Kaavoittamassa tulevaisuuden Espoota

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
12.2.2020 klo 12.00

Espoon väkiluku kasvaa joka vuosi noin neljällätuhannella asukkaalla, mikä näkyy myös kaupungin kaavoituksessa. Kaavoituksen tavoitteena on kaupungin kehityksen varmistaminen ja perustan luominen hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Espoon kaupungin vastuulla on sekä yleis- että asemakaavojen laatiminen.

"Asuntokaavoituksen volyymia on kasvatettu noin puolitoistakertaiseksi siitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten", kertoo Espoon kaupungin asemakaavapäällikkö Ossi Keränen.

Asutus painottuu nykyään vahvasti raideliikenteen varrelle, sillä se mahdollistaa sujuvan liikkumisen pääkaupunkiseudun alueella. Kaikissa kaavoissa pyritään tehostamaan maankäyttöä, sillä uusille asukkaille tahdotaan olevan asumispaikkoja tulevaisuudessakin.

Keräsen mukaan kaavoituksen suurimpia haasteita ovat ristiriitaisten ja eriparisten intressien yhteensovittaminen niin, että lopputulos on hyvä. Kaupungin eri toimialojen ja keskusten näkemykset samoista asioista voivat olla hyvin erilaisia. Kiinteistökehittäjän tavoite on useimmiten hyvin tarkasti rajattu: kertaluontoisen hankkeen pystyttäminen mahdollisimman nopeasti oman tontin alueella. Kaupunki kuitenkin haluaa turvata tietynlaisen kehityksen koko ympäristön alueella, ottaen huomioon lukuisia asioita myös pitkällä aikavälillä. Hanke halutaan sovittaa haluttuun kokonaisuuteen.

Vaikka tekniset ja taloudelliset näkökulmat painottuvatkin hankkeissa, rajoitteita asettavat ympäristökysymykset, kuten luonnonsuojelu tai hulevesien hallinta. Etenkin pientaloalueilla osalliset saattavat haluta Keräsen mukaan aivan eri asioita: osa haluaa tehostaa omaa tonttiaan ja toivottaa kaavan tervetulleeksi, osa vastustaa rajusti ja loput ovat jotain siltä väliltä.

Tärkeimpiä huomioitavia asioita kaavoituksessa ovat prosessin laillisuus ja avoimuus, tarvittavien selvitysten ja suunnittelun riittävyys sekä kaavaratkaisun laillisuus ja laatu. Lähtötiedoista suuri osa löytyy Espoon tietojärjestelmästä, josta voidaan tarkistaa muun muassa kaavatiedot, maaperätiedot, suojelualueet ja kiinteät muinaismuistot. Selvitysten yhteydessä saatetaan joutua tekemään suunnittelua esimerkiksi meluselvityksiä tai liito-oravia varten. Liito-oravien ja muiden vahvan suojelun alaisten luontokappaleiden selvitykset on tehtävä ihan ensimmäisenä. Kaupallisia selvityksiä tehdään, kun kyse on kaupan hankkeista. Selvitysten teossa menee yleensä muutamasta viikosta pariin kuukauteen.

"Kaupunki hoitaa kaavaprosessin ja ohjaa suunnittelua niin, että tärkeimmät asiat otetaan huomioon kaikissa vaiheissa", kertoo Keränen.

Jos kuitenkin yritys hakee kaavamuutosta, jossa se haluaa esimerkiksi laajentaa toimintaansa ostamallaan tontilla, toimii yritys tällöin kaavaprosessissa yhteistyökumppanina. Kun on selvitetty, että onko hanke toteutettavissa, yritys laatii suunnitelmat ja teettää tarvittavat selvitykset. Sekä yrittäjät että asukkaat voivat toimia osallisena seuraamalla kaavoitusta internetin tai asukastilaisuuksien välityksellä. Molemmat voivat halutessaan antaa suunnitelmista kirjallisen mielipiteen, kaavaehdotuksesta muistutuksen ja hyväksytystä kaavasta valituksen. Mahdollista on myös ottaa suoraan yhteyttä kaavan valmistelijoihin, viranhaltijoihin ja päättäjiin. Valmistelijat neuvovat tarkemmin, mitä vaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa on.