Piispansillan nimistöä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Vuosituhannen taitteessa Matinkylään rakentui uusi liike-elämän ja asumisen keskus Piispansilta Isoine omenoineen. Alueen nimistö on herättänyt varsinkin suunnitteluvaiheessa keskustelua, mutta hiljalleen siihen on totuttu. Tässä tekstissä luodaan silmäys Piispansillan alueen nimikysymyksiin erityisesti 2000-luvun vaihteessa kaavoitetun nimistön osalta.

Mutkien kautta Piispansillaksi

Suunnitelmia Matinkylän ja Olarin kaupunginosia yhdistävälle, Länsiväylän ylittävälle aluekeskukselle oli kehitelty jo vuosikymmenten ajan, kun ne alkoivat 1990-luvun lopulla vihdoinkin saada konkreettisempia muotoja. Länsiväylän eri puolille jakautunut alue oli asukkaille hankala, joten suunnitelmissa oli keskeisellä sijalla myös puolet yhdistävä silta. Uudesta alueesta oli puhuttu Matinkylän keskuksena, mutta sen rakentajat toivoivat, ettei nimessä korostuisi enempää Matinkylän kuin Olarinkaan nimi, sillä sen olisi tarkoitus nimenomaan yhdistää alueet. Siksi paikka kaipasi omaa, vahvaa identiteettiä ja myös nimeä.

Omaleimaisen mutta ympäristöönsä ja tarkoitukseensa sopivan nimen löytämiseksi nähtiin paljon vaivaa: järjestettiin nimikilpailuja, pidettiin kokouksia ja kyseltiin näkemyksiä eri toimijoilta. Kilpailun voittajaksi nousi Matinportti ja kaupalliset toimijat toivoivat kauppakeskuksen innoittamana alueennimeksi jopa Omenakalliota, mutta kumpaakaan ei pidetty sopivana. Lopulta – kaupungin nimistönsuunnittelunkin päästyä osallistumaan keskusteluun – alueen yrittäjät ehdottivat historiasta kumpuavaa nimeä Piispansilta – Biskopsbro, jonka kaikki osalliset olivat valmiita hyväksymään. Päätös sai sinettinsä vuoden 2000 aikana, ja samanniminen Matinkylän ja Olarin yhdistävä silta avattiin 1.12.2000.     

Missä piispa luuraa?

Piispa-nimien taustalla on keskiaikainen yksitaloinen kylä, Biskopsby tai Biskopsböle, joka liitettiin ensin noin vuoden 1600 tienoilla Mattbyn kylään, sitten Kvisbackaan ja myöhemmin Gräsan kartanoon. Piispa on kaiveltu uudelleen esiin naftaliinista viimeistään 1970-luvulla, jolloin Länsiväylän pohjoispuolista asuinaluetta kutsuttiin nimiparilla Piispankylä – Biskopsby suorana käännöksenä vanhasta kylännimestä. Myös Piispa-alkuisia kadunnimiä annettiin jo tuolloin. Myöhemmin nimi Piispankylä on jäänyt pois käytöstä, sillä myös Vantaalla on sellainen, mutta tilalle on tullut Piispansillan lisäksi alueennimet Piispankallio, Piispanmäki ja Piispanportti sekä kasa ryppääseen sopivia kadunnimiä.

Ei ole kuitenkaan aivan selvää, miksi alkuperäisessä talon- ja kylännimessä on esiintynyt sana biskop eli piispa. Teoriassa ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: Joko talo oli niin sanottu piispantila eli piispan omistama mutta hänen edustajansa hoitama tila, tai talon isäntä oli jostakin syystä saanut lisänimen Biskop. Itse piispa tuskin talossa on kuitenkaan asunut, sillä taloa perustettaessa 1400-luvun tuntumassa Suomen piispa on vaikuttanut Turussa. Vuonna 1449 piispaksi valittu Olavi Maununpoika tosin oli ennen piispanhiippaansa toiminut Kirkkonummen kirkkoherrana, joten yhteydet Espooseenkin saattaisivat selittyä hänen kauttaan.

Piispa siis liittyy jollakin, toistaiseksi vahvistamattomalla, tavalla alueen historiaan, ja silta kuvaa oivallisesti Matinkylän ja Olarin välistä vahvistunutta suhdetta. Espoon saatua oman evankelis-luterilaisen hiippakunnan ja piispan vuonna 2004 on piispa-aiheinen nimistö entistä luontevampaa. Innokkaimmat ovat myös visioineet piispansauvaa muistuttavia valaisimia sekä piispaa esittäviä maamerkkejä pitämään aluetta silmällä – kuinkas muutenkaan kuin ikiaikaista vallan symbolia omenaa kannatellen.  

Muu suunniteltu nimistö

Varsinaista uutta kaavanimistöä alueella on melko vähän, sillä liikekeskus parkkialueineen vie siitä niin valtavan osan. Matinkylässä on ollut pitkään sen historiasta kertovia merellisiä, etenkin kalamarkkinoihin liittyviä nimiä, joita vuosituhannen vaihteen myllerryksen myötä tuli kartalle kourallinen lisää. Lisäksi jouduttiin tekemään joitakin nimenmuutoksia, jotta osoitteisto pysyisi sujuvana ja turvallisena.

Itse Piispansilta on siis paitsi alueen, myös sillan ja sen ylittävän kadun nimi. Piispa-alkuisia nimiä on muutoin lähinnä Länsiväylän pohjoispuolella Olarissa, missä niitä on ollut jo vuosikymmenten ajan.

Pikanttina yksityiskohtana Piispansillassa on myös Espoon ystävyyskaupungin, pohjoisunkarilaisen Esztergomin nimikkopaikka Esztergominpuisto – Esztergomsparken.

Iso omena – suuri liikekeskus

Tutusta sloganistaan huolimatta Iso omena ei ole minkään kokoinen kaupunki tai muukaan virallinen alue, vaan kaupallisten toimijoiden pystyttämä liikekeskus. Näin ollen sen nimeäminen ei myöskään kuulu kaupungin viralliselle nimistönsuunnittelulle millään tapaa, vaikka nimi toki vaikuttaakin myös viralliseen nimistönkäyttöön. Nimi on ilmeisesti vakiintunut alun perin puolivahingossa leikillisesti Isoksi omenaksi kutsutulle hankkeelle, minkä jälkeen se on vahvistettu tulevan liikekeskuksen nimeksi vuonna 1998.

Ison omenan esikuva on tietenkin kansainvälisestikin hieman tunnetumpi Big Apple eli New York (ks. tarkemmin Paikkala 2000), mutta onpa sille saatu punottua Matinkyläänkin sitovia merkityksiä. Jo aiemmin on mainittu omenan sopivan (kruunun ja valtikan oheen) vallan symboliksi, tässä yhteydessä hengellisen vallan piispa-teeman mukaisesti. Toisekseen on kerrottu, että Espoon ensimmäiset alkuaan maaomenoiksi tai -päärynöiksi kutsutut perunat nostettiin 1700-luvun puolivälissä nimenomaan Gräsan kartanon mailla.

Suuret liikekeskukset, kuten Iso omena, ovat usein myös kaupungin toimintojen kannalta merkittäviä. Liikekeskuksen laajennuksen myötä syksyllä 2016 Espoon kaupunki avasi Ison Omenan palvelutorin, johon kuuluu esimerkiksi uudistunut Ison Omenan kirjasto, mutta kuitenkin Matinkylän yhteispalvelupiste. Suositus kuitenkin on, että ainakin virallisten rakennusten ja palveluiden nimet annettaisiin alueennimen mukaan, ei kaupallisen nimen. Kurjimmassa tapauksessa kaupallinen nimi saattaa muuttua tai kadota kokonaan, jolloin sen mukaan nimetyt toimijat jäävät rannalle ihmettelemään.

Tarkkasilmäisin lukija on varmasti huomannut tästä tekstistä ja muistakin yhteyksistä, ettei nimen Iso omena käyttäminen tekstissä ja puheessa ole aivan yksiselitteistä tai välttämättä yksinkertaista. Yksi on selvää: lukuisista huonoista esimerkeistä huolimatta yritysnimen molempia osia tulee taivuttaa kun se on mahdollista, eli ostoksilla käydään Isossa omenassa, ei koskaan Iso omenassa. Samaan tapaan taipuu vaikkapa Mustameri tai kotoisammin Vanha-Nuuksio ja suurin osa adjektiivialkuisista paikannimistä. Yhdysmerkki ei kuitenkaan nimenosien Iso ja omena väliin kuulu. Hankalampi kysymys on, tulisiko Ison omenan omena kirjoittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella. Vakiintunut tapa on kirjoittaa se isolla, mutta oikeinkirjoitussäännöt mahdollistavat tässä tapauksessa sekä ison että pienen kirjaimen käytön.

Lisätietoa

Pirjo Mikkonen 2001: Ostoksilla Isossa Omenassa, Kielikello 3/2001

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1288

Sirkka Paikkala 2000: Unelmakeitaan Iso Omena

http://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2009)/unelmakeitaan_iso_omena

Leena Päres 2001: Kilpailu Espoon uusimman aluekeskuksen nimestä, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto