Kiltakallio-Suvela

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kiltakallio - Suvela

22 kohdetta, 4 km

Espoon historiassa on vuonna 1433 ensimmäinen maininta kylästä nimeltä ”Soderrike” eli Södrik. Nykyisin Södrik tunnetaan parhaiten Suvelan asuinalueen ruotsinkielisenä nimenä. Nimen alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta nimi on voinut muodostua alkuosasta söder ja loppuosasta rike, joka olisi muinoin merkinnyt taloa tai tilaa.

Keskustan polulta: 20 Valatori

20 Valatori

Rinnetontti on käytetty hyväksi sijoittamalla kauppakeskuksen taakse rauhallinen yläpiha kirjaston ja kaupunginarkiston ympäröimänä. Kaupunkimaisen Valatorin varustus soveltuu niin oleiluun kuin katukorikseen ja rullalautailuunkin. Asuinkerrostalot ovat vuodelta 2011.

Entressen kirjasto muutti torin laidalle 2009. Tilat on suunniteltu monenlaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin: löytyy satunurkka, pelipaikka, esiintymis-, koulutus- ja näyttelytilaa sekä hiljainen työskentelyhuone. Entresse oli vuonna 2013 pääkaupunkiseudun kolmanneksi vilkkain kirjasto: 491 000 käyntiä ja 540 erilaista tapahtumaa lukupiireistä käsityökerhoon sekä kielikursseihin.

Kirjasto toimi aiemmin Suvelan koululla vuodesta 1978, jolloin Lagstadin ja Tuomarilan kirjastot yhdistettiin Keski-Espoon kirjastoksi. Lagstadin kirjasto juonsi juurensa 1860-luvulta, jolloin Espoon ensimmäinen kirjasto aloitti toimintansa kirkon sakastissa.

Helmet.fi > Entresse

1 Samaria

Samarian terveysasema valmistui 2002, suunnittelija Anna Brunow. Talossa toimivat myös hammashoitola sekä HUS-laboratorio ja röntgen. Pihapiiristä löytyy maahanmuuttajien palvelukeskus sekä Hyvä arki ry ja Manna-apu ry.

Muuralan sairaala valmistui 1920, suunnittelija Knut Wasastjerna. Edistyksellistä oli mm. 25 sairaansijan kulkutautiosaston sijoittaminen erilleen muista rakennuksista. Sairaalaa kiitettiinkin koko maan maalaiskuntien ajanmukaisimmaksi. Lääkärin asunto ja ruumishuone on sittemmin purettu. Nykyisin geriatrisena päiväsairaalana.

Samarian terveysasema  
Hyva-arki.fi  
Manna-apu.com

2 Samarian kerrostalot

Espoon keskuksen ensimmäiset nykyaikaiset kerrostalot valmistuivat 1957 ja -59, suunnittelija Aulis Salo. Viereinen Allan Heikelin polku on nimetty Muuralan sairaalassa toimineen Espoon ensimmäisen kunnanlääkärin, lääketieteen lisensiaatti Allan Ph. Heikelin (1885–1974) mukaan. Tämä toimi virassa 33 vuotta.

gw.gneanet.org > Allan Phayllos Heikel

3 Kaupunginkallio

Nykyisen kaupunginosan nimi tulee Espoon keskuksen korkeimmasta kalliosta, jonka korkeus on 55 metriä merenpinnasta ja 50 metriä Espoonjoen uomasta. Kaupunginkallioon louhittiin 1991 Espoon Sähkön 80 megawatin lämpökeskus, nyt omistaja Fortum.

Furubackan yhdyskunnan asutus alkaa 1900-luvun alusta rautatien vaikutuksen myötä Finnoontien läheisyydessä. Pientalovaltaisena pysyneellä alueella voi nähdä kaikkien eri aikakausien tyylejä. Täydennysrakentaminen jatkuu sekä uusina taloina että vanhojen laajennuksina.

4 Kolme hiidenkirnua

Hiidenkirnut sijaitsevat Finnoontien eteläpuolella noin 20–30 metrin päässä tiestä metsärinteessä. Ne syntyivät viime jääkauden lopulla mannerjäätikön sulamisvesien virrassa pyörineiden kivien kaivertamina. Suurin kirnu on noin kolme metriä syvä ja metrin halkaisijaltaan.

5 Furubacka

Furu = mäntypuu. Huvilarakennus 1910-luvulta on suojeltu. Alun perin yksikerroksinen, sotien jälkeen käytännöllisesti katsoen rakennettiin uudelleen. Epävirallisesti rakennusta on kutsuttu myös Kiltakallion kartanoksi. Vanha tielinja on säilynyt rinteessä uuden yläpuolella. Mäenjyrkänteen päällä oli 1900-luvun vaihteessa ”rakkaudenmänty”, tuulen tuivertamana kuin penkin ja katoksen muotoon kasvanut ikivanha mänty, jolta avautui näköala pohjoiseen laakson yli kirkolle ja pidemmällekin. Sen sylissä rakastavaiset saattoivat istua ilta-auringon kultaaman maiseman herkistämissä tunnelmissa.

6 Alfantalo

Tunnetaan myös nimellä Villiviinintalo ruska-aikaan upean punaisina hehkuvien villiviiniköynnöstensä ansiosta. Rakennuksessa toimi ennen vanhaan Erikssonin suvun Alfa-kauppa, jonka ensimmäinen talo oli tien toisella puolella. Toinen Alfa-kauppa oli Tuomarilassa.

7 Kiltakallion lastentalo

Valmistui 2002, suunnittelija Ari Bungers.

Kiltakallion lastentalo

8 Sänkbäck

Pieni puro saa vetensä lähteistä. Sateiden aikaan siihen päätyy runsaasti hulevesiä. Valuma-alue 4,14 km2, laskee Suviniityn kautta Espoonjokeen Kirkkojärvellä.

9 Kirstintie

on Suvelan pääkatu. Keski-Espoo-seuran aloitteesta tietä kavennettiin 1990-luvulla ja tehtiin mutkikkaammaksi ajonopeuksien hillitsemiseksi.

Tietolaatikko: Aluerakentaminen

Kun suuri maaltapako alkoi 1960-luvulla, rakennusteollisuus oli juuri sopivasti oppinut tuottamaan betonielementtejä liukuhihnalla. Ajatuksena oli rakentaa nopeasti vuokra-asuntoja,
jotka voitaisiin vaikka purkaa, kun ihmiset vaurastuvat ja muuttavat omistusasuntoihin. Uudessa uljaassa "lähiössä" olisivat lähellä niin palvelut, naapurit kuin puhdas luonto.

Kunnat eivät olleet valmistautuneet nopean kasvun vaatimaan kaavoitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. Aluerakentaminen ratkaisi ongelman: maanhankinta, suunnittelu, rakentaminen ja asuntosäästäminen niputettiin yhteen, osittain kuntien päätöksenteon ohi. Valtion ohjauksessa haettiin asuntotuotantoon taloudellisuutta sarjallisuuden ja ruutukaavan avulla. Myös arkkitehtuurissa arvot olivat vastakkaiset 50-luvun ympäristöön mukautetulle suunnittelulle. Nosturiradan ekonomia määräsi korttelien muodon.

Toisaalta muutto uusiin kerrostaloihin merkitsi monelle huomattavaa asumistason nousua. Juokseva vesi, sisävessa ja nykyaikainen keittiö tulivat nyt koko kansan mukavuuksiksi. Aluksi ihmiset olivat tyytyväisiä, mutta pian ongelmat alkoivat näkyä. Esikaupunkielämä ei sopinut kaikille eikä betoni ollutkaan ikuisesti kestävä materiaali.

Aluerakentamisen kulta-aikaa oli 1960–70-luvun vaihde. Sen jälkeen rakentaminen on painottunut pienempiin hankkeisiin. Vanhat lähiöt on korjattu 1990-luvulta alkaen mittavissa lähiöprojekteissa. Suomessa on kaikkiaan noin 300 lähiötä, joissa asuu miljoona ihmistä. Ensimmäinen lähiöissä syntynyt sukupolvi on aikuistuttuaan jopa alkanut hakeutua takaisin kotiseudulleen.

10 Suvelan ostoskeskus

Valmistui 1983, suunnittelija arkkitehtuuritoimisto Topi Tuominen. Aiemmin samalla paikalla oli Kirstin tilan torppa. Lähipalvelut ovat keskittyneet isompiin yksiköihin kaikkialla, mutta Suvelassa lähipalveluita on vielä säilynyt asuinalueella.

Kirstinharjun asukasyhdistys oli aktiivinen oman ostarin saamisessa alueelle. Se keräsi myös 1800 nimen adressin postin lakkauttamista vastaan. Posti toimikin ostarilla pitkään. Myöhemmin asukasyhdistys ajoi mm. uimahallin saamista ja keräsi sitä varten yli 7000 nimen adressin.

11 Suvis

Kaupungin lähipalvelukeskus Suvis valmistui 1989. Pääkäyttäjänä on nykyään Espoon työväenopiston toimipiste. Sen erikoisuutena on kudonta-asema, jonka kangaspuilla voi kutoa omaan tahtiin valmiiksi rakennettuihin loimiin tai suunnitella oman loimen. Lisäksi talossa toimii neuvola, yksityinen päiväkoti sekä yrityksiä.

Espoon työväenopisto

12 Kirstin koulu

Valmistui 1977, laajennus 2001, suunnittelija Espoon tekninen keskus, Rauno Uski.

Suvelan kerrostalojen valmistuttua alueelle ei saatu vuosiin koulua, joten opetusta järjestettiin täpötäydessä Tuomarilan koulussa ja jopa lautavarastossa. Kun lopulta suvelalaislapset olivat päivän koululakossa, kaupunginvaltuusto löysi rahaa uudelle koulurakennukselle. Nyt Kirstin koulu on virkeä ja kansainvälinen 300 oppilaan alakoulu, joka painottaa matematiikan opetusta Espoon Matikkamaan toimipisteen myötä. Laadukas matematiikan opetus alkaa jo esikoulussa. Koululle perustettiin kuoro 2012. Iltapäivisin järjestetään kuvataide- ja muita kerhoja koulun tiloissa.

Samassa rakennuksessa toimii nuorisotila Sentteri sekä uusi Kirstin päiväkoti. Pihan yhteydessä on urheilukenttä sekä parkour-rata. Päiväkodin paikalla oli aiemmin Suvelan kerhokeskus, jossa ovat kokoontuneet kymmenet erilaiset lähiseudun yhdistykset. Keski-Espoo-seura perustettiin siellä 1989. Seuralla on ollut lukuisia jaostoja, mukaan lukien 1990 aloittanut Suvelan sirkuskoulu, joka on nykyisin osa Espoon esittävän taiteen koulua.

Kirstin koulu
Espoonmatikkamaa.fi
Keskiespooseura.fi > tietoa seurasta

13 Suvelan pientaloalue

Alueelle suunniteltiin ensin samanlaista kerrostalorakentamista kuin muualla Suvelassa, mutta asukkaiden vastustuksen johdosta se toteutettiin rivitaloina.

14 Suvelan asukaspuisto

Asukaspuistossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Kaupunki tarjoaa kesällä arkisin lounaan kesälomaa viettäville koululaisille. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.

Suvelan asukaspuisto

15 Suvelan uusi kappeli

Suvelan kappeli valmistui vuonna 2016. Kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila arkkitehtitoimisto OOPEAAsta. Rakennuttajana oli Espoon seurakuntayhtymä ja pääurakoitsijana YIT Rakennus Oy. Rakennus on nykyvaatimusten mukaisesti esteetön ja se sai elokuussa 2017 Espoon kaupungilta Vuoden esteetön teko -palkinnon. Kappelin tiloja käyttävät Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling. Rakennus sisältää myös vuokratilat Espoon kaupungin asukaspuistolle.

Suvelan kappeli

16 Kirstinharju

Nimestään huolimatta Kirstinharju on kallioselänne, jonka kaakkoisreunalle on kertynyt soraa ja hiekkaa jääkauden lopulla. Se toimii vedenjakajana erottaen Espoonlahteen laskevan Espoonjoen ja Finnoossa Nuottalahteen laskevan Finnobäckenin valuma-alueet toisistaan.

Kirstinharjun asuinalue sisältyy jo Espoon kansainvälisen keskustakilpailun 1967 voittaneeseen puolalaisten arkkitehtien Jan Chmielewskin, Janusz Kazubinskin ja Krzysztof Kuraksen ehdotukseen. Se on tyylipuhdas esimerkki 1960–70-lukujen kaupunkisuunnittelusta, joka pyrki yhdistämään väljyyteen tehokkaan maankäytön.

Talojen pystytykseen osallistuivat kaikki keskeiset rakennusliikkeet, etunenässä Haka, Polar ja Sato. Suunnitelmien mukaiset ulkoalueet ja julkiset palvelut jätettiin toteuttamatta. Ensimmäisestä vaiheesta 92,5 % oli aravavuokra-asuntoja ja meno sen mukaista, häiriöt ja ilkivalta jokapäiväistä. Asukkaat alkoivat kuitenkin itse pitää yllä järjestystä, kunnostaa pihoja ja vaatia palveluita.

Tietolaatikko: Lähiöprojektit

Lähiöiden ongelmia on ratkottu monin keinoin jo kymmeniä vuosia. Suvelassa alkoi kaupungin virastojen välinen yhteistyö 1980-luvulla valtakunnallisen Sofy-projektin myötä. Se tuotti toimintamalleja sosiaalisten ja fyysisten näkökohtien yhteensovittamiseen tarjoten samalla asukkaille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia – tämä oli aikanaan ennenkuulumatonta. Samalla syntyi ajatus oman kaupunginosayhdistyksen perustamisesta. Projektin loppuraportissa esitetyt suositukset ovat edelleen käyttökelpoisia.

Pahoin rapistumaan päässeitä rakennuksia on modernisoitu EU-rahoituksella 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kirstinharjussa on järjestetty mm. turvallisuuskävelyitä, joiden havaintojen perusteella mm. kävelyraitin valaistusta on parannettu. Viime vuosina on tutkittu mahdollisuutta korvata osa taloista uusilla, lisätä säilytettävien päälle uusia kattohuoneistoja sekä vapauttaa parkkipaikat rakentamiseen siirtämällä pysäköinti maan alle.

Länsiväylän artikkeli 26.9.2012: Osa Kirstinmäen vuokrataloista puretaan 

17 Suvelan vanha kappeli

Valmistui 1981, suunnittelija Pirkko Jokinen. Alakerran kirkkosalissa on 65 istumapaikkaa ja seurakunnan isä–poika-kerhon isien rakentama kirkkolaiva. Lisäksi on seurakuntasali, takkahuone sekä päiväkerhon tilat. Rakennuksen tuleva käyttö riippuu uuden kappelin toteutumisesta Kirstinsyrjään.

18 Suvelan ensimmäinen kerrostalo

Valmistui osoitteeseen Kirstinmäki 3 vuonna 1970. Lähiön idean mukaisesti lähikauppa rakennettiin asuinkorttelien keskelle 1971. Kadun toisella puolella Helsingin opiskelijaasuntosäätiön talo (Kirstinharju 3) on puolestaan ensimmäinen Kirstinharjun taloista, joka tullaan purkamaan ja korvaamaan uudella.

19 Kirstin tila

Kirsti oli yksi viidestä Södrikin kylän kantatilasta, joiden maille koko Espoon keskus on rakentunut. Tila tuli Segersvenin suvulle vuonna 1897. Se oli laajuudeltaan 80 hehtaaria, josta puolet viljeltyä. Hevosia tilalla oli 6 ja nautoja parhaimmillaan 18. Maita luovutettiin 1940-luvulla rintamamiestonteiksi ja vuonna 1965 suku möi loput 68 hehtaaria Espoon kauppalalle. Viimeinen päärakennus nykyisen Kirstinmäki 8:n kohdalla oli vuodelta 1914 ja purettiin 1970-luvulla. Navetta oli nykyisen Kirstinharju 7:n edustalla.

Kirstinmäellä kasvava tammi on yli 160 vuotta vanha ja rauhoitettu. Vanhojen lehtitietojen mukaan puu olisi siirretty Kirstin tilan pihapiiriin Kilonmalmilta vuonna 1851.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan tilalla asutettiin kiinalaisia työmiehiä, jotka venäläiset olivat tuoneet metsänhakkuuseen Helsingin maalinnoituksen rakentamisen yhteydessä.

20 Nimismiehen talo

Viimeisiä Espoon aseman läheisyydessä säilyneitä omakotitaloja. Tarinoiden mukaan samalla paikalla olleessa talossa asui kieltolain 1919–32 aikaan nimismies, joka varastoi takavarikoidun viinan omaan kellariinsa.

Espoon keskustakilpailun voittajaehdotukseen 1967 sisältyi Kirstinrinteeseen matalien terassitalojen kokonaisuus. Kun sen rakentamista käsiteltiin valtuustossa, asukkaat vastustivat ankarasti. Kirstinharjun asukasyhdistys kuljetti ihmisiä bussilla seuraamaan ratkaisevaa äänestystä ja niin hanke torpattiin.

21 Suviniityn asuinalue

Keskeisellä paikalla sijaitseva niitty valittiin 2000-luvun alussa erääksi Euroopan unionin kehityskelpoisimmaksi kaupunkimiljööksi. Siihen suunniteltiinkin vuonna 2005 uusi tiivis asuinalue, johon kaavailtiin jopa 4 000 asukasta. Mitoitusta on pienennetty nyt 900 asukkaaseen ja aiotusta luolapysäköinnistä on luovuttu. Päiväkoti, neuvola ja puistoalue toteutetaan. Rakentaminen alkoi 2011 ja jatkuu tämän vuosikymmenen lopulle.

Segersveninkatu ja Segersvenin puistopolku on nimetty Kirstin tilaa pitkään isännöineen suvun mukaan.

22 Limnellin talo

Valmistunut 1922. Rakennusmestari Sigurd Limnellin itselleen rakentama hirsirunkoinen ja tiilikattoinen, hienosti säilynyt jugend-henkinen huvila. Myös Kirstin tilan päärakennus oli Limnellin rakentama. Seuraava omistaja eversti Cederqvist oli edistyksellinen: hän siirtyi keskuslämmitykseen poistaen huvilasta alkuperäiset kaakeliuunit.

Asemakaavassa on Sunantien yli osoitettu paikka kevyen liikenteen sillalle, jolta tulee olemaan hieno näköala keskustaan päin.