Espoo kehittää veneiden talvisäilytystä ranta-alueiden rakentamisen ehdoilla

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
18.5.2018 klo 9.22
Finnoonsatama

Finnoonsatama syksyllä 2017. Kuva: Olli Urpela

Espoo kasvaa ja kehittyy voimakkaasti, mikä edellyttää entistä tehokkaampaa maankäyttöä ja tiiviimpää kaupunkirakennetta. Asuntorakentamispaineita kohdistuu tulevaisuudessa myös veneiden talvisäilytyskäytössä oleville satama-alueille, kuten Finnooseen, missä sijaitsee tällä hetkellä Espoon suurin veneiden talvitelakointialue. Jotta metrovyöhykkeen arvokkaita merenranta-alueita päästään kehittämään, pitää veneiden talvisäilytyskysymys ensin ratkaista. 

Finnooseen on suunnitteilla kokonainen uusi kaupunginosa, jonka keskusta syntyy metroaseman ympärille. Koteja Finnooseen rakennetaan noin 17 000 asukkaalle. Alue on pääosiltaan valmis 2030-luvulla. Ennen ranta-alueen asuntorakentamisen käynnistymistä on Finnoonsatamassa talvehtiville veneille löydettävä uudet talvisäilytyspaikat. 

Veneiden talvitelakointia on tarkasteltu Espoossa kokonaisuutena

Ramboll Finland Oy toteutti Espoon kaupungin tilauksesta veneiden talvisäilytystä käsittelevän selvityksen, joka valmistui loppuvuodesta 2017. 

”Tavoitteena oli saada määriteltyä, kuinka paljon tilaa veneiden talvitelakointiin tulisi tulevaisuudessa varata, ja millaiset ovat talvisäilytysalueiden kehittämisen alustavat kustannukset. Tarkastelun kohteena olivat kaikki Espoon kaupungin venesatamien yhteydessä sijaitsevat talvitelakointialueet ja tunnistetut mahdolliset uudet alueet. Selvitystä tukemaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuului Espoon kaupungin, espoolaisten veneilijöiden ja konsultin edustajia”, kertoo aluearkkitehti Mervi Hokkanen Espoon kaupungilta. 

Selvityksessä päädyttiin siihen, että siirtämällä helposti kuljetettavien veneiden talvisäilytys kauemmas ranta-alueista perustettaville uusille säilytysalueille, vapautuisi nykyisistä satamista tilaa isojen veneiden talvitelakoinnille. 

”Veneiden talvisäilytyksessä on huomioitava useita näkökulmia hyvän logistisen ketjun aikaansaamiseksi. Suurimmat veneet on tarkoituksenmukaisinta säilyttää niissä satamissa, joihin niillä pääsee”, toteaa Veneilevä Espoo -ryhmän puheenjohtaja Heikki Solin.

Ratkaisua etsittiin yhteistyössä veneilijöiden kanssa

”Veneiden talvisäilytykseen on löydettävä vastaus, jotta metrovyöhykkeen rantoja päästään kehittämään kaupungin tavoitteiden ja sitoumusten mukaisesti. Yhdessä veneilijöiden kanssa olemme etsineet parasta mahdollista kokonaisratkaisua”, sanoo Finnoon alueen projektinjohtaja Kimmo Leivo.

”Olemme tehneet tiiviisti kaupungin kanssa yhteistyötä, jotta paras mahdollinen ratkaisu talvisäilytyskysymykseen löytyisi. Nyt yhteinen näkemys on olemassa”, Solin vakuuttaa.

veneet
Kuva: Sami Repo

Uusia säilytysalueita veneille tarvitaan

Tulevaisuudessa Ämmäsmäki on paikka, josta kaupunki tarjoaa talvisäilytyspaikkaa helposti kuljetettaville veneille. Lisäksi Finnoon talvisäilytysaluetta korvaamaan tarvitaan uusia suurempien veneiden talvisäilytykseen soveltuvia alueita, joita suunnitellaan nyt Suvisaariston Skatanniittyyn sekä Kurttilaan Tiilitehtaanlaiturin alueelle. Jatkossakin osa vaikeasti kuljetettavista veneistä talvehtii Finnoossa. 

Veneiden talvisäilytyspaikkojen rakentamisesta päättävät lopullisesti poliitikot. Uusien talvitelakointialueiden rakentaminen sekä olemassa olevien kehittäminen maksaisivat arviolta yhteensä noin 18–21 miljoonaa euroa, josta nykyisten satamien muutosrakentamisen osuus olisi 1,2–1,8 miljoonaa euroa ja Ämmäsmäen, Skatanniityn, Finnoon ja Tiilitehtaanlaiturin osuus noin 17–19 miljoonaa euroa.

”Rannanläheisten maa-alueiden käytön muuttaminen Finnoossa asuntotuotantoon tuo kaupungille merkittäviä maanmyynti- ja maanvuokratuloja, joilla pystytään kattamaan venesäilytyksen edellyttämät muutokset”, sanoo Leivo.

Uusien säilytysalueiden toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta, joka kohteesta riippuen kestää tyypillisesti 2–4 vuotta, jonka jälkeen voidaan siirtyä toteutuksen suunnitteluun ja edelleen rakentamiseen.

Pisimmällä ollaan Ämmäsmäessä, jonka rakennussuunnitelmat ovat lähes valmiit. Uusi säilytysalue voisi valmistua telakointikaudeksi 2019–2020, jonka jälkeen nykyisten talvisäilytysalueiden uudelleenjärjestelyt voitaisiin toteuttaa. Skatanniityn kaavoitus on käynnistynyt toukokuun puolivälissä asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tultua nähtäville. Tiilitehtaanlaiturin säilytysalue on mukana Mustalahden kaavoituksessa, jossa meneillään on lähtötietojen tarkentaminen.

Talouden suhdanteilla ja trendeillä on vaikutusta veneilyn suosioon 

Venepaikkatarpeen ennustaminen on vaikeaa, sillä venekannan kasvu on vahvasti sidoksissa taloudelliseen suhdanteeseen, joten veneiden määrä voi muuttua suurestikin lyhyessä ajassa. Espoon venekanta on kasvanut viime vuosina kaupungin väestömäärän kasvua hitaammin, joten veneiden lukumäärän suhteellinen osuus Espoossa on pienentynyt. 

”Näkyviä trendejä ovat veneen osaomistaminen sekä vuokraaminen omistamisen sijaan. Lisäksi on arveltu, että talvitelakointipalvelun ostaminen yritykseltä kasvattaisi suosiotaan. Se, kuinka montaa prosenttia veneitä nämä trendit koskevat, jää nähtäväksi”, Solin kertoo.

Vuoden 2017 alussa Espooseen oli rekisteröity noin 7 200 venettä. Suhteutettuna asukaslukuun tarkoittaa se 38 asukasta yhtä rekisteröityä venettä kohti. Veneiden todellinen määrä ei kuitenkaan ole tarkasti tiedossa, sillä kaikkein pienimpiä veneitä ei tarvitse rekisteröidä. Lisäksi osa veneistä on käytössä muualla kuin kunnassa, johon ne on rekisteröity.

purjeveneet
Kuva: Vladimir Pohtokari

Venesatamia Espoosta löytyy 26, ja niissä on yhteensä noin 5 500 laituripaikkaa. Satamista kaupungin hallinnoimia on kymmenen ja laituripaikoista 4 365. Talvisäilytyspaikkoja kaupungin venesatamien yhteydessä on noin 2 500. Laituri- ja talvisäilytyspaikoista kaupunki vuokraa veneilijöille suoraan noin puolet, toista puolta hallinnoivat venekerhot. Kaupungin venesatamien yhteydessä olevat

talvisäilytyspaikat on varattu ensisijaisesti laituripaikanhaltijoille. Vapaaksi jääviä paikkoja voivat vuokrata myös muut. 

Yksityisten satamien yhteydessä on yhteensä noin 220 talvisäilytyspaikkaa. Noin 3 000 venettä säilytetään muualla kuin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla, kuten toisen kunnan säilytysalueella, omalla pihalla tai yksityisten telakointitoimijoiden alueilla. Tähän asti kaupungin säilytyspaikkoja on riittänyt kaikille halukkaille.

”Suhdanteiden ja trendien vaikutusta venekannan ja talvitelakoinnin kehitykseen on mahdotonta ennustaa tarkasti, mutta suunnittelu- ja kaavoitusvaiheessa on mahdollista varautua veneiden määrän kasvuun”, Hokkanen toteaa.

Haukilahden venesatama
Haukilahden venesatama. Kuva: Tommi Heinonen

Talvisäilytyspaikkoja on tarjolla riittävästi tulevaisuudessakin

Ämmäsmäkeen on suunniteltu säilytyspaikkoja noin 970 veneelle, minkä lisäksi sinne on mahdollista toteuttaa laajennusalue 260 veneelle. Alueelle on tarkoitus toteuttaa myös säilytysalue asuntovaunuille ja -autoille sekä perävaunuille.

Vaikeasti kuljetettavia veneitä oli talvisäilytyksessä noin 1 500 vuoden 2016 inventoinnissa. Tulevaisuudessa kaupunki voisi tarjota vaikeasti kuljetettaville veneille säilytyspaikkoja jopa 1 700–1 900. Tällöin paikat todennäköisesti riittäisivät, vaikka veneiden määrä kääntyisikin kasvuun. Finnoon talvisäilytysalueen mitoitusta voidaan osittain suunnitella sen perusteella, kuinka paljon veneitä mahtuu muille alueille. Tällä hetkellä 34 prosenttia espoolaisista veneistä käyttää kunnallista tai kerhon talvisäilytyspaikkaa. 

Finoonsatama 2017
Finnoonsatama. Kuva: Olli Urpela


Lisätietoja:

Veneiden talvisäilytyksen kokonaistarkasteluraportti

Lähde: Veneiden talvisäilytyksen kokonaistarkastelu 2017 (Ramboll Finland Oy)