Matinkylä – Mattby

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
Merimaisemaa Matinkylän Vasikkasaaresta.

Mattby on keskiaikainen nimi kylälle, jonka suurimman talon omisti 1580-luvulla Matts Nilsson, sitten tämän poika Henrik Mattson, sitten tämän poika Matts Henriksson. On oletettavaa, että suvussa on ollut Matts- tai Matti-nimisiä aiemminkin. Kylännimen varhaisia kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Mattheby (1540), Mattisby (1558) ja Madzby (1594), talonnimi lienee ollut Matt(a) tai Matti(la). Nimipari Matinkylä – Mattby vahvistettiin viralliseksi kylännimeksi vuonna 1965 ja kaupunginosannimeksi 1976.

Nykyinen Matinkylä – Mattby on tiiviisti asuttua, ja alue tunnetaan varsinkin kauppakeskus Isosta Omenasta. Matinkylän osa-alueita ovat Iirislahti, Koukkuniemi, Miessaari, Nuottalahti, Nuottaniemi, Piispansilta ja Tiistilä. Matinkylän keskiosan kaavanimistössä leimallinen osa ovat alueennimen mallin mukaisesti etunimen sisältävät kadunnimet.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihin:

Piispansillan nimistöä

Merta näkyvissä – Etelä-Espoon merellisiä ryhmänimiä

Nimiartikkeleita Matinkylästä

Buguholm

Elsankuja – Elsasgränden

Esperantotie – Esperantovägen

Esztergominpuisto – Esztergomsparken

Flakaholms Gräsgrund

Gräsgrund

Haralahti – Haraviken

Havastie – Notgarnsvägen

Kala-Maija – Fiskar-Maja

Kalaonnenpuisto – Fiskelycksparken

Kalvholmssundet

Koukkuniemi – Krokudden

Lilla Flakaholm

Lilla Ådholmen

Långholmen

Maailman-Matti – Resar-Matte

Matinkylä – Mattby

Matinsyrjä – Mattliden

Mertatie – Mjärdvägen

Miessaaren Långholmen – Karlö Långholmen

Nelikkotie – Fjärdingsvägen

Nokkalanniementie – Nokkalauddsvägen

Nuottaharju – Notåsen

Nuottaniemi – Notudden

Opulliviken ja Opulsudde

Paulakuja – Telngränden

Piispansilta – Biskopsbron

Pitkäsaari – Långholm

Pyyntipolku – Fångstgången

Pyyntitie – Fångstvägen

Pyöräsaari – Julholm

Rantaraitti – Strandtåget

Sepettorpanpuisto – Sepettorpsparken

Siulakuja – Notarmen

Suomenlahdentie – Finnviksvägen

Suur-Matinkylä – Stor-Mattby

Temppelisalmi – Tempelsundet

Tiistilänpuisto – Distbyparken

Tiistinkallio – Distberget

Tiistinkallionsilta – Distbergsbron

Tiistinlaakso – Distdalen

Tiistinlaaksonsilta – Distdalsbron

Tynnyripuisto – Tunnparken

Vapaaniemi – Frisudden

Verkkopolku – Nätstigen

Buguholm

Nokkalan ja Vasikkasaaren välissä on kaksi pitkänomaista, 250–300 metrin pituista saarta. Lounaisempi niistä on Buguholm. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvulla. Ivar Westman kirjoittaa teoksessaan Nyländska ortnamn I (1935), että nimeen sisältyy sana buga. Murteessa sanan ääntämys on "bugu", ja yhdyssanan alkuosana sana on muutenkin muodossa bugu-. Sanaa buga on käytetty Uudellamaalla mm. tietynlaisesta heinänkantotelineestä. Tässä saarennimessä sana voisi Westmanin ja myös kirjan Saaristo-Espoo mukaan viitata jollain lailla paikan – joko itse saaren tai sen vieritse kulkevan väylän – kaarevaan muotoon.

(Viikon nimi 26/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Elsankuja – Elsasgränden

Matinkylän etunimiaiheiset kaavanimet on annettu kaupunginosannimen mukaan. Kadunnimi Elsankuja on vuodelta 1970. Ympärillä on muita naisennimialkuisia nimiä, kuten Anjankuja ja Leilankuja.

(Viikon nimi 32/2005. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Esperantotie – Esperantovägen

Iirislahden kadunnimi Esperantotie on tullut käyttöön ehkä 1969 tai 1970. Kadun varressa asui Suomen esperantoharrastuksen uranuurtaja Vilho Setälä. Tiettävästi Setälä itse antoi nimen.

Nimi vakiintui yleiseen käyttöön ja merkittiin asemakaavaankin 1980-luvun alussa. Ruotsinkielinen nimi Esperantovägen annettiin 1970-luvun puolessavälissä.

(Viikon nimi 28/2013. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Esztergominpuisto – Esztergomsparken

Espoo päätti kaupungiksi tullessaan 1972, että aluekeskuksiin nimetään ystävyyskaupunkien mukaan aukiot tai puistot. Sellaisia nimikkoja ovat mm. Tapiolan keskuksen Køgenpuisto ja Leppävaaran Hatsinanpuisto.

Upeasta tuomiokirkostaan kuulu Esztergom Pohjois-Unkarissa Tonavan mutkassa on saanut nimikkonsa Olaria ja Matinkylää yhdistävään Piispansiltaan. Kauppakeskuksen itäpuolella Nelikkotien varressa oleva kalliokumpare on nimetty asemakaavassa Esztergominpuistoksi.

Esztergom-alkuinen nimi ei toimisi hyvin kadunnimenä tai muuna osoitenimenä, koska oikeinkirjoitus ja oikea ääntäminen ei ole aivan helppoa. Unkarin sz ääntyy tavallisena ässänä, ei suhuässänä eikä ts:nä, ja e (ilman kirjaimen päällä olevaa viivaa) suunnilleen lyhyenä ä:nä, joten puiston nimi äännetään "Ästärgominpuisto".

Esztergominpuisto on pääosin luonnontilaista kalliota, mutta Nelikkotie on leikannut seinämän sen eteläreunaan. Puistonnimikilpi sijoitettiin paikalleen kadun varteen kallioleikkauksen itäpäähän elokuun lopussa 2004 Espoon Suomi-Unkari-seuran 30-vuotisjuhlan merkeissä. Kilven paljastustilaisuus pidettiin sunnuntaina 29.8.2004.

(Viikon nimi 36/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Flakaholms Gräsgrund

Flakaholmin ja Lilla Flakaholmin välissä on kaksi osittain ruohoa kasvavaa kallioista ja puutonta luotoa, jotka ovat vesilintujen suosimia pesimäpaikkoja. Läheisen Bockholmin asukkaalta Lasse Rostedtilta saadun tiedon mukaan näitä luotoja kutsutaan nimellä Flakaholms Gräsgrund.

Nimeen sisältyvät sanat gräs 'ruoho' ja grund 'luoto, kari'. Pelkkä nimi Gräsgrund ei ole ollut tarpeeksi yksilöivä, koska lähistöllä on toinenkin Gräsgrund, joten nimeä on täsmennetty viereisen saaren nimellä Flakaholm.

Sana grund esiintyy tällä seudulla monenlaisten luotojen, sekä hiekka-, kivikko- että kallioluotojen, nimissä.

Rostedtin mukaan Flakaholmilla on myös lyhyt rinnakkaisnimi Flaka ja Flakaholms Gräsgrundilla vastaavasti rinnakkaisnimi Flaka Gräsgrund.

Muita Gräsgrund-nimiä:

Gräsgrund, toiselta nimeltään Pitkäsaari – Långholm (saari Vasikkasaaren pohjoispuolella)
Högholms Gräsgrund (luoto Westendin saaristossa Korkeasaaren eli Högholmin luona)

(Viikon nimi 33/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Tarkistettu ja täydennetty 2012.)

Gräsgrund

Vasikkasaaren ja Nokkalan välissä Buguholmin koillispuolella oleva saari tunnetaan seudulla vanhastaan nimellä Gräsgrund. Nimi on ainakin syntyessään viitannut saaren ruohoisuuteen tai heinäisyyteen ja suhteellisen pieneen kokoon. Gräsgrund tai Gräsgrundet on melko tavallinen nimi rannikon saaristossa. Nokkalan edustalla nimi Gräsgrund on syntynyt viimeistään 1800-luvulla. Sitä on edeltänyt muoto Gräsörar jo ainakin 1600-luvulla, jolloin paikalla oli saaren sijaan vielä pienehköjä luotoja.

Saarella on myös nuorempi nimi Pitkäsaari – Långholm. Nimi Gräsgrund on tietojen mukaan nykyisinkin yleisesti käytössä monien tämän ja lähisaarten huvila- ja mökkiasukkaiden keskuudessa.

Espoon saariston muita Gräsgrund-nimiä: Flakaholms Gräsgrund, Högholms Gräsgrund.

(Viikon nimi 27/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Haralahti – Haraviken

Velskolan Pitkäjärven eteläosasta pistää lounaaseen pitkähkö lahti, jolla on opaskartassa nimenä  Haralahti – Haraviken . Nimen vanhempi muoto on  Haaralahti . Nimi perustuu lahden asemaan muusta järvestä selvästi erottuvana haarana.

Vanhan suomenkielisen Haaralahti-nimen pohjalta on lähikylien ruotsinkielisten puheessa syntynyt nimi Haraviken, jonka ensitavussa ääntyy pitkä a-vokaali, ”Haara-”.

Ruotsinkielinen Haraviken-kirjoitusasu lienee puolestaan vaikuttanut 1900-luvulla siihen, että suomenkielistä lahdennimeä on alettu käyttää muodossa Haralahti.

Lahden rannalle tulee Velskolantieltä Haralahdentie. Tiennimi on annettu 1970-luvulla.

Nykyisessä peruskartassa (tilanne 2013) suomenkielinen nimi on perinteisessä Haaralahti-muodossa.

(Viikon nimi 40/2013. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Havastie – Notgarnsvägen

Nuottaniemen kadunnimi Havastie – Notgarnsvägen  tuli käyttöön 1990. Se on vahvistettu asemakaavassa. Nimi oli sitä ennen mukana alueen kaupunkinimistön suunnittelun vaiheissa jo 1976 ja 1984.

Nimenaiheena on verkkoa merkitsevä sana havas, joka taipuu p:llisenä: hapaassa. Saman aihepiirin ryhmänimiä on mm. Siulakuja.

Havastien aiempi nimi oli Rinnekuja – Brantgränden. Nimeä ei voitu säilyttää asemakaavoituksessa, koska sama nimi on käytössä Vantaalla.

(Viikon nimi 31/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kala-Maija – Fiskar-Maja

Kala-Maija on lyhyt kuja lähellä Piispansillan, Matinkadun ja Matinkyläntien risteystä. Matinkylän kaavanimien etunimiaihe tulee kylännimestä Mattby ja kalastusaihe kylän kalastajahistoriasta. Kadunnimi Kala-Maija on Kala-Matti-nimen pari, otettu käyttöön 1987.

(Viikon nimi 48/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kalaonnenpuisto – Fiskelycksparken

Matinkylän rannikkosijainnista ja Mattbyn ja lähikylien historiasta on saatu nimiaihepiiri, joka kertoo kalastuksesta ja Piispansillassa myös kalamarkkinoista. Tiistilän puistonnimi Kalaonnenpuisto – Fiskelycksparken on kalastusaihepiirin nimi vuodelta 1986. Viereinen kadunnimi Kalaonnentie tuli suunnitelmiin 1982 ja käyttöön 1985.

Kalaonnenpuisto sijaitsee Tiistilän Kalastajanmäessä, Matinkylän kaupunginosassa, Kalaonnentien ja Suomenlahdentien välissä. Lähimpiä naapurinimiä ovat Kalastajanpolku ja Pyyntipolku. Pääkadun toisella puolella Kalatorpan suurkorttelissa on muun muassa Kalatorpanpuisto ja Kalakontinkuja.

(Viikon nimi 44/2006. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kalvholmssundet

Espoon saaristossa Nuottaniemen kaakkoispuolella on saari nimeltä Vasikkasaari – Kalvholmen eli Iso Vasikkasaari – Stora Kalvholmen. Saaren pohjoispuolinen salmi on saarennimen mukaan Kalvholmssundet (sund 'salmi'). Salmella on toinenkin nimi, Temppelisalmi – Tempelsundet.

Näistä salmen rinnakkaisnimistä Kalvholmssundet on vanhempi nimi. Temppelisalmi – Tempelsundet on nykyisin tavallisempi ja opaskarttaan merkitty nimi.

(Viikon nimi 25/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Koukkuniemi – Krokudden

Meren rannalla Matinkylän kaakkoisosan niemessä on Koukkuniemen osa-alue. Vaikka useimmat alueennimet perustuvat vanhaan paikannimistöön, Koukkuniemen nimen taustalla ei ole vanhaa niemennimeä. Nimi on harkinnainen, jonka on antanut Espoon nimitoimikunta 1971 niemen muodon (ja myös lähialueiden kaupunkinimistön kalastusaihepiirin) mukaan.

Koukkuniemen eteläistä niemenkärkeä on 1900-luvulla sanottu nimellä Kolikariudden huvilannimen Kolikari mukaan. Koukkuniemen itäistä, Haukilahden puoleista niemeä sanottiin vanhaan aikaan ennen alueen asuinrakentamista nimellä Hästhagen. Niemillä mahdollisesti olleita vanhempia nimiä ei ole säilynyt.

(Viikon nimi 23/2006. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Lilla Flakaholm

Flakaholm on saari Miessaaren pohjoisrannan lähellä. Nimen alkuosa Flaka- viittaa kirjan Saaristo-Espoo mukaan paikan laakeuteen.

300 metrin päässä Flakaholmin koillisrannasta on 70 metriä pitkä ja 30 metriä leveä pieni saari. Se on saanut nimen Lilla Flakaholm.

(Viikon nimi 32/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Lilla Ådholmen

Ådholmen on suurin Miessaaren kaakkoispuolisista saarista Espoon saaristossa. Nimeen sisältyy ruotsin sana åda, joka merkitsee naarashaahkaa.

Melkein kiinni saaren lounaispäässä on pienempi, reilut 200 metriä pitkä saari, Lilla Ådholmen. Matalalla vedellä saarten välinen salmi voi olla kuivillakin.

Ensin suurempi saari on saanut nimen Ådholmen tai saariryhmä nimen Ådholmar. Myöhemmin pienempi saari on nimetty omalla nimellä Lilla Ådholmen, ja ryhmän pääsaari Ådholmen on saanut täsmennetyn rinnakkaisnimen Stora Ådholmen.

Nimistä Ådholmen ja Ådholmar on tietoja jo 1600-luvulta. Vuodelta 1872 oleva saaristokartta on vanhin kartta, jossa nimi Lilla Ådholm esiintyy (siinä kartassa muodossa Lill Ådholm).

(Viikon nimi 30/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Långholmen

Saari Miessaaren eteläpuolella. Kirjan Saaristo-Espoo Långholmenia käsittelevässä artikkelissa (Kurt Zilliacus, Ritva Liisa Pitkänen) sanotaan: Långholm on ruotsalaisalueen tavallisimpia saarennimiä, ja se on viitannut saaren pitkulaisuuteen.

(Viikon nimi 41/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Maailman-Matti – Resar-Matte

Espoon Matinkylän kävelykadun Maailman-Matin on luultu saaneen nimensä keihäänheittäjä Matti Järvisen mukaan. Maailman-Matti-nimen taustalla ei kuitenkaan ole kukaan henkilö, vaan Matinkylä-nimi sekä sana maailmanmatti, joka merkitsee jonkinlaista huoletonta maankiertäjää. Samalla sanalla leikkivät aikoinaan ihailijat, jotka alkoivat kutsua 1930-luvulla maailmanennätyksiä tehtaillutta Järvistä Maailman-Matiksi.

Merkittävät saavutukset esimerkiksi urheilussa ovat hyvinkin muistonimen arvoisia, mutta Järvinen ei vaikuttanut erityisesti Matinkylässä tai Espoossa. Espoon nimistönsuunnittelussa muistonimen saajaksi kelpaa henkilö, joka liittyy merkittävällä tavalla juuri kyseiseen paikkaan tai alueeseen.

Espoon aluekeskusten nimistöt kuvaavat Espoon luonnon ja historian keskeisiä piirteitä. Matinkylässä, rannikkoseudulla, kalastus on ollut vanha elinkeino ja kalastajatorpat vanhinta asutusta. Siksi Matinkylän nimistö on ”Matista” lähteneen etunimiaiheen lisäksi kalastusaiheista. Matinkylän vanhojen tunnushahmojen Kala-Matin ja Kala-Maijan ympärille ovat nimistön muodossa kasvaneet kalamarkkinat. Kala-Matti-nimi muistuttaa Matinkylän nimen alkuperästä, ensimmäisen asukkaan Matt- tai Matte-nimestä: 1540-luvun asiakirjoissa esiintyy nimi Mattheby.

Nimi Maailman-Matti Resar-Matte suunniteltiin 1990-luvun loppupuolella ja otettiin käyttöön vähän vuosituhannen vaihteen jälkeen. Matinkylän Kala-Matin ja Maailman-Matin nimenannosta todettiin 1990-luvulla leikkisän osuvasti: from fishing net to internet. Ajat ja elinkeinot ovat muuttuneet. Nykyään moni matinkyläläinenkin käyttää todennäköisemmin työssään maailmanlaajuista tietoverkkoa kuin kalaverkkoa.

(Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2012.)

Matinkylä – Mattby

Matinkylän kaupunginosa sijaitsee Etelä-Espoossa Olarin kohdalla Länsiväylän ja ja merenrannan välissä.

Asuinalueennimi Matinkylä – Mattby tulee vanhasta, jo ainakin 1500-luvun alkupuolelta lähtien käytössä olleesta kylännimestä Mattby. Suurin osa nykyisestä Matinkylästä on Mattbyn kylän vanhoja maita. Kylän muinainen asuintontti on nykyisen Matinkylän kartanon päärakennuksen luona. Nimen taustasta kertoo nimistöntutkija Saulo Kepsu tarkemmin kirjoissa Kylä-Espoo ja Byarna i Esbo.

Suomenkielinen nimi Matinkylä on 1900-luvulla muodostettu käännösnimi. Se oli käytössä asuinalueennimenä jo ennen kuin se tuli viralliseksi kylännimeksi 1965. Kaupunginosannimeksi se vahvistettiin 1976. Vielä 1960-luvulla nimellä Matinkylä voitiin tarkoittaa myös Jorvaksentien (nykyisen Länsiväylän) pohjoispuolella olevia alueita, mutta lähiörakentamisen ja kaupunginosajaon myötä tarkoite vakiintui Länsiväylän eteläpuolelle.

Matinkylän mukaan on nimetty yksi Espoon seitsemästä suuralueesta, Suur-Matinkylä – Stor-Mattby.

(Viikon nimi 7/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Matinsyrjä –Mattliden

Matinsyrjä – Mattliden on suurkorttelinnimi Matinkylän kaupunginosassa. Vanhassa paikannimistössä ei ole ollut nimeä Matinsyrjä tai Mattliden, vaan nimi on Espoon nimitoimikunnan suunnittelema 1971 ja perustuu kylännimeen ja kaupunginosannimeen Matinkylä – Mattby. Vuodesta 1975 Matinsyrjä – Mattliden on alueella myös kadunnimenä.

Koulujen nimissä käytetään tietenkin usein alueennimiä, ja koska Matinkylässä on useita kouluja, myös osa-alueen- ja suurkorttelinnimiä on otettu koulunnimiin. Ruotsinkielinen yläaste ja lukio on saanut suurkorttelin mukaan nimen Mattlidens skola och gymnasium.

Mattliden – Matinsyrjä

Mattliden – Matinsyrjä är ett storkvartersnamn i Mattby. Inget gammalt ortnamn Mattliden har funnits, utan namnet är konstruerad på grund av bynamnet och stadsdelsnamnet Mattby – Matinkylä och planerats av Esbo namnkommitté 1971. Sedan 1975 är Matinsyrjä – Mattliden också ett gatunamn i området.

I skolornas namn änvänds naturligtvis ofta områdesnamn, och när det finns flera olika skolor i Mattby, också delområdes- och storkvartersnamn har tagits i bruk i skolnamn. Svenska högstadieskolan med gymnasium har fått namnet Mattlidens skola och gymnasium efter storkvarteret.

(Viikon nimi 34/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus – Esbo stadsplaneringscentral.)

Mertatie – Mjärdvägen

Espoon Nuottalahdessa Nuottalahdentiellä on sivukuja nimeltä Mertatie – Mjärdvägen. Nuottaniemen ja Nuottalahden kalastusaiheiset nimet pohjautuvat vanhaan niemennimeen Nötudd. Sen alkuosa Nöt- on nuottaa merkitsevän ruotsin not-sanan murteellinen muoto.

Niemi on voinut saada aikoinaan nimensä joko siitä, että sen rannassa on vedetty nuottaa tai siitä, että niemessä on kuivattu nuottia.

Kadunnimi Mertatie – Mjärdvägen tuli käyttöön 1980-luvun alussa ja sisältyy myös asemakaavaan.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2013.)

Miessaaren Långholmen – Karlö Långholmen

Saaristossa osoitenimenä voi yleensä toimia saarennimi sellaisenaan. Osoite koostuu saarennimestä ja tarvittaessa osoitenumerosta.

Espoossa on kuitenkin muutamia lähes tai kokonaan samannimisiä asuttuja saaria, joiden osoitenimien tulee erota toisistaan. Esimerkiksi lähellä Matinkylän rannikkoa sijaitsee Långholm (suom. Pitkäsaari), kauempana Miessaaren eteläpuolella Långholmen. Molemmat ovat saaneet nimensä pitkänomaisen muotonsa perusteella – Långholm(en) on yleinen saarennimi Suomen rannikkovesillä.

Miessaaren eteläpuolella sijaitsevalle Långholmenille on muodostettu osoitenimi Miessaaren Långholmen – Karlö Långholmen. Itse saarennimi ei muutu, mutta osoitenimeä on täydennetty suuremman lähisaaren nimellä.

(Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2013.)

Nelikkotie – Fjärdingsvägen

Toisinaan on luultu, että Piispansillan katu Nelikkotie – Fjärdingsvägen viittaisi hevosiin tai hevosvaljakoihin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä tässä nimessä nelikko on itse asiassa vanha vetomitta. Yksi nelikko (fjärding) on yhtä kuin 12 kannua ja neljä nelikkoa puolestaan yksi tynnyri. Mitta liittyy kalamarkkinoihin ja kalastuskulttuuriin, joka on keskeinen Matinkylän kaavanimien aihepiiri. Nelikkotie otettiin käyttöön Piispansillassa vuonna 2000 ja sen rinnalla sijaitsevat myös Nelikkokuja – Fjärdingsgränden sekä Puolikkotie – Halvankarvägen. Puolikko on vetomitta, jonka suuruus on kaksi nelikkoa eli puoli tynnyriä.

(Viikon nimi 3/2007. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Nokkalanniementie – Nokkalauddsvägen

Nokkalanniementie, Nokkalanniemi ja Nokkala-niminen suurkortteli sijaitsevat Matinkylässä Nuottaniemen itäsyrjässä. Nokkala on alku­aan ollut torpan nimi; se on esiintynyt kartoissa 1800-luvun lopulta lähtien.

(Viikon nimi 15/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Nuottaharju – Notåsen

Kadunnimi Nuottaharju – Notåsen suunniteltiin 1990-luvun alussa. Se vahvistettiin asemakaavassa 1995 ja otettiin käyttöön 1996.

Nuottaharjun jatkeena idässä on Siulakuja. Näillä kahdella lyhyehköllä katuosuudella on kummallakin oma nimensä, koska asemakaavan mukaisessa katuverkossa niiden välissä ei olisi autoliikenteen läpiajoa, vaan kevyen liikenteen osuus.

Nuottaharjun nimenä on ollut aiemmin Harjutie (opaskartassa 1972–73) ja Nuottaharjuntie – Notåsvägen (opaskartassa 197596). Nämä nimet tarkoittivat vähän nykyistä Nuottaharjua pitempää katuosuutta, johon ennen asemakaavoitusta kuului myös osa myöhempää Siulakujaa.

Nuotta-aiheiset nimet perustuvat alueennimeen Nuottaniemi – Notudden ja vanhaan niemennimeen Nötudd.

(Viikon nimi 29/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Nuottaniemen rantaviivaa.

Nuottaniemi – Notudden

Nuottaniemi – Notudden on Matinkylän kaupunginosan rannanpuoleisessa osassa sijaitseva osa-alue. Alueennimi on ollut tässä muodossa Espoon opaskartassa vuodesta 1970 lähtien. 1960-luvulla julkaistuissa opaskartoissa oli nykyisessä Nuottaniemessä sen sijaan alueennimet Nötudden ja Nokkala. Nykyisin Nokkala on käytössä suurkorttelinnimenä Nuottaniemen itäosassa.

Nimi Nuottaniemi – Notudden (not 'nuotta', udd, udde : udden 'niemi, kärki') perustuu vanhaan niemennimeen

Nötudd, joka on tarkoittanut nykyisen Nuottakallion tienoita Nuottaniemen länsipäässä. Nuotta-alkuinen suomenkielinen alueennimi ja ruotsinkielisen nimen nykyinen Not-alkuinen muoto perustuvat oletukseen, että nimenalku Nöt- viittaa nuotanvetoon, josta on käytetty ruotsinkielistä murreverbiä nöta. Nuotta-aiheiset paikannimet ovat melko tavallisia järvien ja meren rannoilla. Toisen selityksen mukaan nimenosa Nöt- liittyisi pähkinäpensaisiin (nöt 'pähkinä').

Nuottaniemen kaupunkinimistössä on paljon nuotta-alkuisia ja nuottakalastusaiheisia kadunnimiä (mm. Nuottatie, Nuottaharju, Siulakuja, Havastie, Paulakuja, Selkänuotankuja) ja muita kaavanimiä.

Lähde: Ritva Liisa Pitkänen & Kurt Zilliacus: Paikat ja niiden nimet. Artikkeli teoksessa Saaristo-Espoo.

(Viikon nimi 28/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Opulliviken ja Opulsudde 

Opulliviken on ollut käytössä Nuottaniemen pohjoispuolella sijaitsevasta lahdesta. Se on merkitty karttaan vuonna 1695 asussa opulli wijken. Läheinen niemi on ollut aikaisemmin Opulsudde;nimi on kartassa vuonna 1764 asussa Opuls Udda. Nimet saattavat kuulua seudun vanhimpaan nimi- kerrostumaan ja olla alkuperältään suomenkielisiä. Varmaa tietoa niiden alkuperästä ei ole.  

Sepet-alkuisia paikannimiä, kuten Sepetudden, on alueella 1600–1700-luvulta lähtien. Näillä seuduin saattoi olla asutus jo keskiajalla, sillä Espoon käräjillä oli vuonna 1432 lautamiehenä Olof Säpät. Tässäkin tapauksessa jää epäselväksi, onko vanhin Sepet-nimi alkuaan ruotsin- vai suomenkielinen. On esitetty, että siihen sisältyisi suomen sana säppi ’kaisla’.

Opulliviken ja Opulsudde ovat kadonneet käytöstä; tieto niistä on säilynyt ainoastaan vanhoissa kartoissa.

Lähteet: Saulo Kepsun tutkimus teoksessa Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema 2008, s. 82–83, 100. Ritva Liisa Pitkäsen ja Kurt Zilliacuksen tutkimus teoksessa Saaristo-Espoo: nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta 1996, s. 88.

(Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2017.)

Paulakuja – Telngränden

Paulakuja – Telngränden on Nuottaniemen Läntisen rantatien eteläpäästä kääntyvä lyhyt sivukuja. Sana paula sisältyy tähän nimeen nuottaterminä. Nuotan tai muunkin verkon ylä- ja alareunassa kulkevaa nuoraa sanotaan paulaksi.

Paulakuja oli vuoteen 1990 asti nimeltään Kalliokuja – Berggränden. 1970-luvun alussa ja kadulla oli vain suomenkielinen nimi Kalliokuja. Nimi oli luultavasti käytössä jo 1960-luvullakin. Katu kulkee mäen päällä kallioisessa maastossa.

Nimi Kalliokuja lienee ollut asukkaiden itse antama. Seudullisuuden vaatimusten takia se ei sopinut enää suunnitelmiin, kun Nuottaniemeen alettiin laatia nimistön kokonaissuunnitelmaa. Kalliokujan tilalle oli esillä mahdollisina niminä Ylipaulankuja – Övertelngränden vuoden 1976 luonnoksessa, sitten myös Suvinuotankuja ja Siulakuja, jotka sijoitettiin lopulta toisaalle lähistölle, ja viimein vuoden 1984 ehdotuksessa ja edelleen voimassa olevassa asemakaavassa Paulakuja – Telngränden.

(Viikon nimi 32/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Piispansilta – Biskopsbron

Olarinkadun ja Matinkyläntien yhdistävä, 2001 avattu katu sai nimen Piispansilta – Biskopsbron. Sama nimi annettiin Länsiväylän ylittävälle sillalle. Piispansilta – Biskopsbro on myös sen osa-alueen nimi, jossa mm. Ison Omenan kauppakeskus sijaitsee.

Tienoon Piispa-nimet, kuten Piispankallio, Piispanpiha ja Piispanmäki perustuvat keskiaikaiseen kylännimeen Biskopsby, Biskopsböle. Piispansilta yhdistää Länsiväylän etelä- ja pohjoispuolet. Muutkin Piispa-nimiset paikat ovat Matinkylän ja Olarin välissä vastaavalla tavalla kuin niiden edeltäjä Biskopsby sijaitsi muinoin Mattbyn ja Olarsbyn välissä. Nimeä Piispankylä ei ole voitu ottaa kaavanimeksi Espoossa, koska se on käytössä alueennimenä Vantaalla.

Vain yhden talon käsittänyt Biskopsbyn kylä sulautui jo kauan sitten Mattbyhyn. Nimen tausta on hämärän peitossa. Oliko kyseessä ehkä piispantila vai kutsuttiinko isäntää lisänimellä Biskop?

(Viikon nimi 15/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Pitkäsaari – Långholm

Matinkylän edustalla Nokkalan kaakkoispuolella olevalla saarella on kaksi erilähtöistä rinnakkaisnimeä. Vanhempi nimi Gräsgrund on edelleen monien käytössä. Nuorempi nimi Långholm esiintyy kartoissa 1900-luvun alusta ja sen suomenkielinen käännösvastine Pitkäsaari 1960-luvulta lähtien. Ehkä uuden rinnakkaisnimen antaja ei ole tuntenut vanhaa nimeä tai on ollut sitä mieltä, että nimi Gräsgrund ei enää ole sopinut niin hyvin kuvaamaan maan kohotessa laajemmaksi kasvaneen saaren kokoa ja kasvillisuutta.

Sekä Långholm(en) että Gräsgrund(et) ovat tavallisia nimiä Suomen rannikkovesillä. Tästä saaresta pari kilometrin päässä Miessaaren eteläpuolella on Långholmen. Helsingissäkin on kaksi Långholmen-nimistä saarta, suomenkielisiltä nimiltään Pitkäluoto ja Pitkäsaari.

Nämä Pitkä-, Lång-nimet kuvaavat saarten muotoa. Nokkalan luona oleva Pitkäsaari – Långholm on yli 300 metriä pitkä ja enimmäkseen 40–60 metriä leveä.

(Viikon nimi 28/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Pyyntipolku – Fångstgången

Matinkylän Tiistilässä Pyyntitien länsipäästä  lähtee kevyen liikenteen tie nimeltä Pyyntipolku – Fångstgången. Nimi on kalastusaiheinen. Tätä aihepiiriä on käytetty runsaasti Matinkylän kaavanimistön suunnittelussa.

Nimi Pyyntipolku oli suunnitelmissa ensi kertaa 1973, mutta sitä aiottiin tuolloin vielä hieman eri paikkaan kuin mihin se myöhemmin asettui.

Nimi on vahvistettu asemakaavassa.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Pyyntitie – Fångstvägen

Pyyntitie – Fångstvägen on katu Matinkylän Tiistilässä. Matinkylän kalastusaihepiiriin kuuluva nimi on annettu 1979.

Lähialueen nimistöä ovat muun muassa Pyyntipolku – FångstgångenKala-Matti – Fiskar-Matte, Kalaonnentie – FiskelycksvägenKalaonnenpuisto – Fiskelycksparken ja Kalapuisto – Fiskparken.

Nämä nimet sisältyvät myös asemakaavaan.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Pyöräsaari –Julholmen

Espoon oma "joulusaari" on Julholm, joka sijaitsee Matinkylän edustan saaristossa Miessaaren kupeessa. Nimi on tosin vain näennäisesti jouluaiheinen, sillä taustalla ei ole joulua merkitsevä sana jul.

Saaren nimestä on tietoja jo 1700-luvulta, ja sitä on kirjoitettu myös Hjul-alkuisena – pyörää merkitsevä sana hjul ääntyy samoin kuin jul. Tämän tulkinnan pohjalta muodostettiin 1900-luvulla suomenkielinen käännösnimi Pyöräsaari. Sen jälkeen on kuitenkin päätelty, että nimen alkuosa ei ole myöskään sana hjul, vaan jokin muu ruotsin sana, josta meillä ei enää vuosisatojen jälkeen ole varmaa tietoa.

Kurt Zilliacus arvelee kirjassa Saaristo-Espoo: "Nimi on tuskin voinut ilmaista saaren olleen pyöreä kuin pyörä (ruots. hjul); mahdollisesti määrite voisi olla kehittymä 'iilimatoa' merkitsevän igel-sanan vanhasta muodosta ighul."

Myös Julholmin eli Pyöräsaaren naapurisaaren nimi Pukkisaari Bockholm voi johdattaa joulutunnelmiin, mutta sekään nimi ei tule joulupukin matkoista, vaan kotieläimistä. Saari on ollut nimen syntyessä pukkien laitumena.

(Viikon nimi 51/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Rantaraitti – Strandtåget

Kaavanimi Rantaraitti – Strandtåget tarkoittaa lyhyttä kävelytietä Matinlahdessa. Nimi on suunniteltu 1970, ja se on myös vahvistettu asemakaavassa 1970-luvulla, mutta se ei ole laajasti tunnettu.

Myöhemmin on ryhdytty käyttämään yleisesti nimeä Espoon rantaraitti (myös lyhyesti Rantaraitti) merenrantaa seurailevan pitkän reitin kutsumanimenä.

(Viikon nimi 37/2007. Muokattu 2012. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Sepettorpanpuisto – Sepettorpsparken

Nuottaniementien varressa olevan Sepettorpanpuiston alueella on ollut Mattbyhyn kuulunut torppa nimeltä Sepettorpet eli Sepet, jonka rakennuksia ei ole jäljellä. Vanhaa nimistöä ovat myös viereisen lahden nimi Sepetviken ja niemennimi Sepetudden. Niiden taustaa ei ole selvitetty varmasti. Aiheesta on kirjoittanut perusteellisimmin Ritva Liisa Pitkänen kirjoissa Saaristo-Espoo (1996, s. 88) ja Skärgårds-Esbo. Torpasta on tietoja 1700-luvulta lähtien, mutta paikalla lienee ollut asutusta jo aiemmin. Nimirypään tuntematon muinainen kantanimi on ollut ilmeisesti suomenkielinen.

Espoon nimitoimikunta ehdotti Nuottaniemen asemakaavaan keväällä 1974 puistonnimeä Sepettorpanpuisto – Sepettorpsparken toimikunnan jäsenen Per-Olof Moreliuksen valmistelun pohjalta. Nimi vahvistettiin asemakaavan mukana ja on ollut käytössä siitä lähtien.

Tienoon Sepet-alkuisia kaavanimiä ovat myös Sepetlahti – Sepetviken (suurkortteli; katu; lahti; venesatama), puistonnimet Sepetlahdenranta – Sepetviksstranden ja Sepetlahdenpuisto – Sepetviksparken ja kadunnimet Sepetlahdentie – Sepetviksvägen ja Sepet-torppa – Sepettorpet.

(Viikon nimi 22/2005. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Siulakuja – Notarmen

Kalastustermi siula merkitsee nuotan harvasilmäisempää sivuverkkoa. Nuottaniemen kaupunkinimistöä suunniteltaessa on hyödynnetty nuottakalastukseen liittyvää sanastoa. Kadunnimi Siulakuja tuli nimistösuunnitelmaan ensi kertaa 1991. Asemakaava vahvistettiin 1995. Nimi tuli käyttöön 1998.

Kadun ruotsinkielisen nimen sisältämä sana notarm merkitsee samaa kuin suomen siula. Varhaisissa nimistöluonnoksissa ruotsinkielinen nimi oli Notarmsgränden, mutta lopullisessa suunnitelmassa päädyttiin lyhyempään muotoon Notarmen, joka on kätevä käyttää osoitteena ja esimerkiksi helpompi saada mahtumaan karttoihin.

Siulakuja on Nuottaharjun itäinen jatke.

(Viikon nimi 30/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Suomenlahdentie – Finnviksvägen

Piispansillasta länteen vievä, lopullisessa pituudessaan Finnooseen asti jatkuva Länsiväylän eteläpuolinen kokoojakatu on Suomenlahdentie – Finnviksvägen. 1990-luvun alun suunnitelmissa katu olisi ulottunut idässä aina Kehä II:n tuntumaan Merituulentielle asti, mutta siitä yhteydestä on sittemmin luovuttu.

Nimen taustalla on ensisijaisesti paikallinen pienen merenlahden nimi Finn(e)vik ja vasta toissijaisesti kaikkien tuntema Itämeren haaran nimi Suomenlahti – Finska viken.

Finnooseen ulottuneen lahden ja sen rannan asutuksen vanha nimi oli Finnevik, Finnvik. Nimi on jäänyt keskiajan asiakirjoihin verokunnan nimessä – Fynnewijk bol 1451, Finwijks bol 1562. Nimestä Finnevik on tullut kylännimi Finno ja nykyinen alueennimi Finnoo – Finno.

Kun tielle annettiin 1992 nimi tämän vanhan Finn(e)vikin mukaan, suomenkielinenkin nimi olisi voinut hyvin olla Finnvikintie. Sen sijaan muodostettiin kuitenkin käännösnimi, ja alkuperäisenä ideana olikin hyödyntää sen yhtenevyyttä suuremman lahden nimeen. Suomenlahdentien nimi haluttiin näin tukemaan myös Piispansillan nimien "suolantuoksuista" kalastus- ja kalamarkkina-aihepiiriä tien toisessa päässä.

Nimi kertoo yhtaikaa monta tarinaa: Suomenlahden ulapoista, Finnvikin rannoista ja näillä vesillä liikkuneiden kalastajien historiasta.

(Viikon nimi 10/2005. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Suur-Matinkylä – Stor-Mattby

Espoo jaettu 1970-luvulla seitsemään suuralueeseen, joiden mukaan on järjestetty eräitä kaupungin palveluja. Etelä-Espoossa on kolme suuraluetta, lännestä itään lueteltuina Suur-Espoonlahti, Suur-Matinkylä ja Suur-Tapiola.

Suur-Matinkylä on nimetty Matinkylän kaupunginosan mukaan. Myös Olari on tärkeä osa suuraluetta. Suuralueeseen kuuluu myös Henttaan kaupunginosa, johon sisältyy Suurpelto.

Kaupunginosan ruotsinkielinen nimi on Mattby ja suuralueen vastaavasti Stor-Mattby. Suomenkielinen nimi Matinkylä on 1900-luvulla muodostettu käännösnimi. Nimien taustalla on vanha kylännimi Mattby. Saulo Kepsu arvioi Kylä-Espoo-kirjassa kylän asutuksen syntyneen vuoden 1400 tienoilla. Kylännimi on ollut käytössä muodossa Mattby ainakin jo 1500-luvun alkupuolella.

Joissain tilanteissa on mahdollista käyttää suuralueen virallisen nimen Suur-Matinkylä asemesta epävirallisempaa nimitystä "Matinkylän suuralue" tai esimerkiksi "Matinkylän ja Olarin alue". Jos yhteydestä selviää, että on puhe suuralueesta eikä kaupunginosasta, joskus voi riittää jopa pelkkä nimi Matinkylä. Yksiselitteisin on kuitenkin nimi Suur-Matinkylä.

(Viikon nimi 6/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Temppelisalmi – Tempelsundet

Vasikkasaaren eli Ison Vasikkasaaren pohjoispuolista salmea kutsutaan nimellä Temppelisalmi – Tempelsundet. Nimi on syntynyt sen jälkeen, kun saaren omistaja ja huvila-asukas, pankinjohtaja, kunnallisneuvos Abel Landen rakennutti salmen rantakallion päälle kreikkalaista temppeliä muistuttavan huvimajan 1897. "Temppeli" tehtiin yllätykseksi Landenin vävylle, kreikan kielen professori Ivar A. Heikelille.

Salmen vanhempi rinnakkaisnimi on Kalvholmssundet.

Lähde: Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema.

(Viikon nimi 26/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tiistilänpuisto – Distbyparken

Puistonnimi Tiistilänpuisto – Distbyparken sisältää alueennimen Tiistilä – Distby. Puisto sijaitsee Matinkylän kaupunginosassa Tiistilän lounaislaidalla.

Puistonnimi on suunniteltu 1982 ja vahvistettu asemakaavassa. Tiistilänpuisto on kaavassa myös puistoalueen eteläosaan merkityn ulkoilu- ja ajotienosuuden nimenä.

Osa-alueennimi Tiistilä – Distby perustuu vanhaan kylännimeen Dystby, joka on ollut joskus myös muodossa Distby. Kylän asuintontti sijaitsi nykyisen Tiistilän pohjoisosassa. Kylä on hävinnyt jo kauan sitten. Dystby oli omana kylänään ainakin 1500-luvulla, mutta alue on kuulunut myöhemmin Frisansin kylään.

(Viikon nimi 41/2012. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tiistinkallio – Distberget

Espoon Matinkylän Tiistilässä on Tiistinkallio – Distberget kadunnimenä ja puistonnimenä. Katu ja puisto sijaitsevat kallioisella paikalla Kalastajantien länsipuolella. Tiistinkallion alla on puisto nimeltä Tiistinlaakso – Distdalen. Tiistilässä on useita muitakin samanaiheisia nimiä. Taustalla on vanha asutusnimi Dystby.

Nimi Tiistinkallio – Distberget on ollut mukana tienoon nimistösuunnitelmissa vuodesta 1972. Puistonnimi ja kadunnimi vahvistettiin asemakaavassa 1988, ja katu rakennettiin vähän myöhemmin.

(Viikon nimi 21/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tiistinkallionsilta – Distbergsbron

Suomenlahdentietä on kaavailtu jatkettavaksi Kalastajantiestä länteen kohti Finnoota. Nykyisessä tiesuunnitelmassa on Tiistinkallion kohdalla kevyen liikenteen silta Suomenlahdentien yli. Suunnitellulle sillalle on annettu talvella 2010 nimi Tiistinkallionsilta – Distbergsbron.

Asemakaavakartassa paikalle on merkitty alikulku, jolle olisi vuoden 1988 nimistösuunnitelman mukaan tullut nimeksi Tiistinkallionportti – Distbergsporten, mutta uuden tiesuunnitelman toteutuessa sitä nimeä ei oteta käyttöön.

(Viikon nimi 22/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tiistinlaakso – Distdalen

Puistonnimi Tiistinlaakso – Distdalen on suunniteltu 1982. Se on merkitty asemakaavakarttaan. Puisto sijaitsee Tiistilässä Kalastajantien länsipuolella ja Tiistinkallion luoteispuolella. Alue kuuluu Matinkylän kaupunginosaan.

Nyky-Espoon Tiistilä- ja Tiistin-nimet perustuvat vanhaan asutusnimeen Dystby, joka on esiintynyt ainakin asiakirjoissa myös muodossa Distby.

(Viikon nimi 20/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tiistinlaaksonsilta – Distdalsbron

Suunnitellulle Suomenlahdentien jatkeelle Kalastajantien ja Finnoon välille on tiesuunnitelmaa varten annettu nimet suunnitelmaan sisältyville silloille. Tiistinkallion kohdalla katuosuuden ylittäisi kevyen liikenteen silta nimeltä Tiistinkallionsilta – Distbergsbron. Siitä edelleen länteen mentäessä katulinja kulkee Finnobäckenin yli. Sille kohdalle suunnitelmaan merkitty silta on puolestaan Tiistinlaaksonsilta – Distdalsbron sillan itäpuolisen puiston nimen Tiistinlaakso – Distdalen mukaan.

(Viikon nimi 23/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tynnyripuisto – Tunnparken

Monen Matinkylän kaavanimen aihe liittyy kalamarkkinoihin. Asemakaavan selostuksessa kerrotaan:

"Espoon näkyvimmät nimistöt – aluekeskusten nimistöt – "kokoavat" Espoon ominaislaadun kuvaamalla kukin Espoon luonnon ja historian keskeisiä piirteitä. Matinkylä on rannikkoseutua, missä kalastus on ollut vanha elinkeino, ja kalastustorpat vanhinta asutusta. Siksi Matinkylän nimistö on "Matista" tulleen etunimiaiheen lisäksi kalastusaiheista.

Aluekeskuksen nimistö luo korkeimpien talojen merinäköaloja tukemaan "kalastajarannikon kaupungin", jonka pääteemana ovat Matinkylän vanhojen tunnushahmojen Kala-Matin ja Kala-Maijan ympärille kasvavat kalamarkkinat. Kala-Matti – Fiskar-Matte muistuttaa Matinkylän nimen alkuperästä, ensimmäisen asukkaan Matt- tai Matte-nimestä (Mattheby 1540)." (Matinkylän keskuksen nimistön perusteluteksti 1997.)

"Nimistössä näkyvät mm. vanhat silakkamitat tynnyri, puolikko (1/2 tynnyriä), nelikko (1/4 tynnyriä) ja ottinki (1/8 tynnyriä)" (Nimistön perusteluteksti 1978). Nelikkotie – Fjärdingsvägen on yksi Piispansillan keskeisistä kaduista.

Puistonnimi Tynnyripuisto – Tunnparken tarkoittaa Markkinakadun ja Puntaritien lähellä olevaa puistoa Piispansillassa Ison Omenan länsipuolella. Nimi on ensi kertaa mukana vuoden 1981 nimistösuunnitelmassa. Jo vuoden 1978 suunnitelmassa kaavailtiin Markkinakadun poikkikadulle tynnyriaiheista nimeä Tynnyritie – Tunnvägen, mutta kun aiottua katuverkkoa sittemmin muutettiin, nimi jäi sillä erää pois asemakaavasta.

Nimenaiheina ovat lähikortteleissa myös muita markkinamittoja kuvaavat leili, lekkeri ja nassakka sekä isojen kalojen puntari: Leilitie – Lägelvägen, Lekkerikuja – Kuttinggränden, Nassakkakuja – Kaggränden, Puntaritie – Besmansvägen.

(Viikon nimi 43/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Vapaaniemi – Frisudden

Vapaaniemi – Frisudden on Friisilän kylään ja Matinkylän kaupunginosaan kuuluvan suurkorttelin nimi. Kortteli sijaitsee Tiistilän osa-alueen länsiosassa, tarkemmin Kalastajantien länsipuolella ja Suomenlahdentiestä etelään.

Suomenkielinen Vapaaniemi on ruotsinkielistä rinnakkaisnimeään vanhempi. Nimi oli alun perin käytössä maapalstasta, jonka kohdalle se on merkitty maarekisteriin vuonna 1906. Myöhemmin Vapaaniemellä alettiin tarkoittaa huvila- ja omakotitaloaluetta. Nimi on muodostettu suomentamalla ruots. kylännimen Frisans alkukirjaimet ”Fri”. Kylännimen alkuosa on kuitenkin tulkittu tuolloin väärin, sillä se ei todellisuudessa sisällä sanaa fri 'vapaa' vaan pohjautuu talonnimeen ja sitä kautta isännän lisänimeen Fris, 'friisiläinen'.

Frisudden-nimestä ei ole yhtä vanhoja tietoja kuin suomenkielisestä. 1930–40-luvuilla topografikartassa Vapaaniemen rinnalla oli vielä Frisans, myöhemmin vuoden 1958 kotiseutukartassa omakotitaloalue oli kokonaan vailla ruotsinkielistä nimeä. Peruskarttaan Frisudden ilmestyi vuonna 1960.

Vuonna 1961 Vapaaniemi – Frisudden tarkoitti Nuottalahden seutua; alue käsitti myös myöhempien Tiistinkallion ja Kalastajankujan tienoot. Nimipari oli opaskartassa vuosina 197082 ja jälleen vuodesta 1988 eteenpäin, jolloin välissä käytetty Tiistinkallio – Tistberget poistui.

Vapaaniemi oli 1900-luvulla myös yhtiön nimi.

Lähde: Saulo Kepsun tutkimus teoksessa Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema 2008, s. 42–44.

(Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2017.)

Vapaaniemellä ei ole ollut kaikissa kartoissa ruotsinkielistä rinnakkaisnimeä. Kartta: opaskartta 1958, Espoon karttapalvelu

Verkkopolku – Nätstigen

Nuottalahdessa ja koko Matinkylässä on kalastusaiheista kaupunkinimistöä. Verkkopolku – Nätstigen ja Verkkokuja – Nätgränden haarautuvat Sepettorpasta länteen ja pohjoiseen. Pääosa Verkkopolusta on kevyenliikenteentietä, jolla tontilleajo on sallittua. Lähistön nimiä ovat myös Katiskatie, Mertatie ja Kalastajantie.

(Viikon nimi 29/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)