Finnoo-Djupsundsbäcken -kaava-alueen kadut

KADUT

Hyljetie, Hyljekaari plv 48-96, Lapintilankatu, Syvänsalmenkatu, Flyetinpolku plv 20-53, Hyljemäenportti, Lapiarinpolku plv 0-154, Lapiarinkäytävä, Lapinsarka, Syvänsalmenpolku plv 0-50, Peijinkatu, Peijinkäytävä, Peijinpolku ja Hannuksenpuisto

PUISTOT

Hylkeenpyytäjänpuiston, Sentraalinpellon ja Syvänsalmenpuiston osat: Hyljekaari plv 0-48, Norppapolku plv 9-130, Hylkeenpyytäjänpolku plv 0-138, plv 339-396 sekä plv 418-506, Flyetinpolku 0-20, Lapiarinpolku plv 154-500, Vikängeninpolku ja Syvänsalmenpolku plv 50-72

Katuluokat

Hyljetie on uusi pientalo- ja asuinkerrostaloaluetta palveleva tonttikatu, johon liittyy useita muita tonttikatuja. Katu liittyy pohjoispäästään Kaitaantiehen ja asemakaava-alueen eteläpäässä nykyiseen Hyljetiehen. Hyljetie palvelee myös asemakaava-alueen myöhemmin rakennettavan koulun huolto- ja saattoliikennettä.
Hyljetien liittymä Kaitaantielle varustetaan liikennevalo-ohjauksella.

Hyljemäenportti on nykyinen pientalo- ja asuinkerrostaloaluetta palveleva tonttikatu. Sen poikkileikkausta ja tasausta muutetaan. Hyljemäenportti liitetään myös jatkossa itäpäästä Hylkeenpyytäjäntiehen ja kaava-alueen rajalla länsipäästä se liitetään nykyiseen Hyljemäenportti-katuun.

Lapintilankatu ja Syvänsalmenkatu ovat uusia kerrostaloalueen päättyviä tonttikatuja. Lapintilankatu liittyy länsipäästään Hyljetiehen ja Syvänsalmenkatu itäpäästään Hylkeenpyytäjänkatuun.

Peijinkatu on uusi asuinkerrostaloaluetta palveleva tonttikatu. Katu liittyy itä- ja länsipäästä Kaitaantiehen. Peijinkatu palvelee myös asemakaava-alueelle myöhemmin toteutettavan päiväkodin huolto- ja saattoliikennettä. Peijinkadun itäinen liittymä Kaitaantiehen varustetaan liikennevalo-ohjauksella.

Lapiarinpolku, Norppapolku ovat uusia kevyen liikenteen laatureittejä. Laatureitti on suunniteltu sujuvaksi alueelliseksi pyöräily- ja jalankulkureitiksi. Ne yhdistävät Djupsundsbäckenin lähialueiden kevyen liikenteen verkoston mm. Finnoon metrokeskukseen.

Flyetinpolku, Hannuksenpuisto, Hyljekaari, Hylkeenpyytäjänpolku, Lapiarinkäytävä, Lapinsarka, Peijinkäytävä, Peijinpolku, Syvänsalmenpolku ja Vikängeninpolku ovat osia alueen sisäistä kevyen liikenteen verkostoa tai liittävät alueen reittiverkon ulkopuolella oleviin kevyen liikenteen yhteyksiin.

Poikkileikkaukset

Hyljetie on 1-ajoratainen ja 2–kaistainen. Reunatuin rajatun ajoradan poikkileikkauksen leveys on lähtökohtaisesti 6,00 metriä ja poikkileikkaus on harjakalteva. Ajoradan rinnakkaisen, itäisen erotetun jalkakäytävän ja pyörätien päällysteen leveys on 4,00 metriä. Ajoradan länsipuolella on 3,00 metrin levyinen jalkakäytävä. Hyljetien länsireunassa n. plv 105…120 on kahden henkilöauton pysäköintitasku. Itäreunassa n. plv 175…215 on pysäköintitasku kuudelle henkilöautolle tai kahdelle linja-autolle. Se on suunniteltu koulun saatto- ja linja-autoliikenteelle. Hyljetien kevyen liikenteen länteen yhdistää n. pl 160 erkaneva 4,00 metriä leveä Hyljekaari. Hyljetien kanssa risteää kevyen liikenteen laatureitti n. pl 250 kohdalla.

Hyljemäenportin reunatuin rajattu 1-ajoratainen ja 2–kaistainen ajorata on 5,50 metrin levyinen. Ajoradan rinnakkaisen, luoteispuolisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien päällysteen leveys on 4,00 metriä.

Peijinkadun ajorata on 5,50 metriä leveä harjakalteva ja reunatuin rajattu 1-ajoratainen ja 2-kaistainen. Sen sisäreunalla on 2,50 metriä leveä jalkakäytävä ja ulkoreunalla 4,00 metriä leveä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.  Peijinkadun n. plv 98…174 on suunniteltu ajoratapysäköintipaikkoja. Peijinkadun kevyen liikenteen yhdistävät länteen n. pl 75 erkaneva 4,00 m leveä Peijinkäytävä ja luoteeseen n. pl 220 erkaneva 4,00 m leveä Hannuksenpuisto.

Lapintilankadun ajorata on 5,50 metriä leveä harjakalteva ja reunatuin rajattu 1-ajoratainen ja 2-kaistainen. Hyljetiestä n. pl 100 asti sen pohjoisreunalla on 2,50 metriä leveä jalkakäytävä ja eteläreunalla 3,50 metriä leveä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Kevyen liikenteen yhteydet jatkuvat tästä pohjoiseen 3,50 m leveää Lapiarinkäytävää pitkin. Lapintilankadulla on n. plv 105…205 eteläreunalla kolme kappaletta kolmen henkilöauton pysäköintitaskua. Henkilöautoille mitoitetut kääntöpaikat ovat kadun itäpäässä ja n. plv 120…136. Kääntöpaikkojen yhteydessä on yhteensä seitsemän henkilöautojen pysäköintipaikkaa.

Syvänsalmenkadun ajorata on harjakalteva 1-ajoratainen ja 2-kaistainen. Reunatuin rajatun ajoradan leveys on 5,50 metriä. Sen eteläreunalla on n. plv 210…250 4,00 metriä leveä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. N. plv 140…210 länsireunalla olevan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 3,50 m. Kevyen liikenteen yhteydet jatkuvat n. pl 140 kohti pohjoista 4,00 m leveää Syvänsalmenpolkua ja n. pl 210 kohti länttä 3,50 m leveää Flyetinpolkua pitkin. Syvänsalmenkadulla on n. plv 15…110 eteläreunalla kolme kappaletta kolmen henkilöauton pysäköintitaskua. Henkilöautoille mitoitetut kääntöpaikat on kadun länsipäässä ja n. plv 150...166. Itäisemmän kääntöpaikan yhteydessä on kolme henkilöautojen pysäköintipaikkaa.

Lapiarinpolku ja Norppapolku ovat 5,50 ... 6,50 metriä leveitä - kevyen liikenteen laatureittejä. Reitin poikkileikkaus vaihtelee ollen osin yhteen suuntaan sivukalteva tai harjakalteva. Reunatukea käytetään tarvittaessa (mm. kuivatus tai rajautuminen ympäristöön).  Jalkakäytävän ja pyörätien erottaa joko luonnonkivistä tai maalaten toteutettava erotusviiva. Noin plv 180…250 jalkakäytävän ja pyörätien erottaa maastoon muotoiltu viherkumpare. Reitti risteää Hyljetien kanssa Hyljetien pl 250 kohdalla.

Lapinsarka, Vikängeninpolku ja Peijinkäytävä ovat 3,50…4,00 metriä leveitä päällystettyjä yksipuoleisesti kallistettuja kevyen liikenteen väyliä. Lapinsarka yhdistää Syvänsalmenkadun ja Lapiarinpolun. Siitä erkanee pohjoiseen Hylkeenpyytäjäpolku. Vikängeninpolku erkanee Kaitaantieltä Lapiarinpolulle.

Kaduilla on kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välissä katutilan riittäessä 0,50…3,75 metriä leveä erotuskaista.

Liikenne

WSP:n vuonna 2013 laaditussa liikenne-ennusteen päivityksessä alueelle oli kaavailtu noin 1 500 asukasta. Nyt laaditussa asemakaavaehdotuksessa on suunniteltu asunnot noin 1 800 asukkaalle.

Tämän ei arvioitu vaativan lisätoimenpiteitä verrattuna WSP:n vuoden 2013 liikenneselvitykseen. Kaava-alueella oleva Hyljetie liittyy Kaitaantiehen, jonka ennusteliikennemäärä (KAVL) on noin 8 500 ajon/vrk ja Syvänsalmenkatu sekä Hyljemäenportti tulevaan Meritiehen (nykyisin vielä Hylkeenpyytäjäntie), jonka ennusteliikennemäärä on noin 10 000 ajon/vrk. Fortumin voimalan polttoaine-ja huoltokuljetusten arvioitu määrä on noin 50–70 ajon/vrk.

Vaikutus kaupunkikuvaan

Suunnittelualue Finnoo-Djupsundsbäcken muodostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joiden väliin on rakennettu Kaitaantien uusi osuus. Muutoin suunnittelualue on vielä pääosin rakentamattomassa ympäristössä nykyisten asuinalueiden ja Finnoon tulevan keskustan välissä. Rakentamattomat, mm. maamassojen läjitykseen käytetyt alueet poistuvat maisemasta. Korttelit ja kadut nostetaan tulvakorkojen yläpuolelle, mikä merkitsee rakennettavilla alueilla laajoja täyttöjä ja sovitusta säilyviin alueisiin pääasiassa istutettavin luiskin.

Kaava-alueen lävitse virtaa osa Djupsundsbäckenin purouomasta, joka pohjoisreunaltaan tulee liittymään voimakkaasti rakennettuun ympäristöön ja toisaalta eteläreunaltaan pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisena metsäsaarekkeineen. Kaava-alueen osuudella purouoman tulee ylittämään kolme paikalle suunniteltua kevyenliikenteen puusiltaa.

Koulukeskuksen yhteydessä puistot tulevat olemaan rakennettuja, ja niiden korkoasemat muuttuvat merkittävästi nykyisestä maanpinnasta. Rakennettavien alueiden eteläpuoleiset puistot sen sijaan ovat nykyisellään merkittäviä metsäisiä liito-oravan elinympäristöjä, jotka säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina rakentaen puistopolut luontoarvojen ehdoilla. Rakennettavillakin alueilla liito-oravayhteyksiä vahvistetaan ja kehitetään soveltuvin lisäistutuksin.

Ympäristörakentamisen keinoin yleisille alueille pyritään kehittämään Finnoon imagoon sopivaa merellistä tunnelmaa perinteisistä poikkeavin tulkintojen kautta.

Kasvillisuus, pintamateriaalit ja kalusteet

Alueella on mahdollisimman luonnontilaisina säilytettäviä, laajempiin säilyviin puistoalueisiin liittyviä alueita, joilla nykyinen kasvillisuus säilytetään lukuun ottamatta uusille toiminnoille vaarallisia huonokuntoisia puita. Säilyvää kasvillisuutta kehitetään hoitotoimin, ja rakennettavien alueiden kasvillisuus valitaan huomioiden paitsi toiminnot, myös erityisesti liito-oravien tarpeet. Hyljetielle, Lapintilankadulle ja Syvänsalmenkadulle istutetaan katupuita viherpintaisille alueille sekä kantavalle kasvualustalle kivetyille alueille. Puistojen toiminnallisilla alueilla polkujen vierustat ovat hoitonurmea, syrjäisemmillä kohdilla talteen kerätyllä pintamaalla viimeisteltyä luonnonniittyä tai metsänpohjaa.

Pääsääntöisesti ajoratojen, jalkakäytävien ja pyöräteiden kulutuskerrokset ovat asfalttia, erotuskaistat kapeita ja noppa- tai nupukivipintaisia; Hyljetien erotuskaista on nurmipintainen. Leveämpi erotuskaista Hyljetiellä suunnitellaan painanteeksi, johon voidaan ohjata kadun pintavesiä. Myös Hylkeenpyytäjänpolun ja tontin väliin sijoitetaan painanne, jonka kautta pintavesiä voidaan ohjata Djupsundsbäckenin uomaan. Piennaralueiden käsittelytavat vaihtelevat, käytettävät menettelyt sovitetaan yhteen tonttialueiden järjestelyiden kanssa. Pysäköintitaskut, Lapintilan- ja Syvänsalmenkadun päiden kääntöpaikkojen sekä puistojen yhteydessä olevat aukiomaiset alueet toteutetaan betonikivipintaisina. Reunatuet ja Hyljetien pääsuojatiet ovat luonnonkiveä. Pintamateriaalien väreinä laajemmilla betonikiveyksillä on lämpimät ruskean sävyt, pysäköintitaskuissa musta ja luonnonkivialueilla harmaa. Syvänsalmenpuistossa purouoman yhteyteen rakennettavat muurit ja istuskeluportaikot ovat paikalla valettavia betonirakenteita. Em. muurien yhteyteen sijoittuvat kevyen liikenteen kaiteet ovat (tummanharmaata) maalattua terästä.

Meritien sillan yhteydessä ympäristörakentamisen ratkaisuihin panostetaan suunnittelemalla kokonaisuus huomioiden esim. sillan kaiteet, pilarit, kannen alapuolinen käsittely, liittyvät julkisivut ja portaikot, valaistus, mahdolliset taideaiheet jne.

Kalusteet ja varusteet ovat korkeatasoisia valmiskalusteita. Kaikki yleiset alueet valaistaan, valaisinpylväät maalataan.

Kuivatus ja vesihuolto

Katujen ja liittyvien puistoalueiden tasaukset on suunniteltu siten, että niille muodostuu toimivat tulvareitit. Kaduilla tehdään uuden maankäytön sekä uusien liikenne- ja katujärjestelyiden lisäksi hulevesi- ja jätevesiviemäreitä, vesijohtoja sekä muita teknisiä verkostoja.

Suunnittelualueelta johdetaan hulevesiä suoraan viemäreistä sekä puistoihin sijoittuvien viivästyspainanteiden kautta Djupsundbäckenin uomaan ja Rajaojaan. Uudiskohteet huolehtivat korttelialueittensa hulevesien viivästyksestä ja laadullisesta käsittelystä.

Katujen rakenteet

Katujen ja raittien rakennekerrokset on suunniteltu Espoon kaupungin katujen päällysrakenteiden mitoitusohjeen mukaisesti.

Katurakenteiden kokonaispaksuudet vaihtelevat maaperäolosuhteiden perusteella, ajoradoilla 0,85 -1,18 metriä ja kevyen liikenteen väylillä 0,85 - 1,18 metriä. Betonikiveykset tehdään typen oksideja sitovilla betonikivillä.

Meluesteitä ei tarvita. Hylkeenpyytäjänpolulle rakennetaan Djupsundbäckenin ylittävä kevyen liikenteen puurakenteinen silta. Hyljetien kohdalla uoma johdetaan rumpuihin.

Katualueille sekä puistoihin toteutetaan vesihuollon, katujen tai raittien rakentamisen yhteydessä paalulaattoja ja syvästabilointitöitä.