Järvikunnostustalkoot

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Tyypillisimmät järvien kunnostustarvetta aiheuttavat tekijät ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Näiden ongelmien taustalla on useimmiten järvien mataluus ja valuma-alueelta tuleva ravinto- ja kiintoaineskuormitus. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on edellytys järvissä tehtävien kunnostustoimenpiteiden pysyvyydelle. Huolimatta kunnostuksen koosta, järvikunnostuksissa tarvitaan talkoovoimia.

 

Kunnostustoimenpiteet valitaan järvikohtaisesti esimerkiksi vedenlaatu-, kuormitus-, kalastotietojen perusteella, sillä toimenpiteiden vaikuttavuus riippuu järven ominaisuuksista.

Espoon kaupungin ympäristökeskuksesta voi kysyä neuvoa toimenpiteiden toteutukseen. Ympäristökeskus on avustanut paikallisia pienimuotoisia toimenpiteitä rahallisesti. Avustuksia on annettu selkeiden toimenpidesuunnitelmien perusteella, ja jotka on haettu riittävän ajoissa.

Ajankohdat

Järvikunnostustalkoita järjestetään yleensä loppukesästä. Ajankohta saattaa kuitenkin vaihdella riippuen kunnostettavasta kohteesta.

Järvikunnostuksen eri vaiheet

Järvikunnostustalkoot

1)     Kunnostustarpeen arviointi, yleissuunnittelu

2)     Perusselvitykset järven tilasta
(mm. kuormitus-, kasvillisuus-, kalasto- ja veden laatutiedot)

3)     Hankesuunnitelman laadinta

4)     Lupien hakeminen

5)     Mahdollisen rahoituksen hakeminen

6)     Kunnostustyö

7)     Seuranta

Talkoita varten tarvitset luvat

 

Järvien kunnostustoimintaa säätelee vesilaki. Aina, kun kunnostustoimenpiteitä lähdetään toteuttamaan, tarvitaan vesialueen omistajan lupa ja usein myös rannan- ja maanomistajan lupa. Yleisperiaate on, että järven kunnostusta ajavan tahon tulisi saada vesialueen omistajan ja naapurien suostumus hankkeelle jo alkuvaiheessa.

Järvikunnostuksiin voi hakea rahoitusta

Rahoituksen saaminen edellyttää kunnostajien oma-aloitteista toimintaa ja asioiden selvittely ja suunnittelu vievät runsaasti aikaa. Julkista rahoitusta voi saada, mikäli hankkeella on huomattava yleinen merkitys ja hankkeella on takanaan merkittävä tuki ja aktiivisuus paikallisten keskuudessa. Hanketta suunniteltaessa tulee alusta alkaen olla yhteydessä rahoitusta myöntävään tahoon.

Pienet kunnostushankkeet voidaan toteuttaa talkootyönä tai osakaskunnan tai asukkaiden kustantamana. Avustusta eri toimenpiteisiin voi hakea Espoon kaupungin ympäristökeskuksesta.

Suurempiin hankkeisiin tarvitaan yleensä yksityisen rahoituksen lisäksi osarahoitukseen julkaista rahaa, eli valtion, EU:n tai kaupungin rahaa.

Yhteistyötahot

Järven tilan kunnostaminen koskettaa ja kiinnostaa monia eri tahoja. Yhteistyökumppaneita voivat olla mm. vesialueen omistajat, osakaskunnat, ja kalastusalueet, maanomistajat, kiinteistöjen omistajat, kalastusseurat ja suojeluyhdistykset.