Arjen kokemustietoa kehitysvammaisten terveyspalveluista

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
20.1.2021 klo 16.52

Osaaminen, asiakkaan kohtaaminen ja hoitovastuun selkeys tulivat esiin haasteina kyselyssä, jonka teimme kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelujen tuottamisesta. Samat asiat, joita asiakkaat toivat esiin kehityskohteina, korostuivat osaltaan myös positiivisessa valossa.

Lokakuussa 2020 teimme kyselyn kunnille ja kuntayhtymille kehitysvammaisten terveyspalvelujen järjestämisestä. Kysyimme asiakkailta, miten terveyskeskuspalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, kehitysvammaisuuteen liittyvien sairauksien hoito ja kuntoutussuunnitelmaprosessi vastaavat kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin tällä hetkellä.

Kyselyyn vastasi 342, joista aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä oli 21 (6 %), alaikäisen lapsen huoltajia 114 (33 %), kehitysvammaisen henkilön terveysasioitava hoitava henkilö (hoitaja/ avustaja) 76 (23 %) ja kehitysvammaisen henkilön läheisiä 130 (38 %).

Vastausten tarkennuksia ja muita vapaita vastauksia annettiin yhteensä 797 kappaletta, joista kehittämisehdotuksia oli 252. Vastaajia oli lähes kaikista kunnista ja kuntayhtymistä. Eniten vastaajia oli Helsingistä (98) ja Espoosta (91). Myös Keusoten alueelta (50) ja Porvoosta (30) saatiin hyvin vastauksia.

Läpi kyselyn vastauksissa korostui samat teemat, kuten henkilökunnan osaaminen, asiakkaan kohtaaminen ja hoitovastuun selkeys. Suun terveydenhuolto sai parhaimmat tulokset. Samat asiat, jotka mainittiin kehityskohteina, korostuivat osaltaan myös positiivisessa valossa. Eniten kehitettävää kyselyyn vastanneiden mielestä on terveyskeskuspalveluissa ja kuntoutussuunnitelman prosesseissa.

Ei eroja isojen ja pienten kuntien välillä

Vastaajien tyytyväisyys vaihteli kysymyksittäin. Täysi-ikäiset kehitysvammaiset henkilöt olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä palveluihin, tosin heidän vastauksissaan oli suhteellisesti eniten En osaa sanoa -vastauksia. Muista vastaajaryhmistä tyytyväisimpiä terveyskeskuspalveluihin olivat kehitysvammaisen henkilön hoitajat ja avustajat (erittäin hyvin /hyvin 26 %). He antoivat parhaat arviot myös suun terveydenhuollosta (erittäin hyvin /hyvin 63 %). Toisaalta sairauksien hoito aiheutti eniten haastetta hoitajille /avustajille (erittäin huonosti /huonosti 50 %), kun tyytyväisimpiä olivat alaikäisen lapsen huoltajat (erittäin hyvin /hyvin 32 %). Heidän mielestään myös kuntoutussuunnitelmaprosessi sujui erittäin hyvin tai hyvin (32 %).

Vertailu kysymyksittäin, kaikki vastaajat.

Kuva: Vertailu kysymyksittäin, kaikki vastaajat.

Mainittavia eroja isojen (Espoo, Helsinki, Vantaa) ja pienten (muut kunnat) kuntien välillä ei tullut esiin. Kunnissa tai kuntayhtymissä, joissa on keskitettyä toimintaa (kehitysvammapoliklinikka tai vastaava), sai paremmat tulokset kehitysvammaisuuteen liittyvien sairauksien hoitamisessa (erittäin hyvin /hyvin 31 %) verrattuna kuntiin, joissa vastaavaa yksikköä ei ole (erittäin hyvin /hyvin 24 %). Kuntoutussuunnitelman tekemisen toimivuudessa ero oli vain kahden prosenttiyksikön verran keskitetyn toiminnan kuntien /kuntayhtymien hyväksi (erittäin hyvin /hyvin 21 % vs. 19 % ei-keskitetty toiminta).

Suun terveydenhuollon hyvät käytännöt

Suun terveydenhuollon palveluista tuotiin esiin hyvin toimivia käytäntöjä, kuten normaalia pitempi vastaanottoaika, erityisosaaminen ja asiakkaan erityisyyden huomioiminen, tapa kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja kuvien käyttöä siinä apuna, omahoitoon saatuja välineitä ja ohjeita.

Määräaikaiskutsuja pidettiin erityisesti hyvinä sekä suun terveydenhuollossa että kuntoutussuunnitelmien tekemisen prosessissa niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa nämä käytännöt ovat käytössä.  

Lisäksi hyväksi toiminnaksi koettiin, että asioiden hoitaminen on sujuvampaa ja selkeämpää, jos hoitajat ja lääkärit eivät vaihdu.

Keskeisimmät kehityskohteet ja teemat

  • Perusterveydenhuollon (erityis)osaamisessa ja kohtaamisessa on haasteita, joita jatkuvasti vaihtuva hoitohenkilökunta edelleen lisää.
  • Vastaanottoaikojen saamisen hankaluus, hidas hoitoonohjaus ja pitkät jonotusajat.
  • Epäselvä hoitovastuunjako, seurannan ja kokonaisvaltaisen hoidon puute.
  • Omaisten neuvonta ja aktiivinen yhteydenpito, tuki ja apu (omaisilla usein tunne siitä, että ovat vastuussa kaikesta ja oikeuksista tulee ”taistella” jatkuvasti ja pelko siitä, mitä käy, jos ei jaksakaan tai osaa).

”Hienoa, että saimme paljon vastauksia, kommentteja ja kehittämisehdotuksia. On arvokasta saada arjen kokemustietoa siitä, miten kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltopalvelut vastaavat tarpeisiin, ja miten ne sujuvat”, projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Sanna Svahn sanoo. ”Kyselyn tulokset kertovat siitä, että vastaajien tarpeet ja niihin vastaaminen eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla kunnissa. Suhtaudumme tuloksiin vakavasti ja alamme työskentelemään parantaaksemme toimintaamme.”

Lisätietoa

projektipäällikkö Tiina Hannikainen, p. 040 505 9727, tiina.hannikainen@espoo.fi

Uudenmaan alueen kuntien edustajat käynnistivät selvityksen kehitysvammaisten hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen määrittämiseksi helmikuussa 2020. Tehtävään nimettiin alueen kuntien ja kuntayhtymien (Espoo, Helsinki, Karviainen, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Keusote, Porvoo, Sipoo, Vantaa), HUSin, Eteva kuntayhtymän ja Kårkulla samkommunin edustajista koostuva johtoryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Espoon terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn. Tavoitteena on tehdä sujuvat ja tarpeen mukaiset hoitopolut yhdessä kaikkien asianosaisten kanssa. Hoidon ja osaamisen saatavuus tulevaisuudessa ovat projektin keskeisiä tavoitteita.

Muualla epoo.fi-sivustolla