Kiseleffinpolku – Kiseleffsstigen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Albergan kartanon omistajina ja asukkaina oli 1800-luvun loppupuolella Kiseleffin perhe. Kiseleffeillä oli asunto myös Helsingissä, mutta heidän vaikutuksensa Albergan kehitykseen oli suuri. Konsuli Feodor Kiseleff (1823–1874) oli varakas liikemies, joka omisti osan Töölön sokeritehtaasta ja toimi tehtaan johtajana. Hän rakennutti kartanoon uuden päärakennuksen, joka on nykyisinkin jäljellä Kehä I:n länsipuolella. Aiempi kartanonpaikka on nykyisellä Perkkaalla. Feodor Kiseleffin kuoleman jälkeen Albergan omisti hänen leskensä Amalia Kiseleff (o.s. Mattheiszen, 1826–1900). Amalia Kiseleff perusti 1881 Albergan kartanon työväen lapsille yksityisen koulun, joka toimi kartanon rakennuksissa. Koulu oli Albergan lähiseudun ensimmäinen. Vuodesta  1893 se jatkoi toimintaansa kunnallisena kansakouluna.

Amalia Kiseleffin jälkeen kartanon perivät hänen sisarensa tyttäret, joista Aina Slöör (o.s. Ehrström, 1845–1929) tuli kartanon emännäksi. Kartanossa asuivat 1900-luvun alussa jonkin aikaa myös Aina ja Kaarlo Slöörin tytär Mary ja hänen puolisonsa Axel Gallén, joka käytti nimeään vuodesta 1907 muodossa Akseli Gallen-Kallela.

Kiseleffinpolku – Kiseleffsstigen, jalankulkutie kartanon luoteispuolella Alberganpromenadin ja Alberganesplanadin välillä, on nimetty Feodor Kiseleffin mukaan. Kiseleffin ja Slöörin suvun jäsenten muistonimiä ovat myös Slöörinpolku – Slöörsstigen ja Gallen-Kallelan tie – Gallen-Kallelas väg. Slöörinpolku on Alberganesplanadilta länteen vievä jalankulkutie. Gallen-Kallelan tie sijaitsee Leppävaaran kaakkoispuolella Ruukinrannassa ja johtaa Tarvaspäähän.

(Viikon nimi 37/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)