Helsingin seutu tavoittelee 200 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
15.6.2020 klo 12.41

Valtio ja kunnat pääsivät kesäkuun alussa sopuun uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista vuosille 2020–2031. Sopimus mahdollistaa Espoon kaupunkiradan toteuttamisen Leppävaaran ja Kauklahden välille. Sopimukseen sisältyy myös kunnianhimoisia asuntotuotantotavoitteita.

Kaupunkirata edistää kaupunkikeskustemme kestävää kehittämistä

Päätös kaupunkiradan toteuttamisesta edistää merkittävästi Espoon viiden kaupunkikeskuksen kestävää kehittämistä ja on tärkeä etappi matkalla kohti päästötöntä liikkumista. Kaupunkirata on myös edellytys nk. Turun tunnin junalle, jotta lähi- ja kaukoliikenne voidaan erottaa omille raiteilleen.

”Kaupunkirata parantaa uudistuvan Espoon keskuksen ja voimakkaasti kasvavan Leppävaaran joukkoliikenneyhteyksiä entisestään tukien myös Keran alueen muutosta. Espoo kasvaa tulevaisuudessa myös keski- ja pohjoisosistaan, mikä edellyttää entistä sujuvampia liikenneyhteyksiä eri puolille pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata”, kertoo teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

Valtio sitoutuu rahoittamaan kaupunkiradasta enintään 137,5 miljoonaa euroa.

”Kaupunkiradasta jää Espoolle maksettavaksi odotettua suurempi osuus, mikä aiheuttaa meille haasteita mahduttaa kaikki välttämättömät hankkeet investointiohjelmaan”, Isotalo jatkaa.

Juna Leppävaaran asemalla.
Kaupunkirata muodostuu Leppävaaran ja Kauklahden välille rakennettavista lisäraiteista. Kuva: Tuire Ruokosuo.

Uusia asuntoja tarvitaan runsaasti

Helsingin seudun asuntotuotantotavoitteeksi on asetettu 200 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Edellisellä nelivuotisella MAL-jaksolla rakennettiin 64 000 asuntoa, mikä ylitti tavoitteen 4 000:lla. Asuntotuotannon vauhdittaminen on yksi MAL-sopimuksen keskeisimmistä tavoitteista, sillä kaupunkiseutujen väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua.

”Espoon asunto- ja kaavatuotanto on ollut viime vuodet erinomaisella tasolla. Uudella sopimuskaudella Espoon vuositavoite on noin 3 300 asuntoa. Tärkeää on saada jatkossakin uusia asuntoja raiteiden varteen”, asuntopäällikkö Anne Savolainen toteaa. 

MAL-sopimukseen sisältyy myös toimenpiteitä kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamiseksi. Tavoitteena on vauhdittaa myös puurakentamista.

Kerrostaloja Saunalahdessa.
Espooseen valmistui ennätykselliset 4300 uutta asuntoa vuonna 2019. Kuvassa uudisrakentamista Saunalahdessa, jonne uusia asuntoja valmistui viime vuonna 600. Kuva: Janne Ketola.

Mikä on MAL-sopimus?

Valtion ja kuntien ja valtion välisissä MAL-sopimuksissa määritellään yhteiset tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, asuntotuotannolle sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmää kehittäville toimenpiteille. Samalla sovitaan yhdessä päätettyjen liikennehankkeiden kustannusjaosta. Helsingin seudun MAL-sopimukseen kuuluu 14 kuntaa.

MAL-sopimuksia on tehty vuodesta 2011. Hallitusohjelman mukaisesti MAL-sopimus solmitaan aiemmasta poiketen 12 vuodeksi, millä varmistetaan kaupunkiseutujen pitkäjänteinen kehittäminen. Konkreettiset toimenpiteet on laadittu ensimmäiselle neljälle vuodelle, minkä jälkeen sopimukset päivitetään.  Sopimukset astuvat voimaan, kun kunnat ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Espoossa sopimusta käsitellään sekä kaupunginhallituksessa että valtuustossa.