Nimen Tuhkuri tai Tuhkurijärvi antoivat ehkä näätäeläinten metsästäjät

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
24.11.2017 klo 15.00

Nimeä Tuhkuri – Tuckuri käytetään matalasta ja kirkasvetisestä järvestä, joka on lähellä Vihdin rajaa Lakiston kaupunginosassa. Vihdintieltä on järvelle matkaa kilometrin verran. Nimen taustalla on eläimennimitys tuhkuri, joka on eri aikoina ja eri alueilla voinut merkintä hilleriä, näätää tai vesikkoa.

Ei ole tarkkaan tiedossa, miksi tämä järvi on nimetty jonkin pienpedon mukaan. Näätäeläimet ovat olleet tärkeitä ainakin muinaisille turkiseläinten metsästäjille.

Järven rannoilla on nykyisin asutusta. Järven lisäksi myös osa-aluetta kutsutaan nimellä Tuhkuri – Tuckuri. Tonteille johtavat tiet on nimetty järven mukaan: Tuhkurilammentie – Tuhkurilampivägen, Tuhkurintie – Tuhkurivägen ja Tuhkurinranta – Tuhkuristigen.

Järvennimellä on vuosisatoja vanha tausta, sillä karttaan on merkitty jo vuonna 1775 Tuch Kuri Jerfvi. Lyhyempi nimi Tuhkuri ilmaantuu peruskarttaan vasta vuonna 1957. Oletettavasti järveä on ensin sanottu Tuhkurijärveksi, ja myöhemmin on alettu käyttää lyhyttä nimeä Tuhkuri. Ruotsinkielisessä käytössä pitempi nimi on muuntunut muotoon Tuckurjärvi ja lyhyempi nimi muotoon Tuckuri, koska konsonanttiyhtymä hk on ruotsin kielessä vieras.

Sana tuhkuri on ilmeisesti aikoinaan tarkoittanut hilleriä, jota tavattiin Suomessa yleisesti vielä 1200-luvulla. Se kuitenkin hävisi joskus 1500- ja 1700-lukujen välillä, ja sen seurauksena sanaa alettiin käyttää vesikosta. 1500-luvulta sille tunnetaan myös merkitys ’näätä’. Suomen lähisukukielessä virossa tuhkur merkitsee edelleen ’hilleriä’.

Espoon järvennimi viittaa hämäläisalueelta saapuneeseen asutukseen. Murresana tuhkuri tunnetaan Satakunnan pohjoisosista ja Hämeestä, lisäksi siitä on joitakin tietoja Karjalastakin. Sana on ilmeisesti lainattu suomen kieleen venäjästä viimeistään 1100-luvulla. Lainanantajina toimivat tuolloin novgorodilaiset turkiskauppiaat, joita suomalaiset tapasivat Suomenlahden alueella kauppamatkoillaan.

Lähde: Sirkka Paikkalan tutkimus teoksessa Järvi-Espoo: vesistönimet, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta 1992, s. 61.

(Viikon nimi 47/2017. Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tuhkuri – Tuckuri

Pieni järvi Pohjois-Espoon Lakistossa lähellä Vihdin rajaa on nimeltään Tuhkuri. Nimi esiintyy asiakirjoissa jo 1700-luvulla muodossa Tuhkurijärvi (Tuch Kuri Jervfi v. 1775), lyhyempi muoto on otettu peruskarttaan 1950-luvulla. Espoon järvennimiä tutkineen Sirkka Paikkalan mukaan tuhkuri on alun perin hilleriä tarkoittanut vanha murresana, joka hillerin hävittyä Suomesta siirtyi merkitsemään vesikkoa. Tuhkuri-sana on luultavimmin saatu suomen kieleen venäjästä viimeistään 1100-luvulla novgorodilaisten turkiskauppiaiden välityksellä.

Ruotsinkielinen asu on mukaelma suomenkielisestä. Vieras, konsonanttiyhtymään sisältyvä h muuttuu ruotsissa yleensä sitä seuraavan konsonantin kaltaiseksi. Niinpä Tuhkurista on tullut Tuckuri.

Lähde: Sirkka Paikkalan artikkeli Espoon järvien ja lampien nimet kirjassa Järvi-Espoo 1992

(Viikon nimi 29/2006. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)