Elfvik

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Laajalahden itäosassa Ruukinrannassa on huvila, joka tunnetaan nimellä Villa Elfvik. Helsinkiläinen vapaaherra Emil Standertskjöld (Emil Albert Mauritz, toisinaan käytetty myös etunimeä Mauritz) osti 1800-luvun lopulla Bredvikin tilan, josta tuli perheen kesänviettopaikka. Hän antoi tilalleen nimen Elfvik. Nimen hän muodosti ehkä yhdistelemällä osia nimestä Bredvik ja vaimonsa Elviran nimestä. Samalla nimi liittyy sijaintiin lahden rannalla ja lisäksi sisältää ehkä romanttisen viittauksen ruotsin kielen älva-sanaan ('keiju'). Nimen Elf-alkuinen asu on vanhanaikaisen kirjoitustavan jäänne; nimi on aina äännetty "Elviik".

Bredvikin tilaan (eli uudelta nimeltään Elfvikin tilaan) kuului laajoja alueita nykyisessä Laajalahdessa. Standertskjöldeillä oli jo 1890-luvulla suunnitelmia huvilan rakentamiseksi vanhan asuintontin itäpuolelle, mutta he eivät olleet ehtineet toteuttaa suunnitelmia, kun Emil Standertskjöld kuoli 36-vuotiaana kesällä 1900. Leski Elvira Standertskjöld rakennutti huvilan muutamaa vuotta myöhemmin. Villa Elfvik valmistui 1904. Vähän myöhemmin Elvira tyttäriensä Thelman ja Lisen kanssa sen vakituiseksi asunnokseen. Lise Standertskjöld asui huvilassa kuolemaansa saakka, vuoteen 1974. 1990-luvulta lähtien Villa Elfvik on Espoon kaupungin ylläpitämänä luontokeskuksena.

Huvilaa kutsutaan myös lyhyellä nimellä Elfvik. Samalla Elfvik on käytössä huvilaa lähistöineen tarkoittavana alueennimenä.

(Viikon nimi 22/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Villa Elfvikin nimi sisältää kenties aineksia tilan vanhasta nimestä Bredvik ja talon ensimmäisen emännän nimestä Elvira.