Kaitaa – Kaitans

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Nimen Kaitaa alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta siitä on esitetty erilaisia teorioita. Nimen taustalla on joka tapauksessa yksinäistalon nimi Kait(a), johon sisältyy joko henkilönnimi tai merkitys ’kapea’ mahdollisessa kantanimessä Kaitalahti tai Kaitaniemi. Nimen lopussa esiintyvä -ans merkitsee yleensä yksinäistaloa tai pientä kylää. Ks. Kaitaan tulkinnoista tarkemmin Kaitalahti.

Finnoon rantalaituri.

Vanhimmissa asiakirjoissa kylän nimeksi mainitaan Rii(hi)lahti (Rijlax 1540–1544), sen jälkeen esimerkiksi Kajtans (1549) ja Kaidansby (1564). Nykyisiä Kaitaan osa-alueita ovat Finnoo, Hannus, Hannusjärvi, Hyljelahti, Iivisniemi ja Kaitamäki.

Kaitaan nimiryppäät kertovat omaa tarinaansa alueen historiasta: kauppapuutarhasta, ”noidista”, Finnoon hevostilasta ja tietenkin kalastuksesta.

Katso myös Merta näkyvissä – Etelä-Espoon merellisiä ryhmänimiä.

Nimiartikkeleita Kaitaalta

Ankeriaankuja

Ankeriaankulma

Ankeriaantie

Bondas

Centralsåkern

Finnevikinsilta

Hannuksenmäki

Hannuksenrinne

Hannus

Hannusjärvi

Harppuunakuja

Hyljekaari

Kaitaanlaakso

Kaitalahdenranta

Kaitalaakso

Kaitalahti

Kaitapolku

Kaitatie

Kielotie

Pirisaari

Rajaoja

Riilahdenpuisto

Riilahdentie

Riilahti

Rullavuori

Ryssjeholmen

Sentraalinpelto

Valkamanpolku

Ankeriaankuja – Ålgränden

Ankeriaankuja – Ålgränden  on katu Kaitaan kaupunginosassa, Kaitamäen osa-alueella. Nimi otettiin käyttöön 1974. Nimenaihe saatiin siitä, että naapurikatu oli tuolloin nimeltään Ankeriaantie . Kaitamäen nimistönsuunnittelussa on käytetty enemmänkin kalojen aihepiiriä, muun muassa nimessä  Sammentie . Ankeriaankujan aiempi nimi oli  Lahnantie , mutta se nimi poistettiin 1974 Haukilahden  Lahnatie -nimen takia.

Nimen Ankeriaankuja tarkoite muuttui osin 1996. Siihenastinen Ankeriaankujan itäpää sai oman nimen  Ankeriaankulma . Samalla aiemmasta Ankeriaantien koillispäästä tuli uusi Ankeriaankujan kaakkoisosa.

Ankeriaankujan naapurikatuna on myös  Ankeriaanpolku – Ålstigen . Nimet Ankeriaankuja, Ankeriaankulma ja Ankeriaanpolku on vahvistettu asemakaavassa.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Ankeriaankulma – Ålhörnan

Kaitaalla, Kaitamäessä Ankeriaankujan mutkasta lähtee kaakkoon sivukuja nimeltä Ankeriaankulma – Ålhörnan. Nimi suunniteltiin 1994 ja merkittiin opaskarttaan 1998. Merenrannalla sijaitsevan Kaitamäen nimistössä on jo 1950-luvulla käytetty kalojen aihepiiriä.

Nimi on vahvistettu asemakaavassa.

Aiemmin Ankeriaankulma oli osa Ankeriaankujaa.

Nimi Ankeriaankulma kattaa myös kujan jatkeena olevan kevyen liikenteen osuuden Hyljelahdentien itäpäähän asti.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Ankeriaantie – Ålvägen

Kaitaalla, Kaitamäessä oli aiemmin käytössä kadunnimi  Ankeriaantie – Ålvägen , mutta nimi poistettiin vuoden 2000 aikoihin. Kaitamäen nimistönsuunnittelussa on käytetty kalojen aihepiiriä. Kaitalahden rannalla sijaitsevaan paikkaan aihepiiri sopiikin, sillä kalastus on ollut vanhassa Kaitansissa tärkeä elinkeino.

Nimestä Ankeriaantie jouduttiin luopumaan, koska asemakaavan mukaisessa katuverkossa yhteys  Ankeriaankujalle  katkeaisi. Olisi opastuksellisesti hankalaa, jos Ankeriaankujalle ei pääsisi Ankeriaantien kautta.

Lisäksi Vantaalla, Korson Jokivarressa, on katu nimeltä  Ankeriaantie – Ålvägen .

Nimi  Ankeriaantie  tuli käyttöön ilmeisesti jo 1950-luvulla, sillä se sisältyi Kaitansin rakennussuunnitelmaan 1955. Se oli merkittynä Espoon opaskarttaan vuosina 1970–2000, ruotsinkielinen nimi  Ålvägen  1972–2000.

Aiempi Ankeriaantie jaettiin vuosien 1996 ja 2002 välillä kolmen erinimisen kadun kesken:
– nykyinen  Kaitalahdenranta  = aiempi Ankeriaantien länsiosa + aiempi Valkamanpolku;
– nykyinen  Karpintie  = aiempi Ankeriaantien keskiosa;
– nykyinen  Ankeriaankuja  = aiempi Ankeriaankuja + aiempi Ankeriaantien koillispää.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Bondas

Bondas oli yksi keskiaikaisen Mårtensbyn kylän taloista. Se on yleinen ruotsinkielinen talonnimi ja pohjautuu henkilönnimeen Bonde. Nimi on syntynyt keskiajalla, ennen 1500-lukua. Mårtensbyssä oli vuonna 1540 kuusi taloa, mutta 1600-luvulla niiden määrä väheni neljään. Bondaksen lisäksi säilyneet kantatalot olivat Hannus, Pej ja Lapi.

Hannus ja Bondas tunnetaan edelleen tilanniminä; 1900-luvulta lähtien Bondaksella on ollut rinnakkaisnimi Maijala. Hannus on myös alueen nimi ja monen kadun- ja maastonimen alkuosa: Hannuksentie, Hannuksenpelto, Hannusjärvi. Käytössä olevia Bondas-alkuisia nimiä ovat alueennimi Bondaksenmäki – Bondasbacken ja maastonimi Bondasbergen.

Bondas-nimen pohjalta on 1970–80-luvuilla suunniteltu joukko kadunnimiä, joissa Bondas (äännetään ”bundas”) on suomalaistettu Puntala-asuun: Puntalanrinne, Puntalanmetsä, Puntalanranta. Näitä nimiä ei kuitenkaan ole otettu käyttöön.

Kadunnimen Puntalanrinne sijaan on jäänyt käyttöön nimi Kielotie alueen kukka- ja kauppapuutarhateeman mukaan. Puntalanmetsä- ja Puntalanranta-nimien tilalla kadunniminä ovat Hannusmetsä ja Hannusranta.

Uudessa Hannuksenpellon nimistösuunnitelmassa on ulkoilutien nimi Bondaksenrinteenpolku – Bondasbrantsstigen, jonka perustana on kallioalueen nimi Bondasbergen ja sijainti jyrkän kallionrinteen alla. Nimi liittyy myös rauenneeseen kadunnimiehdotukseen Puntalanrinne – Bondasbranten. Ulkoilutiennimen alkuosassa tilannimeä Bondas ei ole kuitenkaan enää muutettu suomalaisasuiseksi, koska Bondaksesta ei ole koskaan käytetty suomalaisnimeä Puntala.

(Viikon nimi 26/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Centralsåkern

Nykyisten Hyljetien ja Kaitaantien välissä ollut pelto tunnettiin nimellä Centralsåkern. Pellonnimi on syntynyt 1900-luvulla, ajalla, jolloin pellon laidassa oli puhelinkeskus (central 'keskus', åker'pelto').

Paikka on lähellä vanhaa Mårtensbyn kylämäkeä, nykyisillä alueennimillä sanoen Hannuksen, Hyljemäen ja Iivisniemen välimaastossa.

Aiempi pelto on nyt pääosin viheralueena ja vähäisemmältä osin pientalotontteina.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Finnevikinsilta – Finneviksbron

Matinkylän ja Finnoon yhdistävä Finnevikinsilta – Finneviksbron ylittää Finnoon kosteikon sen pohjoisreunalla. Silta on nimetty muinaisen Finnevik-nimisen kylän mukaan.

Finnevik tarkoitti keskiajalla Finnoon alkukylää ja sen luona ollutta lahtea. Finnevik oli 1400- ja 1500-luvulla myös hallinnollisen verotusalueen, verokunnan, nimenä. Nimi jäi kuitenkin jo satoja vuosia sitten pois käytöstä.

Finnoon–Kaitaan visiota pohtinut Suur-Espoonlahden kehitys ry:n työryhmä esitti 2010 ja 2011 idean, että nimi Finnevik nostettaisiin esiin seudun nimistössä. Aihetta voitiin parhaiten käyttää tässä sillannimessä.

Sillalla kulkeva katu, Suomenlahdentie – Finnviksvägen, ulottuu nykymitassaan Matinkylän keskuksesta Finnooseen. Sen nimi annettiin 1981. Myös kadun ensisijaisena nimeämisperusteena on vanha kylän ja verokunnan nimi Finnevik, jota käytettiin toisinaan myös muodossa Finnvik. Kadun suomenkieliseksi nimeksi muodostettiin käännöksen keinoin Suomenlahdentie. Kadunnimen suunnittelussa otettiin huomioon, että nimi johtaa ajatukset myös Finnoon ja Matinkylän edustalla avautuvan isomman lahden tuttuun Suomenlahti-nimeen.

Sillannimi annettiin selvemmin kylännimen Finnevik mukaan. Nimi Finnevikinsilta – Finneviksbron suunniteltiin vuoden 2012 alussa ja vahvistettiin asemakaavassa saman vuoden lopulla.

Finnevikinsilta, Espoon pisin silta, avattiin käyttöön Espoo-päivänä 29.8.2015. Silta on ajonevoliikenteen ja jalankulun käytössä. Leveällä jalankulkuosalla on tilaa myös kosteikon lintujen tarkkailuun.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Hannuksenmäki – Hannusbacken

Kaitaan kaupunginosaan kuuluu osa-alue nimeltä Hannus, joka on saanut nimensä alueella sijaitsevasta samannimisestä talosta. Kadunnimi Hannuksenmäki – Hannusbacken on alueennimen liitynnäinen. Samalla kadunnimi kantaa myös talonnimen muistoa.

Nimi Hannuksenmäki annettiin asemakaavaa laadittaessa 1974. Se tuli käyttöön pian sen jälkeen ja on Espoon opaskartassa vuodesta 1976. Hannuksenmäki on kokoojakatu Hannuksentien ja Hannuksenkujan välinen yhden korttelin mittainen katu.

(Viikon nimi 39/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Hannuksenrinne – Hannusbranten

Hannuksen osa-alueella Kaitaalla on useita Hannuksen-alkuisia kaavanimiä. Kadunnimi Hannuksenrinne – Hannusbranten suunniteltiin asemakaavan nimistöä täydennettäessä 1990 ja otettiin käyttöön 1992. Hannuksenrinne on pieni sivukuja, joka pistää loivassa rinteessä Hannuksenkujan ja Hannuksenmäen risteyksestä etelään.

(Viikon nimi 40/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Hannus

Osa-alueennimi Hannus ja Kaitaan kaupunginosan lukuisat muut Hannus-nimet, kuten Hannusjärvi, Hannuksentie ja Hannuksenpelto, muistuttavat vuosisatoja vanhasta talonnimestä Hannus. Se puolestaan perustuu isännän nimeen.

Hannus-nimisiä vanhoja taloja on muuallakin suomenruotsalaisilla seuduilla, sekä Uudellamaalla että Pohjanmaalla.

Espoon Mårtensbyn kylän Hannuksen taloa on alettu kutsua nimellä Hannus ehkä 1500-luvun alussa. Isäntänä oli vuosina 1540–1552 Lasse Hansson, ja nimistöntutkija Saulo Kepsu otaksuu, että talonnimi tulee tämän Lassen isän nimestä.

Espoon nimistötoimikunnan ehdotuksen mukaisesti nimi Hannus otettiin 1971 käyttöön myös osa-alueennimenä. Hannuksessa on useita Hannuksen-alkuisia kaavanimiä, muun muassa asuntokatujen nimet Hannuksenmäki ja Hannuksenrinne.

(Viikon nimi 41/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Hannusjärvi – Hannusträsk

Etelä-Espoon Kaitaan kaupunginosaan kuuluvia osa-alueita ovat Kaitamäki, Hyljelahti, Iivisniemi, Hannusjärvi, Hannus ja Finnoo. Niistä Finnoon osa-alue ulottuu Länsiväylän pohjoispuolelle. Finnoosta länteen Länsiväylän eteläpuolella on ensin Hannus ja sitten Hannusjärvi.

Hannusjärven osa-alue on samannimisen järven ympärillä. Järvi on saanut Hannuksen talon mukaan nimen Hannusträsket, josta on muodostettu 1900-luvulla järven suomenkielinen nimi. Hannus on Mårtensbyn kylän vanhoja taloja, ja kyläntontin lähistöt muodostavat nykyisen Hannuksen osa-alueen.

Osa-alueennimet Hannusjärvi – Hannusträsk (alueennimenä ruotsinkielinen nimi lyhyemmässä muodossa -träsk) ja Hannus on otettu käyttöön 1970-luvulla.

(Viikon nimi 35/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2007)

Harppuunakuja – Harpungränden

Hyljelahdessa Lounais-Espoon Kaitaan kaupunginosassa on nimistöä saatu rannikon historiaan kuuluvasta hylkeitten ja hylkeenpyynnin aihepiiristä. Aihepiirin valintaan on vaikuttanut sikäläinen kansanomainen luodonnimi Själörn, jonka alkuosana oleva sana själ on murteellinen muoto sanasta säl ’hylje’. Sanan ör merkitys on ’luoto’.

Hyljemäen suurkortteliin tullaan Kaitaantieltä Hyljetietä, jonka sivukatuja ovat Norppatie ja Kuuttikuja. Hyljemäenportti yhdistää Finnoonsatamaan vievän Hylkeenpyytäjäntien Hyljetiehen. Lyhyt sivukuja Hyljetien rannanpuoleisessa päässä on saanut nimen Harppuunakuja – Harpungränden. Nimi on otettu käyttöön 1989.

(Viikon nimi 13/2007. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Hyljekaari – Sälbågen

Hyljekaari – Sälbågen on katu Iivisniemessä, Hyljemäen ja Hyljetien lähellä. Nämä hyljeaiheiset nimet tulevat vanhasta lähirannan paikannimestä Själören, jonka alkuosana on sana själ, hyljettä merkitsevän ruotsin säl-sanan murteellinen muoto.

Kadunnimi Hyljekaari on vahvistettu asemakaavassa 1982 ja otettu käyttöön 1994.

Katu on muodoltaan kaareva. Eräissä katuverkon kaavailuissa nimen suunnitteluaikaan vuoden 1980 tienoilla Hyljekaari olisi kaartanut katuna Hyljetiehen asti. Nykysuunnitelmien mukaan Hyljekaari jatkuisi Hyljetielle kevyen liikenteen tienä.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Kaitaanlaakso – Kaitansdalen

Kaitaanlaakso – Kaitansdalen on puistoalue Kaitamäen ja Iivisniemen välisessä laaksossa. Puisto on nimetty Kaitaan kaupunginosan mukaan, ja nimen loppuosaksi on valittu paikan maastoa kuvaava sana.

Nimi on suunniteltu 1988 ja merkitty asemakaavaan.

Toisaalla Kaitaalla on käytössä kadunnimi Kaitalaakso – Kaitdalen. Nimet ovat melko samanlaisia, mutta puistonnimeä Kaitaanlaakso annettaessa sen on arveltu kuitenkin erottuvan riittävän hyvin kadunnimestä.

Kaitaanlaaksossa virtaa notkon pohjalla pieni oja, jota kutsutaan nimellä Rajaoja.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Kaitalahdenranta – Kaitviksstranden

Kaitalahdenranta – Kaitviksstranden  on sekä kadunnimi että puistonnimi Kaitaalla. Katu johtaa Kaitalahden  rantaan, jossa puistokin sijaitsee. Lahdella on nimi  Kaitviken  jo 1600-luvun asiakirjassa.

Sekä puiston että kadun nimi on sunniteltu 1988 ja vahvistettu asemakaavassa. Kadunnimi on ollut käytössä vuodesta 1996.

Kaitalahdenrannan kadun kaakkoispää oli aiemmin nimeltään  Valkamanpolku , ja muut osat olivat osa  Ankeriaantietä . Nimi Ankeriaantie jouduttiin jättämään Kaitaalla pois, koska asemakaavan mukaisessa katuverkossa se olisi jäänyt eksyttävästi erilleen  Ankeriaankujasta , ja lisäksi Vantaallakin on Ankeriaantie.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Kaitalaakso – Kaitdalen

Kaitaantien länsipään sivukatuja Kaitaan kaupunginosan Hannusjärven osa-alueella ovat Kaitatie – Kaitvägen ja Kaitalaakso – Kaitdalen. Ne on nimetty Kaitaan mukaan, mutta toisaalta myös paikkojen kapeuden mukaan. Kaitalaakso kulkee mäkien välisen solan kautta.

Kadunnimen Kaitalaakso valintaan vaikutti myös kadun aiempi nimi Laaksotie. Nimi jouduttiin muuttamaan, koska Espoossa oli muita samannimisiä teitä. Kaitatien nimi oli olemassa ennen Kaitalaakson  nimeämistä ja antoi mallia nimen alkuosaan.

Nimi Kaitalaakso – Kaitdalen on suunniteltu 1979 ja vahvistettu asemakaavassa. Se otettiin käyttöön 1986.

Toisaalla Kaitaalla on Kaitaanlaakson puisto, jonka nimi muistuttaa melko paljon Kaitalaaksoa. Puistonnimi ei kuitenkaan ole osoitekäytössä, joten sekaantumisvaaraa ei ole pidetty liian suurena.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Kaitalahti – Kaitviken

Kaitaan kaupunginosan Kaitamäen osa-alueen eteläpuolella on merenlahti nimeltä Kaitalahti – Kaitviken. Nykyajan suomenkielinen nimi Kaitalahti on Espoon nimistötoimikunnan muodostama 1971 ruotsinkielisen nimen Kaitviken perusteella. Nimi Kaitviken tulee talonnimestä Kait, jota on käytetty Kaitans-nimen rinnalla. Talonnimi Kait puolestaan voi perustua muinaiseen lahdennimeen *Kaitalahti.

Lahti jatkui ennen muinoin nykypohjukastaan pitkälle lounaaseen, 1200-luvun tienoilla nykyiseen Mätäjärven suopainanteeseen asti. Mahdollisesti siinä vaiheessa alettiin tätä muodoltaan kaitaa lahtea kutsua suomenkielisellä nimellä *Kaitalahti. Sen jälkeen lahdennimi on voinut pysyä käytössä, vaikka lahden muoto on muuttunut. Lahdennimestä olisi lahden rannalle perustettu talo saanut nimen *Kaitalahti, tai ehkä lyhyesti *Kaita. Sittemmin asutus ruotsinkielistyi ja talonnimeä alettiin käyttää muodoissa Kait ja Kaitans.

Arvelu vanhasta suomenkielisestä lahdennimestä *Kaitalahti perustuu päättelyyn. Jos tällainen nimi on ollut, se on joka tapauksessa jäänyt pois käytöstä pitkäksi aikaa. Ennen 1970-lukua suomenkieliset kutsuivat lahtea ruotsinkielisellä nimellä Kaitviken tai talonnimestä Kaitans muodostamallaan nimellä Kaitansinlahti. Lahdennimi Kaitalahti tuli Espoon opaskarttaan 1972 ja on sen jälkeen yleistynyt käyttöön.

Ei ole tiedossa, muodostiko toimikunta 1971 Kaitalahti-vastineen vain mukailemalla Kaitviken-nimeä vai oliko toimikunnan jäsenillä mielessä muinaisen nimen rekonstruoiminen ja palauttaminen. Toimikunta ei tuolloin pohtinut ensisijaisesti lahdennimeä vaan nimeä lahden eteläpuoliselle asutukselle. Nimi Kaitalahti annettiin varsinaisesti alueennimeksi. Opaskarttaan 1972 Kaitalahti – Kaitviken merkittiin sekä alueennimenä että lahdennimenä. Alueennimeksi se ei silti iskostunut, koska aluetta kutsuttiin jo vakiintuneesti nimellä Hanikka. Alueennimi Kaitalahti poistettiinkin pian opaskartasta, mutta lahdennimi jäi.

Lisätietoa kirjoissa Saaristo-Espoo ja Kylä-Espoo.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Kaitapolku – Kaitstigen

Kaitaan Hannusjärven Kaitatiellä on kaksi lyhyttä sivukujaa, Kaitakuja – Kaitgränden ja Kaitapolku – KaitstigenKaitatien nimi on vanhempi, ja kujat on nimetty sen mukaan.

Kaitakuja on noin 90 metriä pitkä, Kaitapolku vain 40-metrinen. Nimet ovat osoitekäytössä.

Kaitakujan ja Kaitapolun nimet on suunniteltu 1987, vahvistettu asemakaavassa 1989 ja otettu käyttöön 1992.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Kaitatie – Kaitvägen

Kaitaan Hannusjärvellä on katu, jonka nimi on Kaitatie – Kaitvägen. Suomenkielinen nimi Kaitatie on ilmeisesti ollut käytössä jo ainakin 1960-luvulla. Tietojen mukaan se on annettu kadun kapeuden mukaan.

Toisaalta nimenantajat ovat luultavasti ajatelleet sitäkin, että nimi Kaitatie muistuttaa alueennimeä Kaitaa Kaitans.

Ruotsinkielinen nimi Kaitvägen on suunniteltu 1979 ja otettu käyttöön 1990-luvun alussa. Se on muodostettu lähistön Kaitans-, Kait-nimien mukaan. Nimi Kaitatie – Kaitvägen vahvistettiin myös alueen asemakaavassa 1982.

1970-luvun puolestavälistä Kaitatien ruotsinkielisenä nimenä oli Prånget. Sana prång merkitsee mm. kapeaa paikkaa. 1960-luvulla ja 70-luvun alussa kadulla oli pelkkä nimi Kaitatie.

Nimen Prånget muuttaminen Kaitvägeniksi liittyy siihen, että Kaitatien kahdelle sivukujalle suunniteltiin 1980-luvun lopussa Kaita-, Kait-alkuiset nimet, ja Kaitatien ruotsinkielisenkin nimen haluttiin olevan alkuosaltaan yhtenevä niiden kanssa. Nimet Kaitakuja – Kaitgränden ja Kaitapolku – Kaitstigen otettiin käyttöön 1992.

Naapurikadun nimi on Kaitalaakso – Kaitdalen. Muita Kaita-, Kait-alkuisia nimiä ovat esimerkiksi Kaitamäki – Kaitdalen (osa-alue, katu, puisto) ja lahdennimi Kaitalahti – Kaitviken.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Kielotie – Konvaljvägen

Kielotie on Kaitaalla, Hannusjärvellä sijaitseva rinnekatu. Nimi liittyy puutarha- ja kukkateemaan: Hannuksen alueella on 1930-luvulla ollut kauppapuutarha ja kasvihuoneita. Yleisempi ruotsinkielinen nimitys kielolle on liljekonvalje, mutta koska myös konvalje tai konvalj on mahdollinen, on konvalj lyhyyden ja sujuvuuden vuoksi ruotsinkielisen nimen alkuosana.

Ensimmäisen kerran Kielotie – Konvaljvägen esiintyi opaskartassa vuonna 1975. Asemakaavaan sitä ei voitu kuitenkaan ottaa, koska myös Vantaan Tikkurilassa on Kielotie. Asemakaavassa tien nimenä on vuodesta 1982 saakka on ollut Puntalanrinne – Bondasbranten,  joka perustuu vanhaan tilannimeen Bondas. Puntalanrinne-nimeä ei koskaan ole otettu käyttöön. Nimen alkuosaa ei olekaan tarpeen muuttaa suomalaisasuiseksi, koska Bondaksesta ei ole koskaan käytetty suomalaisnimeä Puntala. Käyttökelpoinen ehdotus uudeksi nimeksi olisi esimerkiksi Bondaksenrinne – Bondasbranten.

Jos pääkaupunkiseudulla joskus haluttaisiin täysin eroon päällekkäisyyksistä, Espoon Kielotie joutuisi vaihtamaan nimensä, koska Vantaan Kielotie on pidempi ja keskeisempi katu.

(Viikon nimi 27/2012. Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Pirisaari – Birisholm

Kun Finnoonsatamasta katsoo merelle päin, edessä on lähimpänä kaksi metsäistä saarta: Pirisaari ja Ryssjeholmen. Pohjoisempi ja pienempi on Pirisaari. Sen ruotsinkielinen nimi Birisholm on luultavasti syntynyt jostakin Birger-miehennimen muodosta.

Pirisaari on vailla kesäasutusta ja kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Saarta on kutsuttu myös nimellä Lövisholmen mantereella olleen Lövis-nimisen torpan mukaan, mutta Birisholm on vanhempi nimi, peräisin ainakin 1600-luvulta. Suomenkielinen nimi Pirisaari on ollut kartoissa 1960-luvulta lähtien. Se on muodostettu mukailemalla äänteellisesti Biris-alkuosaa ja kääntämällä loppuosa.

Espoon saariston nimistöstä ja luonnosta on lisätietoa kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo.

(Viikon nimi 34/2012. Sami Suviranta, Espoon kaupunkitutkimuskeskus.)

Rajaoja

Iivisniemen ja Kaitamäen välisellä viheralueella virtaavaa pienehköä ojaa ovat lähiasukkaat kutsuneet nimellä Rajaoja. Nimi on syntynyt asukkaiden puheessa siitä, että oja muodostaa tavallaan alueiden rajan.

Tieto tästä kansanomaisesta ojannimestä on tallennettu asukkaita haastattelemalla kerättyyn paikannimikokoelmaan 1973. Nimi on otettu käyttöön joihinkin virallisen luonteisiinkin yhteyksiin: voidaan esimerkiksi laatia Rajaojan virtausta koskevia selvityksiä suunnittelun tueksi.

Nimellä Rajaoja on tarkoitettu erityisesti ojan yläjuoksua, mutta sitä voi tarvittaessa käyttää koko ojan mitalla mereen asti. Oja virtaa Kaitaanlaakson, Iivisniemenpellon ja Hyljepuiston läpi kohti itää ja laskee mereen Finnoonsataman vieressä.

Ei ole tiedossa, että tätä ojaa olisi kutsuttu erillisellä ruotsinkielisellä nimellä.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Riilahdenpuisto – Rilaxparken

Kaitaan kaupunginosassa, Riilahden alueella on Riilahdentien, Rysätien ja Kaitaantien välisellä kallioisella alueella puisto nimeltä Riilahdenpuisto – Rilaxparken. Puisto on nimetty alueennimen Riilahti – Rilax mukaan.

Puistossa ja puiston tuntumassa kulkevilla poluilla on niminä Riilahdenpolku ja Riilahdenmäki.

Nimi Riilahdenpuisto on suunniteltu 1971 ja vahvistettu asemakaavassa 1979.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Riilahdentie – Rilaxvägen

Riilahdentie – Rilaxvägen kulkee Kaitaantieltä etelään ja yhtyy Soukanväylään lähellä Hanikkaa. Kadunnimi sisältää alueennimen Riilahti – Rilax. 1970-luvun alkupuolelle asti osuus oli osa silloista Suvisaaristontietä.

Riilahti otettiin 1970-luvun alussa käyttöön asuinalueen ja kaava-alueen nimenä. Kun Espoon nimistötoimikunta käsitteli Riilahden asemakaavaehdotusta maaliskuussa 1971, se esitti myös joitakin Riilahden mukaan annettuja kaavanimiä, kuten Riilahdentie ja Riilahdenpuisto. Nämä nimet vahvistettiin sittemmin kaavassa.

Nimi Riilahdentie oli Espoon opaskartassa ensi kertaa 1972, mutta voi olla, että nimeä ei vielä tuolloin kuitenkaan otettu käyttöön, koska vuoden 1973 painoksesta se oli poistettu. Vuodesta 1975 nimi on ollut opaskartassa vakiintuneessa paikassaan.

Aiemmin nykyinen Riilahdentie oli osa pitkää Suvisaaristontietä, mutta tälle osuudelle tarvittiin oma nimi, koska katuverkko muuttui varsinkin Soukanväylän rakentamisen takia. Samassa yhteydessä 1970-luvulla Suvisaaristontie-nimi muutettiin vähän lyhyempään muotoonSuvisaarentie, ja nimi jätettiin vain eteläisemmälle osuudelle. Nykytilanteessa Suvisaarentie – Sommarövägen alkaa Soukanniementien risteyksestä, johon Soukanväylä päättyy.

Asemakaavassa Riilahdentien eteläisin pää on linjattu kulkemaan uutta reittiä, lähempänä Vesiniityntietä, mutta siirtoa ei ole toistaiseksi (tilanne 2015) toteutettu.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Riilahti – Rilax

Kaitaan länsiosassa on pienehkö alue, suurkortteli, nimeltä Riilahti – Rilax. Alueennimi tulee muinaisesta kylännimestä Rilax, joka on ollut käytössä ainakin 1500-luvulla. Kylä tunnettiin kuitenkin useimpina aikoina nimellä Kaitans ja myös lyhyellä nimellä Kait. Kylännimellä Rilax oli oletettavasti myös suomenkielinen vastine, joka saattoi olla Riilahti tai Riihilahti.

Kylänpaikka on lahden rannalla, ja nimen taustalla lieneekin ollut lahdennimi. Lahti taas olisi saanut alun perin nimensä siitä, että rannalla oli riihi.

Alueella on ollut isompia ja pienempiä lahtia. Ei tiedetä tarkkaan, mitä lahtea nimi *Rii(hi)lahti on mahdollisesti tarkoittanut.

Pitkään poissa käytöstä ollut nimi Riilahti – Rilax otettiin uuteen käyttöön 1970-luvun alussa. 1971 Espoon nimitoimikunta ehdotti sitä suurkorttelinnimeksi ja myös nimeä Riilahdentie – Rilaxvägen kadunnimeksi. Nimi Riilahdentie on ollut opaskartassa vuodesta 1972 ja alueennimi Riilahti vuodesta 1975. Suurkorttelinnimi tarkoittaa Riilahdentien lähikortteleita.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Rullavuori – Rullberget

Rullavuori on puisto Kaitaalla, Hyljelahdessa, Kihlmanin suvulle kuuluneen huvilan Villa Rulluddin lähellä. Huvila sijaitsee niemessä, jolla oli nimi Rulludden (myös lyhyesti Rullen) jo ennen ensimmäisen huvilan rakentamista 1873. Sitä ennen niemi oli asumaton, mutta sitä oli käytetty lastauspaikkana. Tarinat kertovat, että nimi Rulludden liittyisi tynnyrien tai puiden vierittelyyn aluksia lastattaessa tai niiden lastia purettaessa.

Puistonnimi Rullavuori annettiin alueen asemakaavaa valmisteltaessa 1970-luvun lopulla, ja se tuli käyttöön 1987. Puistossa on korkea kallio, jolla on vanha kansanomainen nimi Prästberget. Ei tiedetä, mistä kallio on saanut aikoinaan sen nimen. Mäen läntisellä, korkeimmalla huipulla on lisäksi suomenkielisten asukkaitten antama nimi Tornikallio siellä 1940-luvulle asti olleen palovartiotornin mukaan. Osa mäkialueesta on tunnettu myös nimellä Porkanmäki, koska mäen pohjoispuolella on asunut Porkka-nimisiä. Itäisemmällä, vähän erillisellä kalliolla on nimi Sälörsberget. Rulluddenin luona olevaa Kihlmanien puistomaiseksi muokkaamaa metsäaluetta on sanottu nimellä Rullparken.

Nimi Rullavuori – Rullberget on muodostettu Rulludden-nimen liitynnäiseksi. Asemakaavan puistonnimeksi ei otettu vanhaa kallionnimeä Prästberget, koska Präst(gårds)-, Papin-, Pappilan-alkuisia nimiä on muuallakin Espoossa ja pääkaupunkiseudulla. Prästberget-nimeä ei silti pidä unohtaa, vaan sitä ja muitakin kansanomaisia kallion- ja mäennimiä voi käyttää edelleen Rullavuoren tienoon paikoista puhuttaessa.

(Viikon nimi 53/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Ryssjeholmen

Finnoon lähimmät saaret ovat Ryssjeholmen ja Pirisaari – Birisholm. Suuremmassa, Ryssjeholmenissa, on useita huviloita. Ryssjeholmenin nimi on satoja vuosia vanha, ja sen aihe on kalastusväline ryssja, suomeksi rysä.

Ryssjeholmenilla ei ole erillistä suomenkielistä nimeä. Saaren nimi äännetään tavallisesti suhuässällä: ruotsin yleiskielessä ”ryššeholmen”, espoolaisessa murteessa perinteisesti ”ryšiholmen”. Myös ääntämystä ”ryssholmen” on käytetty.

Espoon saariston nimistöstä ja luonnosta on lisätietoa kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo.

(Viikon nimi 35/2012. Sami Suviranta, Espoon kaupunkitutkimuskeskus.)

Sentraalinpelto – Centralsåkern

Hannuksen, Hyljemäen ja Iivisniemen asuinalueiden kupeeseen sijoittuvalle puistolle esitetään nimeä Sentraalinpelto – Centralsåkern vireillä olevassa asemakaavassa. Paikalla ollut pelto sai aikoinaan nimen Centralsåkern, koska pellon laidassa oli puhelinkeskus.

Puistonnimi Sentraalinpelto – Centralsåkern sisältyy Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaavan valmisteluaineiston kaavakarttaan, joka oli nähtävillä keväällä 2013. Syyskuun 2014 tilanteessa kaavaa ei ole vahvistettu, vaan sen käsittely jatkuu vielä.

Paikka sijaitsee Hyljetien pohjoispään, Iivissyrjän ja Hyljekaaren välissä.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Valkamanpolku – Båthamnsstigen

Kaitaan kaupunginosassa, Kaitamäen alueella oli aiemmin käytössä jalankulkutiennimi Valkamanpolku Båthamnsstigen. Polku johtaa venelaiturille. Nimi poistettiin 1996, kun polku liitettiin osaksi Kaitalahdenranta – Kaitviksstranden -nimistä katua.

Suomenkielinen nimi Valkamanpolku sisältyi jo vuoden 1955 rakennussuunnitelmaan. Ruotsinkielinen vastine Båthamnsstigen annettiin 1970-luvulla.

Sittemmin Espoossa on annettu Valkama-alkuisia kaavanimiä 2000-luvulla Kauklahden Hansavalkamaan.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)