Kysymyksiä ja vastauksia Raide-Jokerista

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
5.6.2019 klo 12.51

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu moderni raitiolinja. Raide-Jokerin suunnittelusta Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa vastannut Pauliina Kuronen vastasi radasta usein kysyttyihin kysymyksiin. 

Raide-Jokeri kartalla

Miten pitkä radasta tulee? Mikä sen reitti on?

Siitä tulee yhteensä 25 kilometrin pituinen ja se kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.

Montako pysäkkiä radalla on?

Pysäkkejä on yhteensä 34, joista 12 Espoon puolella. Keskimääräinen pysäkkiväli on 800 metriä.

Milloin rata rakennetaan?

Rakentaminen on käynnistynyt 3.6.2019 ja joitain rakentamista valmistelevia töitä on tehty jo aikaisemmin. Tavoitteena on aloittaa liikennöinti kesäkuuhun 2024 mennessä.

Kuinka pitkään matka radan päästä päähän kestää?

Koko matka päästä päähän kestää noin tunnin, mutta todennäköisesti kukaan ei käytä linjaa päästä päähän kulkemiseen, koska tälle yhteydelle on jo metro. Raide-Jokeria käytetään pääasiassa lyhyemmillä matkoilla. Keskimäärin matkojen pituus on 4,2 kilometriä, siis lähes matka kuin nykyisellä bussi 550:lläkin.

Minkä tyyppisiä matkoja Jokerilla tehdään?

Raide-Jokeri tarjoaa hyvät liityntäyhteydet muihin kulkuvälineisiin, kuten busseihin ja juniin. Se tulee kulkemaan vilkkaiden yritys- ja opiskelualueiden, kuten Otaniemen ja Viikin kampusten lähellä, joten odotamme paljon säännöllistä työ- ja opiskeluliikennettä.

Kuinka paljon melua Raide-Jokeri aiheuttaa lähiympäristössä?

Suunnitteluvaiheessa melulaskentoja on tehty kaikkien asuinalueiden kohdalla. Raide-Jokeri aiheuttaa pääsääntöisesti vähemmän melua kuin vieressä kulkeva ajoneuvoliikenne. Muutamassa kohdassa radan varrella joudutaan kuitenkin tekemään meluesteitä, jottei autojen ja ratikan aiheuttama yhteismelu ylitä ohjearvoja.

Aiheuttaako Raide-Jokeri vaaratilanteita keskusta-alueilla nopeuden vuoksi?

Ei aiheuta. Raitiovaunulla ajetaan eri nopeuksilla ympäristöstä riippuen - keskusta-alueella nopeus voi olla esim. 20 km/h. Maailmalla raitiovaunuja pidetään turvallisempina kuin busseja.

Miten Raide-Jokeri vaikuttaa maankäytön kehitykseen?

Helsinki on tehnyt kaupunkitaloudellisen selvityksen, jonka mukaan raiteisiin investointi kannattaa pitkällä aikavälillä - raiteet pysyvät taatusti paikoillaan toisin kuin bussireitit, ja näin ne houkuttelevat investointeja radan varrelle. Esimerkiksi Turussa on tehty vastaava arviointi raideliikenteen yhteydestä maan arvon nousuun. Samoin valtio perusteli tuoretta 84 miljoonan euron rahoituspäätöstään sillä, että raideliikenne auttaa asuntorakentamisen lisäämistä Helsingissä ja Espoossa. Kaupungit ovat arvioineet paljonko radan varteen voisi tulla uutta asutusta ja työpaikkoja. Arvioihin voi tutustua hankkeen nettisivuilla.

Paljonko hanke maksaa espoolaisille veronmaksajille? Entä yhteensä?

Itse radan rakentamiskustannukset ovat 386 miljoonaa, josta valtion osuus on 84 miljoonaa. Espoon osuus on 118 miljoonaa (ilman valtion osuuden vähentämistä), mutta rataan liittyy myös muita kustannuksia: noin 14,5 miljoonaa on varattu liittyvien katujen rakentamiseen ja varikon infrasta Espoo maksaa myös noin 7 miljoonaa.

”Puoli miljardia taas uuteen ratahankkeeseen” - eikö rahoja olisi tarvittu enemmän jossain muualla?

Toki rahan jakaminen on aina arvokysymys. Mutta tosiasia on, että pääkaupunkiseudun on investoitava infraan, koska tänne tulee jatkuvasti lisää asukkaita, jotka tarvitsevat niin asuntoja kuin liikenneyhteyksiä. Tavoitteenamme on, että kaikki uudet asukkaat eivät ajaisi omalla autolla, vaan siirtyisivät käyttämään myös joukkoliikennettä. Tämä tietenkin edellyttää, että joukkoliikenne nähdään kilpailukykyisenä omaan autoon verrattuna.

Miten rakennustyö vaikuttaa radan varrella asuviin? Mitä ympäristömuutoksia se tuo?

Radan rakentamisesta ei aiheudu sen suurempaa haittaa kuin tavallisesta katutyöstä. Emme myöskään tee koko rataa kerralla, vaan etenemme kokonaisuuden kannalta järkevissä pätkissä, esimerkiksi tarvittaessa katuosuus kerrallaan.  Hankkeen kehitys- eli suunnitteluvaiheessa on tutkittu paljon radan ympäristövaikutuksia, ja mitään merkittävää ei ole ilmennyt. Toki katuympäristö muuttuu raitiotien ollessa uusi elementti Espoon katukuvassa. Raitiotien äänimaisema on myös erityyppinen kuin ajonevoliikenteessä. Radasta tulee pitkältä osin nurmipintainen, ja se voidaan rajata kevyestä liikenteestä esimerkiksi istutusten avulla. Hankkeen nettisivuja on päivitetty ja ajantasainen tieto rakentamisesta löytyy sieltä. Asukkaille jaetaan myös tiedotteita kotiin, sitä mukaa kun rakentaminen omalla alueella lähestyy.

Miksi Raide-Jokeri rakennetaan - miten se parantaa olemassa olevaa liikennettä? Miksi bussi ei riitä?

On tutkittu juttu, että bussien kapasiteetti riitä tällä reitillä, koska matkustajamäärät ovat jo nyt suuret ja ne tulevat vain kasvamaan tulevaisuudessa. Nyt varsinkin Huopalahden pysäkin seutu on ruuhkapaikka, samoin kun Espoossa Leppävaara – Otaniemi -väli. HSL:n arvioiden mukaan mikään bussijärjestelmä ei voi kuljettaa toimivasti kovinkaan paljon yli 60 000 ihmistä vuorokaudessa. Ja tällä reitillä matkustajamäärän arvioidaan olevan 91 000 vuonna 2030 ja 125 000 vuonna 2050. Jos ihmiset vaihtavat omaan autoon huomatessaan bussien olevan aina täynnä, on se huono vaihtoehto niin ympäristön kuin ruuhkien kannalta.

Raitiovaunujen ajoaika tulee myös olemaan luotettavampi kuin bussien. Ne tulevat varmemmin silloin, kun aikataulussa sanotaan. Busseilla on tapana ketjuuntua, koska niihin vaikuttavat muu liikenne ja sen häiriöt: yksi bussi voi olla täynnä, ja toinen saapua kohta tyhjänä perästä. Raitiovaunun vuorovälit ovat lyhyemmät, jolloin voidaan kuljettaa enemmän matkustajia. Vaunut ovat myös pidempiä kuin bussit. Yksi 45 metriä pitkä raitiovaunu korvaa kolme bussia. Voi miettiä, kumpi on miellyttävämpi näky katukuvassa ja kumpi vie kadulta enemmän tilaa.

Miksi päädyttiin rakentamaan juuri raitiotie; miksei jotain muuta kulkumuotoa?

Sekä metro että juna olisivat olleet kalliimpia hankintoja, eikä junien vaatimaa järeää kalustoa niin vain tuoda keskelle asutusta. Ne molemmat myös vaativat suurempia käyttäjämääriä kuin tällä reitillä tulee olemaan. Toisaalta käyttäjämäärät ovat kuitenkin niin suuria, että bussien kapasiteetti ei enää riitä. Toisinaan esitettyjä ideoita ns. superbusseista ei ole vielä tähän mennessä toteutettu onnistuneesti missään eurooppalaisessa kaupungissa ja pidemmät sähköbussitkin ovat vasta pilotointivaiheessa.

Raitiovaunu on hyvä ja ympäristöystävällinen välimuotoratkaisu. Espoossa on olemassa myös raideliikennevisio, jossa esitetään tulevaisuudessa muitakin aluekeskuksia yhdistäviä pikaraitiotielinjoja. Raide-Jokeri käynnistäisi tämän kehityspolun.

Toimiiko raitiovaunu Suomen sääolosuhteissa?

Ihan hyvin ratikat ovat Helsingin pakkasessa kulkeneet. Vaikka yksi ratikka tippuisikin pelistä pois, ei se kuitenkaan tarkoita koko liikenteen jumiutumista. Ratikoilla on puolenvaihtopaikkoja, joissa pysähtyneen vaunun ohi tarvittaessa pääsee. Yksittäisen vaunun häiriö on helppo ohittaa, ja sitä helpottaa varsinkin, jos saamme kaksi varikkoa, jolloin uusi vaunu voidaan lähettää matkaan rikkoutuneen tilalle mahdollisimman nopeasti. HSL:n asiantuntija on kirjoittanut Raide-Jokerin blogiin aiheesta.

Kuinka nopeasti Raide-Jokeri kulkee? Miksi raiteita ei rakennettu leveämmiksi, jotta nopeus olisi kasvanut?

Raide-Jokeri kulkee 25 km/h. Tähän on laskettu mukaan pysähtymiset pysäkeillä. Helsingin raitiovaunut ovat hitaampia, ne kulkevat noin 13–17 km/h. Metron nopeus taas on 30–40 km/h. Maksimissaan Raide-Jokerin vaunuilla olisi mahdollista ajaa 70 km/h, ja näin nopeasti voidaankin mennä esimerkiksi Kehä I:n varrella, kun taas keskustoissa on hidastettava. Nopeus riippuu siitä, kuinka raitiovaunu on erotettu muusta liikenteestä. Raide-Jokerin lähtökohtana on, että se pysähtyy vain pysäkeillä.

Raideleveys taas ei vaikuta nopeuteen. Enemmän vaikuttaa se, kuinka raiteet on erotettu muusta liikenteestä, radan geometria ja se, miten rata on perustettu - voiko se painua, kuinka loivia tai jyrkkiä kaarteita siinä on. Samoin pysäkkivälillä on merkitystä ajotapaan - kannattaako kiihdyttää ja jarruttaa jatkuvasti? Mitä lyhyempi pysäkkiväli, sen hitaampi kokonaisnopeus

Voisiko Jokeri käyttää tarvittaessa samoja raiteita Helsingin vanhan raitiovaunuverkon kanssa?

Kyllä voi ja tämän takia raideleveys onkin sama kuin Helsingin kantakaupungissa. Ihan kaikilla rataosuuksilla Raide-Jokerin vaunut eivät tosin Helsingissäkään voisi kulkea, koska ne ovat pidempiä kuin kantakaupungin ratikat.

Rakennetaanko Raide-Jokerille omat varikot, vai voisiko se käyttää myös Helsingin varikoita?

Periaatteessa Raide-Jokeri voisi käyttää samoja varikoita; esimerkiksi Helsingin Koskelassa tätä on selvitetty. Mutta olemassa olevilla varikoilla ei ole kapasiteettia hoitaa kaikkia uusia raitiovaunuja; niillä voitaisiin hoitaa vain harvemmin isompia vikoja. Raide-Jokerille rakennetaan oma varikko Roihupeltoon Helsinkiin. Kehitysvaiheen aikana todettiin, ettei Espoon puolella tarvita ainakaan liikennöin alkuvaiheessa omaa varikkoa.

Mistä raiteet ja vaunut tilataan - suositaanko suomalaista?

Transtechilta on juuri valmistunut uusia Arctic-vaunuja Helsinkiin. Samoja vaunuja on tulossa hieman muokattuina Raide-Jokerin tarpeisiin. Vaunujen ulkonäkö muuttuu nykyisistä ratikoista ja ne ovat pidempiä sekä kahteen suuntaan ajettavia Transtechin vaunut tehdään Suomessa.

Voisiko tulevaisuudessa olla mahdollista jatkaa Raide-Jokeria vielä Keilaniemestä eteenpäinkin?

Olemme tutkineet jatkoyhteyttä Otaniemestä Tapiolaan, mutta järkevää reittiä ei ole vielä löytynyt. Keilaniemen päätepysäkiltä taas jatkaminen on teknisesti käytännössä mahdotonta (erikoiskuljetusreitti, kunnallistekniikka, radan geometria jne.). Tosin ideoissa on ollut ns. ”Tiederatikan” perustaminen Viikki-Pasila-Otaniemi-Tapiola -välille, koska tällä reitillä liikkuu paljon opiskelijoita ja tiedeväkeä. Tälle linjalle täytyisi sitten joku reitti olemassa olevaan katurakenteeseen etsiä.

”Välillä Leppävaara-Huopalahti on jo raiteet. Tarvitaanko vielä toisetkin?”

Nykyisen bussilinjan Huopalahden pysäkki on linjan kaikkein suosituin ja ruuhkainen. Eli kyllä, sanoisin, että linjalle on kysyntää. Raide-Jokerin liikenne jatkuu tästä myös vähän eri suuntaan kuin junarata.

Länsimetro, Raide-Jokeri ja Kaupunkirata - tarvitaanko näitä kaikkia? Miksi ei rakennettu saman tien metroa?

Nämä kolme raidehanketta eivät kilpaile keskenään. Kaikille on eri tarve. Länsimetro on vahvimmin sidottu uusien asuinalueiden rakentamiseen. Esimerkiksi Finnooseen kaavailtu voimakas uudisrakentaminen ei olisi käytännössä mahdollista ilman metron kaltaista raidehanketta - tai sitten uusien asukkaiden autot tukkisivat kaikki kadut ja tiet alueella.

Kaupunkirata puolestaan mahdollistaa lähijunaliikenteen lisäämisen palvelemaan Espoon nykyisiä isoja aluekeskuksia, tosin myös uusia kuten Kera. Junaliikenteessä nykyinen ratakapasiteetti on niin täynnä, ettei lähijunaliikennettä voida enää lisätä verkolla ilman uusia raiteita, koska muuten kaukojunien liikenne häiriintyisi. Tunnin juna -hanke edellyttää kaupunkiradan jatkamista.

Raide-Jokeri puolestaan toimii eniten työ- ja opiskelupaikkoja asuinalueisiin sekä junaan ja metroon yhdistävänä poikittaisyhteytenä. Pääkaupunkiseudun liikenneverkko varsinkin tulevaisuudessa jakautuu voimakkaisiin säteittäisiin linjoihin, joilla kulkevat junat ja metro sekä näitä yhdistäviin kevyempiin joukkoliikennemuotoihin kuten bussi ja raitiotiet.

On kysytty myös, miksi Leppävaaraan saakka ei rakennettu metroa. Vastaus on se, että raitiotien rakentaminen on huomattavasti halvempi kuin junan tai metron rakentaminen - ja metro vaatisi myös enemmän käyttäjiä kuin tällä osuudella tulee olemaan.

Kuinka ympäristöystävällinen Raide-Jokeri on?

Raide-Jokeri ei aiheuta päästöjä paikallisesti. Raidehankkeet edistävätkin osaltaan Espoon tekemiä ympäristölupauksia ja ilmastotavoitteita. Raide-Jokeri siirtää ennusteissa myös jonkin verran ihmisiä käyttämään henkilöauton sijaan joukkoliikennettä, jolloin kulkumuotojakauma paranee.

Millä perusteella radan reitistä Espoon puolella on päätetty?

Kun Raide-Jokerin reittiä ensimmäisen kerran hahmoteltiin, sen suunniteltiin kulkevan Tapiolaan. Otaniemen kampuksen suunnalta esitettiin sitten toivomus siitä, saataisiinko heidät liitettyä verkkoon. Teimme kaksivaiheisen tutkimuksen siitä, millä välillä olisi eniten matkustajia.

Totesimme, että Otaniemi ja Keilaniemi ovat vilkkaita asiointipaikkoja: Otaniemestä löytyy uusi kampus, Keilaniemi taas on kansainvälisten yritysten toimipaikka, ja jos sinne suunnitellut tornitalot toteutuvat, lisääntyy investointien ja asukkaiden määrä luultavasti myös jatkossa. Tapiola sen sijaan on rakennettua ympäristöä, jossa ei tällä hetkellä näy samanlaisia kasvun ja kehityksen suuntia. Raitiovaunusta taas on eniten iloa, jos reitillä on mahdollisimman paljon säännöllisiä matkustajia - ja heitä saamme enemmän opiskelijoista ja työmatkalaisista kuin vakituisista asukkaista ja ostosmatkoista. Näillä perusteilla nykyinen linjaus nähtiin järkeväksi.