Merta näkyvissä – Etelä-Espoon merellisiä ryhmänimiä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Monelle merimaisema edustaa kaikkea parasta, mitä esimerkiksi asuinympäristöltään voi toivoa. Myös Espoota on siunattu kauniin polveilevalla rannikolla, joka onkin ollut ranta-alueiden asukeille korvaamaton elannonlähde ja kulkureitti. Vaikka nykyajan ihmiselle meri enää harvemmin tuo elantoa, se on kuitenkin Etelä-Espoossa mitä keskeisin elementti sekä historiallisesti että maisemallisesti. Merestä on noussut paitsi kalaa, myös nimenaiheita rannikon paikoille jo vuosisatojen ajan. Tuoreempi nimistönsuunnittelu on täydentänyt nimiryppäitä tarpeen mukaan uusien kaavoitusten ja rakentamisen myötä, joten kullekin rannan alueelle on löytynyt omanlaisensa nimiaihepiiri.

Tämä artikkeli keskittyy nimenomaan harkitusti suunniteltuihin rannikon nimiin, jotka toki usein jollakin tapaa linkittyvät myös alueen perinnäisiin nimiin. Siksi ulkopuolelle ovat rajautuneet esimerkiksi Suvisaariston nimet, jotka perustuvat suoraan vanhoihin alueella käytettyihin nimiin. Suunniteltuja merellisiä nimiä on ennen kaikkea Espoonlahden, Haukilahden, Kaitaan, Matinkylän ja Saunalahden alueilla sekä hieman Kauklahden Hansakalliossakin.

Espoonlahti jakautuu nimistönsä perusteella useaan osaan, joista merellinen aihepiiri on Kivenlahden, Laurinlahden sekä Espoonlahden keskuksen nimissä. Kivenlahdessa nimenaiheina ovat satamat ja aallokot, kuten nimissä Aallokko, Maininkitie ja Merivalkama. Laurinlahden kaduilla kuiskivat merten taruolennot, joista ensimmäisenä paikalle on asuttautunut vanhassa kallionnimessä Skrattberget esiintyvä skratt eli kratti, muinainen Suomenlahden rannoilla tunnettu olento. Kratti on saanut kavereikseen merenneidot ja näkit. Laurinlahdesta kohti Espoonlahden keskusta kuljettaessa opasteisiin ilmaantuvat todellisemmat merenkulkijat kippareista tähystäjiin sekä ennen kaikkea laivoihin liittyvät aiheet, kuten nimissä Peräsin ja Ruorikuja. Nimiteema tiivistyy kauppakeskuksen nimessä Lippulaiva.  

Kivenlahti.

Erilaiset kalat polskivat nimistössä sekä Haukilahdessa että Kaitaalla, Kaitaalla vieraammat ankeriaat ja sammet ja Haukilahdessa kotoisat kuhat ja särjet. Kaitaan rannoilla voi kalojen ja kalastajien ohella hyvällä tuurilla nähdä hylkeen, jos ei muualla, niin ainakin kadunniminä opastekylteissä. Paikalla on muinoin harrastettu hylkeenpyyntiä, mistä on muistona uudempien nimien lisäksi myös jo 1700-luvulla tunnettu venevalkaman nimi Själören.

Matinkylän kasvettua yhdeksi Espoon suurimmista aluekeskuksista sen pitkäaikainen kalastajahistoria on jäänyt elämään enää lähinnä alueen nimistöön. Matinkylän nimistössä näkyvät paitsi vanhojen kalastajatorppien nimet, myös kalanpyydykset sekä vanha kalamarkkinatunnelma. Esimerkiksi nimien Nassakkakuja ja Puolikkotie nassakat ja puolikot ovat vanhoja mittayksikköjä, joilla Kala-Matit ja Kala-Maijat ovat joskus kenties annostelleet tuotteitaan Matinkylän markkinahumussa.

Matinkylän Nuottaniemi.

Toisenlaisia markkinoita on käyty Saunalahdessa, missä rannalle on kulkeutunut kieltolain aikaan pimeitä pulloja – tästä muistona esimerkiksi Salakuljettajantie. Niin laillisia kuin laittomiakin kaupantekijöitä ovat johdattaneet erilaiset merimerkit ja muut kulkijan apuvälineet, kuten nimissä Kompassikatu ja Meriviitantie. Aihepiirin taustalla on vanha kallionnimi Kummelberget. Kallvikinniemessä on käyty purjelaivakauppaa Makasiiniteillä ja Rahtitörmillä. Erilaisten kaupantekijöiden on ollut syytä myös varoa merten vaaroja, joita muistetaan Saunalahdessa esimerkiksi nimissä Karikko ja Rantarosvonreitti.

Kauppaa on käyty myös Kauklahdessa, varsinkin 1500-luvulla, kunnes Kustaa Vaasa rajoitti kaupantekoa. Alueella liikkuivat muiden muassa turkikset, suola ja kankaat, mistä kertovat esimerkiksi nimet Puuhkalakintie, Suolatori sekä Vuotakuja. Varsinaista meriaiheista nimistöä alueella ei juurikaan ole, mutta hansa-, valkama- ja esimerkiksi Rääveli-aiheiset nimet kyllä antavat olettaa meren olevan aivan lähettyvillä.

Kuten tästä kaikesta nähdään, onnistunut nimistönsuunnittelu sekä sitoo nimettyjä paikkoja alueilleen että erottaa ne muista lähialueiden paikoista. Kuka tahansa osannee yhdistää meriaiheiset nimet rannikkoseuduille, ja aluetta paremmin tunteva myös paikantaa ne edellä esitetyn mukaisesti. Tietenkään luokittelu ei ole jokaisen yksittäisen nimen kohdalla näin yksiselitteistä, mutta pääpiirteissään on helpompaa hahmottaa Lohitien olevan lähempänä Lahnatietä ja Verkkokujan Katiskakujaa kuin minkään näistä vaikkapa Ruoritietä.