Viikon nimi 42/2015: Turveradantie – Torvbanevägen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
16.10.2015 klo 15.47

Turveradantie – Torvbanevägen kulkee Laajalahden kaupunginosan länsiosassa. Kadun etelä- ja pohjoispään uusien osuuksien käyttöönotto ajoittuu vuoden 2015 lokakuuhun. Turveradantien linja on osin lähellä aiemman turveradan reittiä. Suosta nostettua turvetta kuivattiin ja jauhettiin turvepehkuksi ja kuljetettiin rataa pitkin Kilon asemalle.

Turpeen ja turvepehkun kuljetusta varten rakennettiin 1910-luvulla kapearaiteinen rautatie, joka kulki Kilon asemalta vajaat 2 km etelään ja jatkui suolla useana haarana. Tätä turverataa käytettiin 1940-luvun lopulle asti.

Suon laidassa olleessa turvepehkutehtaassa valmistettua turvepehkua myytiin mm. eristetarkoituksiin. Turveyhtiö myi myös polttoturvetta.

Tehdas ja rata kuuluivat yhtiölle, jonka nimenä oli aluksi Esbo Torfströ Ab ja 1920-luvulta lähtien Espoon Turvepehku Oy – Esbo Torvströ Ab.

Suota kutsuttiin perinteisesti nimellä Stormossen. 1900-luvulla sitä alettiin kutsua nimillä Turvepehkusuo – Torvströmossen ja Turvesuo – Torvmossen. Nykyisin suuri osa aiemmin laajasta suosta on muotoiltu täyttöaineksella kumpuilevaksi maastoksi.

Kadunnimi Turveradantie on suunniteltu 1970. Se tuli käyttöön 1985 Turvesuontieltä etelään lähtevällä osuudella. 1970-luvun alusta lähtien suunnitelmiin sisältyneiden kadun etelä- ja pohjoispäiden rakentaminen toteutui vasta 2015. Koko pituudessaan Turveradantie ulottuu Nuijalantien ja Friisinmäentien risteyksestä etelään Vanhan-Mankkaan tien, Koivu-Mankkaan tien ja Mankkaanlaaksontien risteykseen.

Kadun pohjoisosassa on myös Turvesolmu – Torvknuten -niminen eritasoliittymä, jossa Turveradantie ylittää Turunväylän Turvesolmunsiltaa pitkin.

Nimi Turveradantie – Torvbanevägen vahvistettiin asemakaavassa 1991. Ruotsinkielinen nimi oli alkuun muodossa Torvbansvägen, mutta muutettiin vuoden 1987 nimistösuunnitelmassa ja vuoden 1994 opaskartassa muotoon Torvbanevägen.

Tietoja turvepehkutehtaasta saatu mm. teoksesta Erkki Härö 1991: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)