Westend

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Nimi Westend on annettu 1930–40-luvulla Hagalundin kartanon isännän Arne Grahnin myydessä kaavoitettavaksi suurehkoa aluetta Hagalundin eteläosassa. Ainakin 1600-luvulta asti alueella on ollut Otnäsin kylään kuulut Hirböle-niminen asutus, jonka nimen taustalla lienee sana hiiri tai hiisi. Vanhaa nimeä ei kuitenkaan otettu uudella alueella käyttöön, vaan kaavoituksen ja tonttien myynnin myötä aluetta alettiin vähitellen kutsua Helsingin näkökulmasta Westendiksi. Kerrotaan, että nimen olisi keksinyt tuolloin Yhdysvalloista palannut Arne Grahnin ystävä ja autokauppias Erik H. Broman. Englanninkielisyydessään nimi on Suomessa poikkeuksellinen, vaikka samannimisiä alueita toki on runsaasti muualla, englanninkielisessä maailmassa. Vakiintuneisuutensa vuoksi se pääsi kuitenkin kaupunginosan nimeksi vuonna 1976. Ks. tarkemmin Westend.

Vanha nimi Hirböle näkyy kuitenkin edelleen muutamissa Westendin alueen paikannimissä, kuten myös muutamat muut perinteiset nimet etenkin saaristossa ja rannikolla. Linnakkeen alueen sotaisa aihepiirinimistö taas kertoo ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnoitustöistä alueella. Lisäksi Westendinkulmassa on pieni metsäkasviaiheinen nimirypäs, joka on kuulunut jo alueen alkuperäisiin suunnitelmiin 1930-luvulla.

Nimiartikkeleita Westendistä

Hanasaarenranta

Högholms Gräsgrund

Karhusaarenpiha

Korkeasaari

Kuttikari

Käärmesaari

Linholmen

Westend

Hanasaarenranta – Hanaholmsstranden

Hanasaaren kulttuurikeskus on Espoossa sijaitseva ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, joka on toiminut vuodesta 1975. Ruotsinkielisenä nimenä on Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland.

Ainakin 1600-luvulta lähtien ollut käytössä ollut saarennimi Hanaholmen sisältänee sanan hane 'koiraslintu'. Suomenkielinen vastine Hanasaari on muodostettu 1960-luvulle mennessä.

Kulttuurikeskuksen osoitteena oli pitkään vain Hanasaari – Hanaholmen, mutta katuosoite osoitenumeroineen on tarpeen. Kulttuurikeskukseen menevä tie kulkee koko matkan lähellä saaren kaakkoisrantaa ja sai 2006 nimen Hanasaarenranta – Hanaholmsstranden (käyttöönottoaika huhtikuun alussa).

Pääkaupunkiseudulla on kansanomaisen nimistöperinnön myötä kaksi Hanasaari – Hanaholmen -nimistä paikkaa, ja kumpikin nimi on säilyttämisen arvoinen. Helsingin Sörnäisten Hanasaaressa on osoitenimenä Hanasaarenkatu – Hanaholmsgatan. Luonnonympäristöön viittaava nimen loppuosa -ranta erottuu siitä ja sopii Espoon Hanasaareen.

(Viikon nimi 9/2006. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Högholms Gräsgrund

Westendin ja Lauttasaaren välillä on useita saaria. Yksi niistä on Korkeasaari – Högholm. Sen etelärannan lähellä oleva pieni saari on Högholms Gräsgrund, rinnakkaisnimeltään Högholmsgrundet. Saaressa on kasvanut ruohoa (gräs 'ruoho').

Lisää Espoon saariston nimistöstä kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo.

(Viikon nimi 22/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Karhusaarenpiha – Björnholmsgården

Nicolas Sinebrychoff rakennutti 1890-luvulla itselleen merenrantahuvilan Espoon Björnholmiin. Nykyisin Sinebrychoffin huvilassa Länsiväylän kupeessa toimii Karhusaaren taidekeskus. Sinne moottoritien alitse luikertava tie oli pitkään vailla nimeä ja huvila vailla katuosoitetta, ja niin posti kuin vierailijatkin ovat löytäneet perille pelkällä Karhusaari-nimellä. Tammikuussa 2006 tie sai oman osoitenimen Karhusaarenpiha – Björnholmsgården.

Ajo Karhusaareen on Keilalahdentien kautta. Koska välissä on Länsiväylä, Keilalahdentien osoitenumerointia ei ollut hyvä jatkaa tunnelin toiselle puolelle Karhusaareen, vaan tarvittiin uusi tiennimi.

Nimi Karhusaarentie on jo käytössä Otaniemen suunnasta Karhusaareen tulevalla pääväylällä. Esimerkiksi nimi Sinebrychoffintie taas olisi voinut sekaantua Helsingissä käytössä oleviin Sinebrychoffin suvun muistonimiin (Sinebrychoffinpuisto, Sinebrychoffinkatu).

1979 tehdyssä, toteutumattomassa suunnitelmassa Länsiväylällä oli eteläinen rinnakkaistie ja sillä nimi Karhusalmentie. Nimi olisi ollut nyt vapaana, mutta tiennimeä ei olisi välttämättä osattu yhdistää Karhusaareen, koska Karhusaaren ja Hanasaaren välisen salmen nimi Karhusalmi ei ole kovin hyvin tunnettu. Lisäksi Espoon toisella laidalla Karhusuolla on lukuisia muita Karhu-alkuisia nimiä käytössä.

Karhusaaren-alkuinen nimi on helpoimmin paikallistettavissa. Vuoden 1979 suunnitelmassa oli myös Karhusaarenkuja, mutta se nimi voisi johdattaa etsimään Karhusaarentien varressa olevaa sivukujaa. Huvilalle vievän pihatien nimeksi valittiin Karhusaarenpiha – Björnholmsgränden.

(Viikon nimi 3/2006. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Korkeasaari – Högholm

Westendin kaakkoispuolisessa saaristossa erottuu yksi saari muita korkeampana. Siitä saari on saanut nimen Högholm (hög 'korkea'). Saarella on ollut se nimi jo ainakin 1600-luvulla. Vuoden 1706 kartassa nimi on muodossa Hög Holmen. 1900-luvun alkupuolella sille on annettu suomenkielinen käännösnimi Korkeasaari.

Suomenlahdessa on kaikkiaan kymmeniä Högholm- tai Högholmen-nimisiä saaria. Yksi Högholmen on Espoon Suvisaaristossa, Helsingissä on tunnettu Korkeasaari – Högholmen, ja Kirkkonummella on useita Högholmeneja.

Lisää Espoon saariston nimistöstä kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo.

(Viikon nimi 23/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kuttikari

Kuttikari on Hanasaaren eteläpuolisen luodon nimi Espoon itärajalla. Nimi on suomalaisperäinen, mikä on melko harvinaista Espoon saariston vanhassa nimistössä. Ruotsinkieliset asukkaat ovat ääntäneet nimen murteessa "kuttikaare", eikä pikkuisen karin nimi esiinny vanhoissa kartoissa. Sen vanhaa kirjoitusasua ei siis tiedetä, mikä vaikeuttaa nimen alkuperän selvittämistä. On kuitenkin mahdollista, että lähistöllä aiemmin sijainneen karin nimi Själstenen liittyy sisällöltään Kuttikarin nimeen, jolloin siihen voisi sisältyä hylkeenpoikasta merkitsevä sana kuutti. Toisaalta sanalla kuutti on ollut myös merkitys 'purjealus'.

Lähteenä Kurt Zilliacuksen ja Ritva Liisa Pitkäsen kirjoittama Espoon saarien nimiä käsittelevä artikkeli kirjassa Saaristo-Espoo (1996).

(Viikon nimi 34/2006. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Käärmesaari – Ormholm

Käärmesaari – Ormholm on saari, joka sijaitsee Westendin edustalla. Nimeä Ormholm on käytetty ainakin jo 1600-luvulla. Se on syntynyt siitä, että saaressa on ollut käärmeitä.

Kirjassa Saaristo-Espoo Kurt Zilliacus ja Ritva Liisa Pitkänen kirjoittavat:

"1600-luvulla ormholmen, 1706 orm Hålmen, 1750 Ormholma, vanhassa murteessa ormholm. Ormholm oli 1752 rajapiste N:o 1 Espoon ja Helsingin pitäjän rajalla. Nimi on epäilyksettä viitannut paikalla olleisiin käärmeisiin (ruots. orm). Kartoissa vuodesta 1930 suom. käännösnimi Käärmesaari."

(Jonas Kylliäinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Linholmen

Linholmen on saari Westendin edustalla. Sen nimi on esiintynyt Lin-alkuisessa muodossa kartoissa 1800-luvun loppupuolelta (ruots. lin ’pellava’). Nimen alkuperäinen muoto on ilmeisesti ollut Limholm(en), joka on sisältänyt vanhan ’kalkkia’ merkinneen ruotsin kielen sanan lim ja viitannut joko kallioperän kalkkipitoisuuteen tai kalkinpolttoon saarella, tai sitten saaren kalkkia muistuttavaan vaaleanharmaaseen väriin.

(Viikon nimi 13/2014. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Westend

Espoon kaupunginosannimiä käsittelevässä artikkelisarjassaan Sirkka Laitinen (Paikkala) kirjoittaa merenrannan Westendin saaneen alkunsa 1930–40-luvuilla, jolloin alueen omistanut Hagalundin isäntä Aarne Grahn kauppasi suurta, 120 hehtaarin laajuista maa-aluetta. Asemakaavan alueelle laati arkkitehti Ragnar Gustafsson, ja tonttien tarjonta Westendissä alkoi heti Lauttasaaren sillan valmistuttua vuonna 1935. Aluetta mainostettiin "Helsingin läntisenä esikaupunkina" ja sitä alettiin kutsua Westendiksi.

Nimi muodostuu englannin kielen sanoista west 'länsi' ja end 'loppu, pääty'. West End -nimisiä alueita on useissa kaupungeissa etenkin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tavallisesti ne ovat varakkaita asuinalueita, kuten myös Suomen kalleimpiin kuuluva Espoon Westend. Läntinen kaupunginosa Westend on ainoastaan Helsingin näkökulmasta, sillä se sijaitsee aivan Espoon kaakkoisnurkassa. Kaupunginosan nimeksi Westend on päässyt vakiintuneisuutensa vuoksi. Nimi äännetään suomen ja ruotsin kieleen mukautuneesti "vestend", ei "west-".

Jos alueennimi olisi haluttu ottaa seudun omasta paikannimistöstä, tarjolla olisi ollut vanha asutusnimi Hirböle, jonka perusteella onkin sittemmin muodostettu muutama Westendin kadunnimi (Hiiralantie – Hirbölevägen, Hiiralankaari – Hirbölebågen).

(Viikon nimi 38/2006. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)