kuva 2 1 2 3 5 5

Varhaiset kirjoitukset

Siirtyminen muistitiedoista kirjalliseen tietoon ei ollut pelkkä tallennusmuodon vaihto, vaan osa suurempaa mullistusta. Kirkko esiintyi vallankäyttäjänä ja maallinen hallinto kiinteytyi. Syntyi kirjallisen tiedon tarve, erityisesti lainopillisissa yhteyksissä.

Vuoden 1458 valinta Espoon perustamisvuodeksi johtuu siitä, että kirkko sinä vuonna teki hallinnollisen päätöksen; Espoolle määrättiin oma kirkkoherra ja Espoon kappeli erotettiin Kirkkonummesta omaksi seurakunnaksi. Ajoitus perustuu toisen käden tietoon vuodelta 1749, missä se ilmenee kirjeenvaihdossa Espoon kirkkoherran Elias Cajanderin ja Turun tuomiokapitulin välillä.

Espoo-nimi mainitaan kyllä aiemminkin, esimerkiksi tässä asiakirjassa, joka on säilynyt vain jäljennöksenä Klass Åkesson Tottin 1600-luvun maakirjassa. Kyseessä on laamannin tuomio, joka on annettu Espoossa 7. helmikuuta 1433 ja koskee Vihdin, Härköilän ja Palojärven välistä kylärajaa. Vaikka tuomion aihe ei sijaitse nykyisessä Espoossa, on asiakirjassa silti tietoa myös Espoosta. Esimerkiksi voidaan osa asiakirjan lautamiehistä tunnistaa espoolaisiksi.

Asiakirja kertoo myös sen ajan hallinnosta. 1400-luvun alussa muodostettiin hallintopitäjä, joka käsitti samaa aluetta kuin kirkkopitäjä, mutta hallinnollisesti oli osa toista kokonaisuutta. Ryhmä hallintopitäjä muodostivat kihlakunnan. Näytteillä olevan tuomion julisti laamanninkäräjät, joka oli korkeampi oikeusaste. Vuoteen 1435 asti koko Suomessa oli vain yksi laamanni.