Espoonkatu – Esbogatan, Espoon keskus – Esbo centrum, Espoonportti – Esboporten, Espoonsilta – Esbobron

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoonkatu – Esbogatan

Espoo ei ole rakenteeltaan tyypillinen yhden keskuksen ympärille kehittynyt kaupunki, vaan se koostuu viidestä aluekeskuksesta (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja kahdesta paikalliskeskuksesta (Kauklahti ja Kalajärvi). Millä perusteella kaupungin sadoista kaduista on siis yksi nimetty kaupungin mukaan Espoonkaduksi?

Kunnian saanut katu sijaitsee Espoon keskuksessa virastotalojen tuntumassa. Virastokeskus rakennettiin Espoon aseman pohjoispuolelle 1970-luvulla, ja kadunnimi Espoonkatu suunniteltiin 1973, vahvistettiin asemakaavassa 1977 ja tuli käyttöön vuoteen 1980 mennessä.

Vaikka Espoon keskus ei enää kuulu kaikkien kaupunkilaisten arkipäivään, on se kirkkoineen ollut satojen vuosien ajan Espoon elämän keskus. Kaupungin hallinto keskittyy edelleen alueelle, mistä juontaa juurensa 70-luvulla annettu, sittemmin kankeanakin pidetty alueennimi Espoon keskus, sekä siihen liittyvä traditionaalinen keskustanimistö. Espoonkadulla sijaitsevat mm. kaupungintalo ja valtuustotalo, joille sopivampaa osoitetta onkin vaikea löytää.

(Viikon nimi 47/2006. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Espoon keskus – Esbo centrum

1970-luvulla otettiin viralliseen käyttöön alueennimi Espoon keskus, joka tarkoittaa Espoon kirkon, aseman ja virastokeskuksen seutua. Kaupungin päättäjät valitsivat tarkoituksellisesti nimen, joka kuvaa alueen roolia kaupungin hallintopaikkana. Toisaalta kuitenkin moni on pitänyt nimeä kankeana, ja ajoittain on esitetty toiveita uuden nimen saamisesta alueelle tai ehdotettu 1970-luvun alussa aluekeskuksennimenä esiintyneen Muurala-nimen palauttamista siihen käyttöön.

Muurala – Morby

Espoon kylännimestä Morby on tietoja keskiajalta asti. Kylän vanhat asuintontit sijaitsevat Espoon kirkosta puolisen kilometriä länteen. Nimen alkuosana on murteellinen maastosana mor 'korpi'. Kylännimellä ei vanhastaan ollut suomenkielistä vastinetta, mutta maanmittaushallitus otti 1965 käyttöön mukaelman Muurala.

Espoon nykyiset kaupunginosannimet ja muut alueennimet perustuvat yleensä vanhoihin asutusnimiin ja muihin paikannimiin. Muurala – Morby tuli viralliseksi kaupunginosannimeksi 1976. Kaupunginosaan kuuluvat Morbyn kylän keskeiset osat eli juuri ne alueet, joista jo vuosisatojen ajan on käytetty Morby-nimeä.

1970-luvulla käytettiin jonkin verran Muurala-nimeä Espoon asemanseudusta ja uudesta virastokeskuksesta puhuttaessa. Asukkaiden nimitajun mukaan nimeä oltiin tuolloin siirtämässä väärään paikkaan, sillä virastokeskus on rakennettu Södrikin kylän vanhimpien viljelysmaiden paikalle. Myös Espoon keskuksen kaupunginosanrajaus vastaa suunnilleen vanhaa Södrikin kylää.

Espoon keskus

Muuralan naapurikaupunginosa, johon sisältyvät mm. Espoon asema, Espoon kirkko, Suvela ja Tuomarila, sai 1976 nimen Espoon keskus – Esbo centrum. Nimellä haluttiin korostaa sitä, että kaupungin hallinnollinen keskus sijaitsee täällä. Päätöstä edelsi Mårten Weurlanderin ja 26 muun valtuutetun valtuustoaloite 16.2.1972, jossa esitettiin "Muuralan aluekeskuksesta" käytettäväksi nimeä Espoo. Kirkon seutua on vanhastaan kutsuttu nimillä Esbo kyrkby ja Kyrk(o)by.

Espoon keskus -nimeä on arvosteltu kuivan virastomaiseksi ja kankeaksi käyttää. Toisaalta se on selkeä ja 1970-luvun jälkeen jo vakiintunut varsinkin hallintokieleen ja iskostunut kansanomaiseenkin käyttöön.

On monin tavoin hyödyllistä, jos virallinen ja kansanomainen nimenkäyttö vastaavat toisiaan. Parasta on, jos viralliset nimet ovat sellaisia, joita on luontevaa käyttää myös arkisessa puheessa. Virallisen aluejaon yksiköt kuten kaupunginosat pitäisi muodostaa sellaisiksi, että ne hahmottuvat helposti omaksi kokonaisuudekseen ja ne on helppo nimetä. Espoon keskuksen kaupunginosa on kuitenkin alueeltaan niin laaja, että sen kaikkia osia ei helposti mielletä Espoon keskukseen kuuluviksi, vaan Suvelasta puhutaan Suvelana ja Tuomarilasta Tuomarilana. Osaksi siitä syystä nimi Espoon keskus tuntuu joissain käyttöyhteyksissään vieraalta.

Espoolle on myös ominaista monikeskuksisuus, ja lisäksi monet keskustatoiminnot sijoittuvat Helsingin keskustaan. Espoon keskuksesta ei voikaan oikein yksiselitteisesti käyttää pelkkää lyhyttä nimeä Keskus tai Keskusta, kuten monissa muissa kaupungeissa voi. Myöskään pelkkä nimi Espoo ei käy kaupunginosalle.

Monenlaisia nimiehdotuksia

Espoon keskukselle on kaivattu omaleimaisempaa, imagoltaan erottuvampaa nimeä. Esillä on ollut varsinkin kirkkoon (Kirkonkylä, Kirkkojärvi, Kivikirkko) ja Espooseen (Espoonkirkko, Espoonjoki, Espoonlaakso) viittaavia nimiä. Helsingin Sanomien lukijakyselyssä joulukuussa 2004 saatiin vielä satakunta uutta ehdotusta (Eskola, Essi, Kespoo, Kingi, Haapala, Harmaala...).

Viralliseen käyttöön vahvistettujen kaupunginosannimien tai -rajojen muuttaminen on hankalaa ja kallista. Kansaa ei myöskään saada omaksumaan mitään uutta nimeä käyttöönsä automaattisesti viranomaisten tekemällä päätöksellä. Nimenmuutoksesta voi seurata sekaannuksia pitkäksi ajaksi, jolloin haitat ylittävät hyödyt. Niinpä Espoon keskus saanee säilyä kaupunginosan nimenä.

(Viikon nimi 17/2005. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Espoonportti – Esboporten

Espoon rautatieaseman itäpuolella Rantaradan alittava katu on nimeltään Espoonportti – Esboporten. Nimi on suunniteltu alun perin jo 1980-luvulla. Katuosuus valmistui ja nimi tuli käyttöön 2005.

Jalankulkija pääsee rautatien toiselle puolelle Espoon aseman kohdalla myös Espoonsillan kautta. Espoonportin nimi muodostaa parin sillan ja jalankulkutien nimen kanssa.

(Viikon nimi 10/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Espoonsilta – Esbobron

Nimi Espoonsilta – Esbobron tarkoittaa kevyen liikenteen raittia, joka ylittää Espoon aseman siltatasossa ja yhdistää radan eteläpuoliset Espoontorin ja Entressen kauppakeskukset radan pohjoispuoliseen .

Paitsi kevyen liikenteen tien nimenä, Espoonsiltaa voi käyttää myös sillannimenä siitä sillasta, joka ylittää Rantaradan ja Kirkkojärventien. Espoonsillan kevyen liikenteen raittiin kuuluu myös eteläpäässä Siltakadun ylittävä ja Espoontorin läpi kulkeva osuus ja pohjoispäässä Virastokeskuksessa Lehterille ulottuva osuus.

Espoonsillan nimi on suunniteltu 1970-luvulla, kun Espoon keskus I:n asemakaava laadittiin. Asemalle johtava silta rakennettiin 1980-luvun alussa. Nimi on vahvistettu myös Espoontorin asemakaavassa.

Nimi Espoonsilta sisältyy myös muun muassa näyttelytilan nimeen Galleria Espoonsilta – Galleri Esbobron.

Asemalaiturien toisessa päässä olevan radan alittavan kadun nimi Espoonportti – Esboporten muodostaa parin Espoonsilta-nimen kanssa. Lähistön Espoo-aiheisia nimiä on myös esimerkiksi Espoonkatu.

(Viikon nimi 9/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)