutto alkoi 1960-luvulla, rakennusteollisuus oli juuri oppinut soveltamaan liukuhihnatuotantoa betonielementteihin. Ajateltiin rakentaa muuttajille nopeasti vuokra-asuntoja, jotka voidaan tarvittaessa vaikka purkaa, kun väki vaurastuu ja muuttaa omistusasuntoihin.

Helsingin ympäristön maalaiskunnat ja kauppalat eivät olleet valmistautuneet kasvun vaatimaan kaavoitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. Aluerakentamisessa nämä samoin kuin maanhankinta, rahoitus ja asuntosäästäminen niputettiin yhteistuumin suurimpien pankkien kanssa. Valtion ohjauksessa haettiin tehokkuutta sarjallisuuden ja ruutukaavan avulla.

Aluerakentamisen tuloksena syntyneitä lähiöitä ei myöhemmin purettu, vaan niitä alettiin korjata mittavissa lähiöprojekteissa. Nyt Suomen lähiöissä asuu noin miljoona ihmistä.

Espoon kaupungin vuonna 2012 käynnistämässä lähiökehittämishankkeessa tutkitaan nyt Soukan keskeisten osien saneeraamista sekä mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen.

12 Kaskivuori

Soukan korkein kallio kohoaa yli 40 metriä merenpinnasta ja nousee edelleen noin 2 mm vuodessa maankuoren oietessa viime jääkauden jäljiltä. Jään hiomia ovat myös upeat silokalliot, joilta aukeaa näköala Helsingin keskustaan saakka.

Asuntosäätiö rakennutti vuosina 1969–70 Kaskivuorelle neljä suurta kerrostaloa, suunnittelija Bror Söderman. Näistä suurimmassa on peräti 104 asuntoa eli se vastaa jo yksinään hyvin suurta kylää ellei kokonaista pitäjää. Talot muodostavat Soukan tunnetun muurimaisen julkisivun pohjoisen suuntaan.

13 Soukan seurakuntakoti

Ennen ostarin rakentamista tässä pienessä liikerakennuksessa palvelivat ruokakauppa, kioski ja pesula. Yläkerrassa on seurakuntasali, jossa soukkalaisten jumalanpalvelukset pidettiin ennen kappelin rakentamista. Uudenvuoden päivänä 1975 Helsingin piispa Aimo T. Nikolainen vihki yläkerran kirkkotilaksi – ja perimätiedon mukaan samalla vahingossa koko rakennuksen.

14 Suojatie

Soukan alkuaikoina Soukka-seura maalasi katuun salaa yöllä suojatien, kun kunnallishallinto ei saanut aikaan.