Suvisaaristo – Sommaröarna

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Nimi Sommaröarna tuli tarpeelliseksi saariryhmittymän laajan huvilapalstoituksen myötä 1900-luvun alussa. Ensin Svinön ja Moisön kylät yhdistettiin vuonna 1920 Sommarö-nimiseksi kyläksi, joka kasvoi vähitellen tarkoittamaan koko nykyistä Suvisaaristoa. Kylännimiä suomennettaessa 1960-luvulla esillä oli nimen Suvisaaristo lisäksi vaihtoehdot Kesäsaaret, Suvisaari ja Suvisaaret, joista viimeistä jonkin verran tuolloin jo käytettiin. Suvisaaristo – Sommaröarna kuitenkin vahvistettiin ensin kylännimeksi ja vuonna 1976 kaupunginosannimeksi. Katso tarkemmin Suvisaaristo.

Suvisaaristoon kuuluvat osa-alueet – lähinnä saaret – ovat Bergö, Kopplorna, Kytö, Lehtisaaret, Moisö, Pentala, Ramsö ja Svinö. Suvisaariston virallinen nimistö koostuu pitkälti ruotsinkielisistä saarten ja muiden luonnonpaikkojen nimistä sekä niiden liitynnäisistä. Nimissä on myös ripaus virolaisvaikutteita osoituksena meriyhteyksistä Baltiaan.

Nimiartikkeleita Suvisaaristosta

Aisarna

Alskär

Braskarna

Bullen

Diksand

Fälsund

Kaffeviken

Kardusen

Kopplorna

Kuggsund

Kytö

Mankholmanaukea – Mankholmsgläntan

Moisudden

Morgonpinorna

Munkholmen

Pentalasundet

Pentalaträsket

Rövaren

Sommaröntie – Sommarövägen

Sumparen

Suvisaarentie – Sommarövägen

Suvisaaristo – Sommaröarna

Tirrevet

Tobakspungen

Träskholmsgrundet

Varlaxviken

Ögat

Östergrundet

Aisarna

Aisarna tarkoittaa kolmea luotoa Bergöstä lounaaseen. Tarkemmin ne ovat nimiltään Storaisarn, Lillaisarn ja Torraisarn, joista viimeksi mainittu on muita kallioisempi ja karumpiAisarn-nimi on suomalaista alkuperää, sillä ai-diftongia ei tunneta ruotsin kielessä. Vanhat kirjoitusmuodot viittaavat Ait-aikuiseen ja saari-loppuiseen alkuperäiseen nimeen, joka on il­meisesti ollut joko Aittasaari tai Aittosaari. Nimessä mainittu ”aitta” on todennäköi­sesti ollut kalastajien tilapäisasumus.

(Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2013.)

Alskär

Espoon ulkosaaristossa Kopplornan eteläpuolella on parinsadan metrin mittainen pieni kallioinen ja puitakin kasvava saari nimeltä Alskär. Tietoja saaristonimistä on kirjassa Saaristo-Espoo, johon Kurt Zilliacus on kirjoittanut oman lyhyen artikkelin myös Alskäristä. Siitä ilmenee, että nimi on ollut käytössä ainakin jo 1600-luvulla (tallennettu silloiseen asiakirjaan muodossa Ahlskiär). Nimi ilmaisee, että luoto on nimenantoaikaan ollut lepikkoinen (al 'leppä'). Ääntämys: "aalšäär".

Sana skär merkitsee 'melko paljasta kallioluotoa'. Zilliacuksen mukaan isoilla saarilla on Uudenmaan rannikolla tavallisimmin ö-loppuisia ja pienemmillä holm-loppuisia nimiä, mutta ulkosaaristossa on pienehköjä saaria tai ison-puoleisia luotoja, joilla on skär-loppuinen nimi.

Eija Kämäräisen 1973 espoolaisia haastattelemalla keräämän nimikokoelman mukaan ruotsinkielinen nimi Alskär on vakiintunut suomenkielistenkin veneilijöiden ja kalastajien käyttöön. Nimilippu kertoo senkin, että saaren rantavedet tunnetaan varsin kalaisiksi.

(Viikon nimi 21/2006. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Braskarna

Braskarna on saari Suvisaaristossa, Mankholmin pohjoispuolella. Murteessa nimi sanotaan "braskana". Nimen taustaa ei tiedetä varmasti. Saari muodostuu kahdesta yhteen maatuneesta karista, joilla on vuoden 1828 kartassa on nimet Storbraskar ja Lillbraskar. (Saaristo-Espoo, s. 80)

Braskarnaan pääsee nykyisin tietä pitkin. Tiellä on saaren mukaan nimi Braskarna.

(Viikon nimi 7/2005. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Bullen

Saaristossa Gåsgrundin lounaispuolella sijaitsee pieni kari Bullen, murteenmukaisesti äännettynä "bullan" (ruotsin bulle = pulla). Kyseessä on ns. vertailunimityyppi: nimi viitannee karin soikeaan muotoon. Espoon lisäksi myös Korsnäsin kunnassa Pohjanmaalla sijaitsee Bullen-niminen kari.

Lähde: Sirkka Paikkala (toim.): Saaristo-Espoo 1996.

(Viikon nimi 30/2007. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Diksand

Diksand on Pentalan kaakkoisrannalla sijaitseva luonnonhiekkaranta, jonka kohdalla Pentalanjärvestä tuleva oja (ruots. dike) laskee mereen. Sand-loppuiset rannannimet ovat melko harvinaisia Espoossa mutta tavallisia lännempänä.

(Viikon nimi 10/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Fälsund

Espoon Suvisaaristossa, Svinön kaakkoispäässä on salmi nimeltä Fälsund. Ruotsinkielisen nimistön tutkijoiden mukaan nimen taustalla on murresana fäl ’matka, reitti’, jota yleiskielessä vastaa sana färd. Nimeen ei siis sisälly samoin ääntyvä sana fel ’virhe’. Salmennimeen perustuva Felsundintie – Felsundsvägen kirjoitetaan kuitenkin e:llä, koska tiennimi vakiintui asukkaitten käyttöön 1970-luvulla siinä asussa.

(Viikon nimi 19/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kaffeviken

Espoon ulkosaaristossa Pienen Lehtisaaren pohjoisrannassa on pieni suojaisa lahti lähellä väylää. Saaristo-Espoo-kirjassa kerrotaan, että kalastajilla on matkalla Helsinkiin ollut tapana mennä tässä maihin keittämään kahvia, ja lahti on saanut siitä nimen Kaffeviken.

(Viikon nimi 42/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kardusen

Kardusen on kalliokari Pentalan eteläpuolella. Ilmeisesti karia on nimessä verrattu tupakkapakkaukseen (ruots. kardus), koska se on nimenantajien silmissä näyttänyt sellaiselta. Karin mukaan on nimetty myös niemi ja lahti Kardusudden, Kardusviken Pentalan rannalla.

(Viikon nimi 8/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Kopplorna

Kopplorna tarkoittaa Suvisaariston kaupunginosaan kuuluvaa saariryhmää ja osa-aluetta. Saariryhmään kuuluvat Högkopplan, Träskkopplan, Malmkopplan ja Hamnkopplan.

Kopplorna on merkitty saariryhmän kohdalle osa-alueen nimenä opaskarttaan vuonna 1984. Kyseessä on ilmeisesti  suhteellisen vanha saaristonimi, joka esiintyy kartassa jo 1600-luvulla muodossa Kåpenro Skiär. Yksittäisten saarten nimissä jälkiosina oli vuonna 1750 -copno, 1857 -koppnon ja vasta 1872 -koplon.

Kopplorna on yksi Espoon saariston arvoituksellisimmista paikannimistä. On esimerkiksi epäselvää, onko se jo alun alkaenkin tarkoittanut koko saariryhmää vai kenties jotakin yksittäistä saarta. Kielellisestä alkuperästäkään ei ole varmuutta. Lähellä sijaitsevien saarten nimet Aisarn ja Pentala ovat suomalaislähtöisiä, eikä tätä vaihtoehtoa voi tässäkään nimessä sulkea pois.

Nimistöntutkijat Ivar Westman ja V.E.V Wessman käsittelivät 1900-luvun alkupuolella tutkimuksissaan Kopplorna-nimeä. Westmanin mukaan nimi saattaa olla alkuperältään ruotsinkielinen; alkuosana olisi norjassa säilynyt sana koppul ’pyöreä kukkula’. Wessman puolestaan esitti, että nimeen sisältyy ruotsalaismurteissa esiintyvä sana koppla ’kyttyrä’.

Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi on mahdollista, että nimen on antanut Espoon saaristoon etelämpää saapunut asuttajaryhmä. Virosta on muuttanut jonkin verran väkeä Suomenlahden pohjoispuolelle eri aikakausina. Nimeen saattaakin sisältyä keski-alasaksasta lainattu koppel, joka on virossa tarkoittanut ’pientä aidattua peltotilkkua, hakaa’. Tällöin saaria on todennäköisesti käytetty eläinten laitumina. Mikäli nimi on virolaislähtöinen, lienee se peräisin keskiajan alusta.

Lähteitä: Zilliacuksen ja Pitkäsen tutkimus teoksessa Saaristo-Espoo: nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta, 1996. Westmanin väitöskirja Nyländska önamn 1: västra och mellersta samt östra Nyland intill språkgränsen, 1935. Wessmanin Boken om Sibbo: bidrag till Sibbo sockens geografi och historia, 1925.

(Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2017.)

Kuggsund

Kuggsund on salmi, joka sijaitsee Lilla Pentalan ja Pentalan välissä. Sana kugg merkitsee erääntyyppistä purjelaivaa.

Murteessa "kukksund". Nimikokoelmassa 1915 Lillpentalasundet.

Kirjassa Saaristo-Espoo Kurt Zilliacus ja Ritva Liisa Pitkänen kirjoittavat: "Alkuperäinen nimi on todennäköisesti Kuggsund, ja se on sisältänyt vanhan ’hansakauden lastipurjelaivaa’ merkinneen sanan kugg(e)kogg. Purjehdusväyliemme varsilla on kolmisenkymmentä Kugg-alkuista saaren-, lahden- ja salmennimeä paikoilla, joita hansakauppiaiden ”koggit” ovat pitäneet sataminaan.

Eräässä 1600-luvun lopussa tehdyssä ja 1793 kopioidussa kartassa on nimi ”Kuuk sund” virheellisesti paikannettuna Soukanniemen ja Moisön väliin."

(Jonas Kylliäinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Kytö

Espoon uloimman saariston suurimman saaren Kytön nimestä on tietoja 1600-luvulta lähtien. Nimeä ei äännetä K-alkuisena vaan "Tšyytöö". Espoolaisessa kansankielessä se on on ollut lyhyessä muodossa "Tšyyt", mutta kirjoitusasuun on vakiintunut loppu-ö selventävänä lisänä.

Nimi on vanha ja vaikeasti tulkittava. Kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo olevien Ritva Liisa Pitkäsen artikkelien mukaan taustalla on ehkä jokin Tiu-alkuinen suomenkielinen nimi.

Kytö sijaitsee 4–5 kilometrin päässä Suvisaariston Bergöstä suoraan etelään. Saari on noin 16 hehtaarin kokoinen, metsäinen ja korkeimmalta kohdaltaan vähän yli 10 metriä merenpinnan yläpuolella. Vanha pääväylä Helsinkiin kulki saaren pohjoispuolitse.

(Viikon nimi 11/2005. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Mankholmanaukea – Mankholmsgläntan

Suvisaaristossa Svartholmantiellä on lyhyt sivutie nimeltä Mankholmanaukea – Mankholmsgläntan. Mankholm on vanha saarennimi. Nykyisin alue ei ole enää erillisenä pikkusaarena, vaan osa laajempaa saarta. Nimen Mankholmanaukea loppuosa kertoo puolestaan siitä, että tien varressa on ollut pieni aukea niitty.

Mankholmin tienoilla on monta pientä saarta kasvanut kiinni toisiinsa. Näitä saaria ovat Mankholm (myös muodossa Mankholmen ja Stora Mankholmen), Lilla Mankholmen, Furuholm ja Alholm.

Tiennimi Mankholmanaukea – Mankholmsgläntan otettiin käyttöön 2005, mutta suunniteltiin jo 1984 osana Suvisaariston osayleiskaavaa. Nimistösuunnitelmaan sisältyi Mankholmanaukea myös pienen puiston nimenä.

Vähän läntisempi Svartholmantien sivutie on Mankholmantie. Sen nimi annettiin 1970-luvun lopussa.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Moisudden

Moisudden on Soukanniemen kaakkoiskärki, joka suuntautuu päin Moisötä. Niemennimi on annettu saarennimen Moisö mukaan.

Kirjassa Saaristo-Espoo Kurt Zilliacus kirjoittaa: "Nimi on 1750 merkitty karttoihin muodossa Moisudde, 1830 Moisudds Torp, 1872 Moisudd. Mahdollisesti sitä on joskus käytetty koko niemimaan nimenä. Toinen Moisudden sijaitsee Medvastin Kalvholmenissa Kirkkonummen puolella Björköfjärdeniä. Tiedossani ei ole ainoatakaan muuta niemennimeä, joka ilmaisisi niemen suuntautuvan mainittua paikkaa päin."

(Jonas Kylliäinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Morgonpinorna

Morgonpinorna on kari Suvisaaristossa Stora Bodön lounaispuolella. Erikoinen nimi on syntynyt luultavasti aamuvarhaisen kalastuksen yhteydessä (ruots. morgon ’aamu’ + pina ’vaiva’). Nykyisin Morgonpinorna on luonnonsuojelualuetta.

(Viikon nimi 12/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Munkholmen

Soukanniemen ja Suvisaariston välisen Moisöfjärdenin pohjoisosassa on Munkholmen-niminen saari. Aivan vieressä on pienempi saari. Nämä kaksi saarta ovat maatuneet lähes yhteen. Niistä käytetään myös monikollista yhteisnimeä Munkholmarna. Kun on tarpeen tarkentaa, pienempää saarta kutsutaan nimellä Lilla Munkholmen ja suurempaa nimellä Stora Munkholmen.

Munk-nimiä on myös selän pohjoisrannalla: rannannimi Munkstranden ja pienen niemen, aiemman luodon, nimi Munkören. Nykyiseen kaupunkinimistöön on muodostettu rannannimen mukaan kadunnimi ja suurkorttelinnimi Munkkiranta – Munkstranden.

Saartennimestä Munkholmar on tietoja asiakirjoissa vuodesta 1698 ja rannannimestä Munkstranden 1700-luvulta alkaen. Ei ole kuitenkaan varmasti tiedossa, kumpi on vanhempi eli toisen kantanimi.

Jotkin Uudenmaan rannikkoseudun Munk-nimet ovat perua keskiajalta asti, jolloin virolaisen Padisen luostarin munkit liikkuivat täällä. Toisaalta Espoon Munkholmenin nimeä on selitetty myös sillä, että saaressa on muodoltaan kaapupukuista munkkia muistuttava kivi, joka näkyy veneväylälle.

(Viikon nimi 23/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Pentalasundet

Pentalan länsisivulla Espoonlahden suulla olevalla salmella on nimi Pentalasundet. Nimi tulee saarennimestä Pentala. Ruotsin sund, sundet = 'salmi'.

Salmi on noin 300–500 m leveä ja toista kilometriä pitkä. Salmen toisella sivulla on Kirkkonummen Medvastö.

Salmesta on joskus käytetty myös harvinaisempia, täsmennettyjä nimiä Västra Pentalasundet ja Pentala västra sundet.

(Viikon nimi 35/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Pentalaträsket

Pentalaträsket on syvä, puhdasvetinen järvi Pentalan saaressa, jonka mukaan se on saanut nimensä. Se on ainoa Espoon saaristossa sijaitseva järvi, ja vielä harvinaisemmaksi sen tekee pieni saari järven eteläosassa. Järven nimestä on ensimmäinen karttamerkintä Pentalöträsk vuodelta 1930, mutta nimi on varmaan vanhempikin, sillä itse saaren nimestä on kirjallisia tietoja 1500-luvulta lähtien. Suomenkielisessä puheessa käytetään melko usein myös epävirallista suomenkielistä vastinetta Pentalanjärvi

(Viikon nimi 9/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Rövaren

Rövaren on luoto Herrön itäpuolella. Lähellä sijaitsee hieman pienempi Kaparen-luoto, joka on mahdollisesti nimetty Rovaren-luodon pariksi. Nimet (ruots. rövare ’ryöväri’, kaparen ’kaappari’) eivät luultavasti liity alusten kaappaamiseen tai ryöstelyyn vaan viittaavat pikemminkin hyvään kalansaaliiseen tai kiistoihin kalastusoikeudesta. 

(Viikon nimi 6/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Sommaröntie – Sommarövägen  

Suvisaaristoon vievää tietä kutsuttiin vanhastaan ruotsinkielisellä nimellä Sommarövägen ja suomenkielisellä nimellä Sommaröntie. Nimi Sommarövägen on syntynyt lähinnä saariryhmännimen Sommaröarna perusteella, ja nimi Sommaröntie on puolestaan muodostettu Sommarövägen-nimen mukaan. 1970-luvulta lähtien Sommarövägen on myös virallinen kadunnimi. Kadun virallisena suomenkielisena nimenä on Suvisaarentie.

1970-luvun alkuvuosina suomenkielinen kadunnimi oli ensin lyhyehkön aikaa muodossa Suvisaaristontie. Sitäkin muotoa käytetään toisinaan edelleen, ehkä kuitenkin useammin erehdyksessä kuin vanhasta muistista.

Tiennimen Sommarövägen taustalla on siis Sommaröarna-nimi, ja osin myös sen yksikkömuoto Sommarö, koska sitäkin on käytetty ja käytetään jonkin verran.

Ennen 1970-lukua tiennimi Sommaröntie – Sommarövägen oli laajalti käytetty, vaikka sillä ei ollut virallisen kadunnimen asemaa. Suomenkielinen nimi Sommaröntie tunnettiin asukkaan muistitiedon mukaan hyvin ainakin 1950-luvulla ja oletettavasti jo aiemminkin. 1970-luvulla ja sen jälkeen se on kuitenkin jäänyt pois, kun virallinen nimi Suvisaarentie on yleistynyt myös asukkaiden puheeseen.

Nimi Sommaröntie – Sommarövägen tarkoitti varsin pitkää tiejaksoa. Jorvaksentien ja Svinöhön ja Ramsöhön johtavien siltojen rakentamisen jälkeisinä aikoina sitä on voitu käyttää tiekokonaisuudesta, joka ulottui Finnoosta saariin. Tarkoitteeseen kuuluivat siten nykyisen Suvisaarentien lisäksi nykyiset Hannuksentie, Kaitaantien pääosa, Riilahdentie ja Soukanväyläneteläpää. Espoon opaskartassa 1970–73 olikin nimi Suvisaaristontie – Sommarövägenvielä merkitty kaikille mainituille osuuksille, mutta vuodesta 1974 nimi Suvisaarentie – Sommarövägen on vain osuudella Soukanniementien risteyksestä saariin.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Sumparen

Ison Lehtisaaren kaakkoispuolinen suurehko saari Espoon ulkosaaristossa on nimeltään Sumparen. Sillä on vanhoissa kartoissa nimenä 1600-luvun lopussa Såmper, 1777 Sumparen, 1872 Sumparn. Kansankielessä nimi on sanottu Sumparn.

Uudellamaalla on useita Sumparen-nimiä. Niiden on arveltu viittaavan kalasumppuihin ja kalakauppaan. Tämä arvelu koskee etenkin Helsingin Sumparen-nimeä (sillä nimellä suomenkielinen mukaelmavastine Sompasaari).

Tiedot kirjan Saaristo-Espoo artikkelista Sumparen (Kurt Zilliacus, Ritva Liisa Pitkänen).

(Viikon nimi 39/2006. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Suvisaarentie – Sommarövägen

Suvisaariston pääkatu on Suvisaarentie – Sommarövägen. Katu on nimetty alueen mukaan. Kadunnimi on ollut tässä muodossa vuodesta 1974. Sitä ennen suomenkielinen nimi oli 1970-luvun alussa Suvisaaristontie, ja vanhastaan oli sanottu Sommaröntie. Ruotsinkielinen nimi on ollut koko ajan Sommarövägen.

Suvisaaristo – Sommaröarna on saariryhmän ja 1970-luvulta lähtien myös kaupunginosan nimi. Saarista muodostuvan rekisterikylän virallinen nimi on Suvisaaristo – Sommarö.

Ei ole tarkkaan tiedossa, miksi suomenkielinen kadunnimi muutettiin 1974 Suvisaaristontiestä Suvisaarentieksi – ehkä osin lyhyyden vuoksi ja osin ruotsinkielisen Sommarövägen-nimen vaikutuksesta.

Ennen Soukanväylän rakentamista silloinen Suvisaaristontie tai Sommaröntie eli Sommarövägen ulottui pohjoisessa Finnooseen asti. Nykyisin Suvisaarentie – Sommarövägen alkaa Soukanniementien risteyksestä, johon Soukanväylä päättyy, ja kulkee Svinön ja Ramsön kautta Moisöhön asti.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Suvisaaristo – Sommaröarna

1900-luvun alussa varatuomari Alfons Juselius osti Moisön ja Svinön tilat ja perusti vuonna 1910 Ab Sommaröarna -nimisen yhtiön, jonka perustamisesta alkoi saarten palstoitus helsinkiläisten huvilatonteiksi. Sommarö on tunnettu ilmeisesti tilannimenä jo 1800-luvulta, ja vuoden 1909 kauppakirjassa mainitaan, että Stor-Svinön ja Lill-Svinön tiloja kutsutaan nimillä Sommarö Östergård ja Sommarö Västergård. Kylännimeksi Sommarö tuli vuonna 1920, kun Svinön ja Moisön kylät yhdistettiin.

Ruotsinkielinen nimi on ollut alueen asukkaitten puheessa sekä muodossa Sommarö että Sommaröarna. Nimelle syntyi suomenkielisten käytössä myös käännösvastine, joka esiintyi muodoissa Suvisaaristo ja Suvisaari.

Maanmittaushallitus vahvisti 1965 kylännimelle virallisen suomenkielisen vastineen Suvisaaristo Espoon kauppalanhallituksen ja -valtuuston ehdotuksen mukaan. Sen kanssa kilpailivat mm. nimiehdotukset Kesäsaari, Suvisaari ja Suvisaaret. Suvisaaristo – Sommaröarna tuli 1976 myös kaupunginosan nimeksi.

Suvisaariston nimeä käytetään varsinkin saariryhmästä, johon on tieyhteys Soukan ja Svinö sundin kautta. Siihen kuuluvat Svinö, Ramsö ja sen kanssa nykyisin yhtä saarta oleva Bergö, Moisö, Svartholmen ja Skataholm. Suvisaariston kaupunginosaan sisältyy niiden lisäksi ulkosaaria, kuten Pentala, Herrö ja Lehtisaaret.

Ei ole varmasti tiedossa, onko Sommarö alkujaan kansanomainen saarennimi vai vasta tilannimeksi annettu. Joka tapauksessa se on selvästi nuorempi nimi kuin esimerkiksi Svinö, Ramsö ja Moisö. Kirjan Saaristo-Espoo Suvisaaristoa käsittelevässä artikkelissa Ritva Liisa Pitkänen ja Kurt Zilliacus kertovat, että saarennimi Sommarö (sommar 'kesä') on melko tavallinen ruotsinkielisellä rannikollamme, ja se on voitu antaa paikalle, joka on kesäistä laidunmaata ja kalavettä.

(Viikon nimi 14/2007. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tirrevet

Tirrevet on kari Ison Lehtisaaren eteläpuolella. Nimeen sisältyy Uuden­maan ruotsalaismurteissa tavallinen suomen-kielinen lainasana tira ’kalatiira’ ja rev ’kiviriutta, särkkä’. 

(Viikon nimi 14/2014. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Tobakspungen

Tobakspungen tarkoittaa Espoon Suvisaaristossa Högkopplan-nimisen saaren lounaispuolella sijaitsevaa luotoa. Luoto on karu ja puuton; se on kuitenkin lintujen suosima pesimispaikka ja myös luonnonsuojelualue.

Nimi perustuu ilmeisesti ominaisuuteen; luodon on katsottu muistuttavan muodoltaan entisaikoina käytettyä tuppakkakukkaroa, ruots. tobakspung. Nimi on ollut opaskartassa vuodesta 1970 alkaen, vanhempaan karttaan se on merkitty vuonna 1938. Luodolle ei ole suomenkielistä nimeä.

Espoon lisäksi Tobakspungen-niminen luoto löytyy Länsi-Turunmaalta ja Mustasaaresta Pohjanmaalta. Saman alkuosan sisältäviä Tobaks-nimiä jo on hieman enemmän Suomen saaristoissa.

Tobakspungen-luodon lähellä, hieman idempänä sijaitsee kaksi karia. Niilläkin on tupakanpolttoon liittyvät nimet Pipan ja Munstycket. Pipa merkitsee ’piippua’ ja munstycke ’piipun suukappaletta’.

Lähde: Ritva Liisa Pitkäsen ja Kurt Zilliacuksen tutkimus teoksessa Saaristo-Espoo: nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta 1996, s. 74.

(Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2017.)

Träskholmsgrundet

Espoon ulkosaaristossa Herrön kaakkoisrannan lähellä on saari nimeltä Träskholm. Sen lähellä – joko saaren kaakkois- tai koillispuolella – on kari, jota kutsutaan nimellä Träskholmsgrundet.

Ei ole kovinkaan yllättävää, että kari on saanut nimen Träskholmsgrundet.  On tavallista, että pieni kari on nimetty viereisen saaren mukaan, ja yleisin sana karinnimien loppuosana on juuri grund.

Paikannimikokoelman nimilipussa vuodelta 1966 nimestäjä Kristian Slotte ilmaisee paikan lajin sanalla övervattensgrund, 'vedenpäällinen kari tai luoto'.

Träskholmsgrundetin sijainnista on kahdenlaista tietoa. Nimikokoelmaan liittyvässä kartassa kari on paikannettu Träskholmin kaakkoisrannan tuntumaan, mutta siellä oleva luoto on kuitenkin ehkä liian suuri olemaan "övervattensgrund".

Saaristo-Espoo-kirja puolestaan sanoo, että kari sijaitsee Träskholmin koillispuolella. Siellä, vajaat 100 metriä saaren päästä koilliseen, onkin pikkukari, joka voi olla nimen tarkoite.

Espoossa on toinenkin Träskholm. Se sijaitsee  Bodön ja Miessaaren välisillä vesillä. Myös sen luona on luoto, jonka nimi on muodostettu saarennimestä ja grund-sanasta. Siellä luodon nimeä on käytetty ja käytetään muodossa Träskholms grund.

Lisää tietoja saariston nimistä on kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo.

(Viikon nimi 13/2013. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Varlaxviken

Suvisaaristossa Svinön saaren pohjoisrannassa on Varlaxviken-niminen lahti. Lahdessa ja lahden suulla olevia pikkusaaria on kutsuttu yhteisnimellä Varlaxholmarna ja yksittäisiä saaria myös nimillä Storvarlax ja Lillvarlax. Lahden rannan viljelyksistä on käytetty kokoelma- ja asiakirjatietojen mukaan lyhyttä nimeä Varlax ja nimiä Varlaxängen, Varlaxkyan, Varlaxåkern ja Varlaxåkrar. Vanhin tieto nimestä Varlax on 1600-luvun lopusta. Näitten ruotsinkielisten Varlax-nimen taustalla on muinainen suomenkielinen lahdennimi, joka on ollut laksi- tai lahti-loppuinen; alkuosasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen on voinut olla esimerkiksi Vahter- puunnimityksen (yleiskielen vaahtera) mukaan.

Tarkempia tietoja Varlax-nimistä ja muista Espoon rannikon ja saariston paikannimistä Espoon kaupungin julkaisemissa kirjoissa Saaristo-Espoo (1996) ja Skärgårds-Esbo.

Yksi Varlaxvikenin lähimmistä pikkusaarista on Björkholmen.

(Viikon nimi 44/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Ögat

Ögat on pieni lammensilmäke Suvisaaristossa Ramsön ja Bergön välillä (ruots. öga ’silmä, silmäke’). Paikalla on alun perin ollut salmi ja sitten lahti, joista maankohoamisen seurauksena on jäljellä enää pieni kosteikko. Kansanomaisesti silmäke tunnetaan myös nimellä Byviksögat viereisen Byviken-nimisen lahden mukaan, jonka osa se on aikaisemmin ollut.

(Viikon nimi 11/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Östergrundet

Lehtisaaret – Lövöarna on saariryhmä Espoon ulkosaaristossa Suvisaariston kaakkoispuolella. Parisataa metriä Pienestä Lehtisaaresta itään on pikkusaari nimeltä Östergrundet. Saarella on vähän puustoa. Nimeen sisältyvät sanat öster 'itä' ja grund 'luoto, kari'.

Saaresta on joskus käytetty myös nimeä Österklippan. Kirjan Saaristo-Espoo mukaan Östergrundet lienee alku-peräisempi nimi.

(Viikon nimi 31/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)