Viikon nimi 26/2017: Kopplorna

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
29.6.2017 klo 15.06

Viikon nimi 26/2017: Kopplorna

Kopplorna tarkoittaa Suvisaariston kaupunginosaan kuuluvaa saariryhmää ja kaupungin osa-aluetta. Saariryhmään kuuluvat -kopplan-loppuiset nimet omaavat Högkopplan, Träskkopplan, Malmkopplan ja Hamnkopplan.

Kopplorna on merkitty saariryhmän kohdalle osa-alueen nimenä opaskarttaan vuonna 1984. Kyseessä on ilmeisesti  suhteellisen vanha saaristonimi, joka esiintyy kartassa jo 1600-luvulla muodossa Kåpenro Skiär. Yksittäisten saarten nimissä jälkiosina oli vuonna 1750 -copno, 1857 -koppnon ja vasta 1872 -koplon.

Kopplorna on yksi Espoon saariston arvoituksellisimmista paikannimistä. On esimerkiksi epäselvää, onko se jo alun alkaenkin tarkoittanut koko saariryhmää vai kenties jotakin yksittäistä saarta. Kielellisestä alkuperästäkään ei ole varmuutta. Lähellä sijaitsevien saarten nimet Aisarn ja Pentala ovat suomalaislähtöisiä, eikä tätä vaihtoehtoa voi tässäkään nimessä sulkea pois.

Nimistöntutkijat Ivar Westman ja V.E.V Wessman käsittelivät 1900-luvun alkupuolella tutkimuksissaan Kopplorna-nimeä. Westmanin mukaan nimi saattaa olla alkuperältään ruotsinkielinen; alkuosana olisi norjassa säilynyt sana koppul ’pyöreä kukkula’. Wessman puolestaan esitti, että nimeen sisältyy ruotsalaismurteissa esiintyvä sana koppla ’kyttyrä’.

Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi on mahdollista, että nimen on antanut Espoon saaristoon etelämpää saapunut asuttajaryhmä. Virosta on muuttanut jonkin verran väkeä Suomenlahden pohjoispuolelle eri aikakausina. Nimeen saattaakin sisältyä keski-alasaksasta lainattu koppel, joka on virossa tarkoittanut ’pientä aidattua peltotilkkua, hakaa’. Tällöin saaria on todennäköisesti käytetty eläinten laitumina. Mikäli nimi on virolaislähtöinen, lienee se peräisin keskiajan alusta.

Lähteitä: Zilliacuksen ja Pitkäsen tutkimus teoksessa Saaristo-Espoo: nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta, 1996. Westmanin väitöskirja Nyländska önamn 1: västra och mellersta samt östra Nyland intill språkgränsen, 1935. Wessmanin Boken om Sibbo: bidrag till Sibbo sockens geografi och historia, 1925.

(Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2017.)