Örkkiniitty – Örkiängen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
Örkkiniitystä löytyy myös Örkkiniityntie.

Suonnimestä Örke on asiakirjatieto jo vuodelta 1773 ja muodosta Örkekärret vuodelta 1826. Nimeen sattaa sisältyä suomen sana orko ('notko'). "Örki"-alkuisina murteessa ääntyvät nimet Örkikärret ja Örkiängen olivat edelleen kansanomaisessa käytössä, kun seudulla kerättiin nimiä 1960- ja 1970-luvuilla.

Örkekärret otettiin lähes kokonaan viljelykseen, ja 1900-luvun mittaan viljelys ympäristöineen otettiin asutukseen. Asuinalueen nimenä oli Örkiängar ainakin jo 1963, nykyisin nimi on Örkkiniitty – Örkiängen. Tienniminä ovat käytössä Örkkiniityntie, Örkkiniitynkuja ja Örkkikuja, ja asemakaavassa on niiden lisäksi vielä Örkkirinne. Örkki-nimiä ovat toiset pitäneet "Espoon rumimpina", toiset kiehtovina, etenkin kun Kersti Juva suomensi 1970-luvun alussa Tolkienin taruolionnimityksen orc sanalla örkki. Keski-Maan ja Espoon örkeillä ei kuitenkaan ole yhteyttä toisiinsa, sillä kääntäjä ei ollut tietoinen näistä paikannimistä.

Örkekärretin itäpuolella on kallionhuippu, jota on vuoden 1916 tiedon mukaan sanottu nimellä Örkekubb. Sana kubb esiintyy joissain luotojen nimissä kobbe-sanan ('luoto, pieni saari') rinnalla. Espoon saaristossa on esimerkiksi Herrökobben (1857 Herrökubb). Örkekubbin tapauksessa sana sisältyi sisämaan kallion nimeen, joka kuitenkin muuntui muotoon Örkegubben, kun nimen loppuosan ajateltiin olevan tutumpi sana gubbe. Tästä saatiin sitten tiennimi Örkki-ukon kuja – Örki-gubbens gränd, joka oli käytössä 1974–1986. Asukkaat eivät ihastuneet ainutlaatuiseen nimeen, joten se muutettiin nykyiseksi Korpilaaksoksi.

(Viikon nimi 13/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)