Nuottaharju – Notåsen, Nuottaniemi – Notudden

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Nuottaharju – Notåsen

Kadunnimi Nuottaharju – Notåsen suunniteltiin 1990-luvun alussa. Se vahvistettiin asemakaavassa 1995 ja otettiin käyttöön 1996.

Nuottaharjun jatkeena idässä on Siulakuja. Näillä kahdella lyhyehköllä katuosuudella on kummallakin oma nimensä, koska asemakaavan mukaisessa katuverkossa niiden välissä ei olisi autoliikenteen läpiajoa, vaan kevyen liikenteen osuus.

Nuottaharjun nimenä on ollut aiemmin Harjutie (opaskartassa 1972–73) ja Nuottaharjuntie – Notåsvägen (opaskartassa 1975–96). Nämä nimet tarkoittivat vähän nykyistä Nuottaharjua pitempää katuosuutta, johon ennen asemakaavoitusta kuului myös osa myöhempää Siulakujaa.

Nuotta-aiheiset nimet perustuvat alueennimeen Nuottaniemi – Notudden ja vanhaan niemennimeen Nötudd.

(Viikon nimi 29/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Nuottaniemi – Notudden

Nuottaniemi – Notudden on Matinkylän kaupunginosan rannanpuoleisessa osassa sijaitseva osa-alue. Alueennimi on ollut tässä muodossa Espoon opaskartassa vuodesta 1970 lähtien. 1960-luvulla julkaistuissa opaskartoissa oli nykyisessä Nuottaniemessä sen sijaan alueennimet Nötudden ja Nokkala. Nykyisin Nokkala on käytössä suurkorttelinnimenä Nuottaniemen itäosassa.

Nimi Nuottaniemi – Notudden (not 'nuotta', udd, udde: udden'niemi, kärki') perustuu vanhaan niemennimeen Nötudd, joka on tarkoittanut nykyisen Nuottakallion tienoita Nuottaniemen länsipäässä. Nuotta-alkuinen suomenkielinen alueennimi ja ruotsinkielisen nimen nykyinen Not-alkuinen muoto perustuvat oletukseen, että nimenalku Nöt- viittaa nuotanvetoon, josta on käytetty ruotsinkielistä murreverbiä nöta. Nuotta-aiheiset paikannimet ovat melko tavallisia järvien ja meren rannoilla. Toisen selityksen mukaan nimenosa Nöt- liittyisi pähkinäpensaisiin (nöt 'pähkinä').

Nuottaniemen kaupunkinimistössä on paljon nuotta-alkuisia ja nuottakalastusaiheisia kadunnimiä (mm. Nuottatie, Nuottaharju, Siulakuja, Havastie, Paulakuja, Selkänuotankuja) ja muita kaavanimiä.

Lähde: Ritva Liisa Pitkänen & Kurt Zilliacus: Paikat ja niiden nimet. Artikkeli teoksessa Saaristo-Espoo.

(Viikon nimi 28/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)