Esittelyssä kaupunkikuvatoimikunta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
23.5.2019 klo 14.16

Kysyimme kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtajalta Christel Schalinilta toimikunnan tehtävistä.

Mitä kaupunkikuvatoimikunta tekee?

Kaupunkikuvatoimikunta on lausunnon antaja rakennusvalvontakeskuksessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo, että rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, ja myös täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Kaupunkikuvatoimikunta arvioi, toteutuuko tämä. Kaikkiaan työmme on palvella kaupunkilaisia, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nauttia hyvästä ja laadukkaasta rakennetusta ympäristöstä. Uudet rakennuskohteet vaikuttavat tähän olennaisesti.

Milloin kaupunkikuvatoimikunnan näkemystä tarvitaan?

Toimikunta käy läpi kaikki rakennuslautakunnan päätettäväksi menevät hankkeet. Yleensä nämä ovat laajuudeltaan yli 2 000 m2. Lisäksi käsittelemme julkisten rakennusten, esimerkiksi erityisasumisen ja päiväkotien rakennussuunnitelmat. Kaupunkikuvatoimikunta antaa lausuntonsa yleensä aina ennen varsinaista lupakäsittelyä. Näin lausunnoilla voidaan ohjata hankkeita heti alusta alkaen oikeaan suuntaan.

Ketä kaupunkikuvatoimikuntaan kuuluu?

Toimikunnan puheenjohtajana toimii rakennusvalvonnan lupapäällikkö ja sihteerinä kaupunkikuva-arkkitehti. Lisäksi mukana ovat rakennuslautakunnan, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja tilapalveluiden edustajat sekä kaksi asiantuntijajäsentä, jotka ovat pääkaupunkiseudulla toimivia tunnettuja ammatissa toimivia arkkitehteja.

Millainen on hyvä kaupunkikuva?

Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan. On kuitenkin olemassa tiettyjä yleisiä kriteerejä, joita seuraamme.

Vastaako suunniteltu rakennushanke asemakaavan reunaehtoja esimerkiksi julkisivumateriaalien, korkeuden, sijoituksen osalta? Onko hanke luonteva ympäristössään, kun katsotaan alueen muita rakennuksia? Jos kyseessä on suojelukohde, onko suojeluun liittyvät asiat huomioitu? Onko rakennuksen piha suunniteltu viihtyisäksi ja vehreäksi? Onko ulkoalueella istutettaviksi tai luonnontilassa säilytettäviksi määriteltyjä kohtia? Miten esteettömyys ja turvallisuus toteutuvat? Onko asuinkorttelissa riittävästi leikki- ja virkistysaluetta? Kuinka ajo- ja kävelyliikenne on eriytetty?

Mitä konkreettista on saatu aikaan?

Espoossa rakennetaan vilkkaasti, ja Länsimetron myötä meille on kehittymässä metroasemien ympärille tehokkaasti rakennettuja aluekeskuksia. Kaupunkikuvatoiminkunta on edistänyt asemakaavoissa asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Rakentamisen korkeasuhdanteen aikana rakentajien ensisijainen tavoite saattaa painottua muihin asioihin kuin kaupunkikuvan vaalimiseen ja hyvän rakennetun ympäristön syntymiseen. Tässä kaupunkikuvatoimikunnalla on tärkeä tehtävä – hyvää ympäristöä voi syntyä samoilla aineksilla ja kustannuksilla hieman pidemmän ja aktiivisemman suunnitteluvaiheen kautta.

Rakennuslautakunta ja rakennusvalvontakeskus haluaa myös nostaa esiin ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutettuja rakennettuun ympäristöön liittyviä tekoja jakamalla vuosittain HURRAA-tunnustuspalkinnon. Viime vuonna palkinnon sai VÄRE eli Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus.

Teksti: Paula Ristimäki, Otavamedia

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Espoon kaupungin henkilöstölehti Wieterin toukokuun numerossa