Kaupungit etsivät yhdessä vähäpäästöisen liikkumisen ratkaisuja

Pilotissa toteutettiin yksinkertaistettu toimiva sovellus valitusta konseptista pilviteknologioita käyttäen. Käyttäjälle tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, joissa auto jätetään kauemmaksi liityntäparkkiin ja matkaketju valittuun kohteeseen esitetään käyttäjälle. Lähtökohtana ratkaisussa on, että kohteessa on toimintoja, joihin asiakas haluaa päästä. Eri toiminnot aiheuttavat erilaisia matkaketjuja – esimerkiksi kuntosalikäynti Kauppi Centerissä verrattuna sairaalakäyntiin. Sovelluksessa nostetaan esiin vaihtoehtojen hyötyjä verrattuna esimerkiksi vaikkapa epävarmaan pysäköintipaikkaan ja kulutettuun aikaan paikkaa etsiessä.

Lopputuloksena syntyi mobiilioptimoitu sivusto: https://kauppiin.eficode.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Sivustosta teetettiin myös kevyt käytettävyysarviointi muutamalla koekäyttäjällä.

Johtopäätöksenä kokeilusta todettiin, että liityntäpysäköintien ja julkisen liikenteen yhdistelmät eivät juurikaan rohkaise palvelun käyttöön, joten tilaaja päätti olla viemättä sovellusta pilottiin ja jatkokehitykseen.

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Juha Rämälä, Eficode Oy, +358 50 4876783, juha.ramala@eficode.com
• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

Citynomadi Oy tuotti palvelun, joka opasti Kontinkankaan alueella kävijät joukkoliikenteen pysäkeiltä, autojen ja polkupyörien pysäköintipaikoilta alueen palvelujen ääreen ovelle saakka. Kokeilu käynnistyi marraskuussa 2021.

Lisätietoja:

• toimitusjohtaja Merja Taipaleenmäki, Citynomadi Oy, +358 40 4840178, merja@citynomadi.com
• projektipäällikkö Sami Puuperä, Oulun kaupunki, +358 50 5234356, sami.puupera@ouka.fi

Kokeilussa testattiin matkaketjuja täydentäviä, liityntäpysäköintiin kytkeytyviä ensimmäisen ja viimeisen kilometrin palveluja rajatulle kohderyhmälle (Kaupin alueelle liikkuvat henkilöt). Alkuperäinen ajatus liityntäpysäköintikokeilusta muotoutui hankkeen aikana pilotiksi, jossa osallistujille annettiin valintansa mukaan käyttöoikeuksia sähköpotkulautoihin tai kaupunkipyöriin. Sähköpotkulautatoimijoista mukaan lähtivät Tier Mobility Finland Oy ja Voi Technology Finland Ab, minkä lisäksi saatiin tarjolle Tampereen kaupunkipyöriä.

Kokeilun ajankohta oli loka-marraskuu 2021. Osallistujille tarjottiin Tierin sähköpotkulautojen käyttöoikeuksia osallistujille tarjottiin 1–2 kuukaudeksi taikka Voin sähköpotkulautojen käyttöoikeuksia 40 tai 80 krediitin verran. Suppeamman vaihtoehdon rinnalle sai valita kaupunkipyörien käyttöoikeuden lokakuun ajalle. Kokeiluun ilmoittautui 158 henkilöä, joista pääosa valitsi sähköpotkulautojen laajemman käyttöoikeuden. Osallistujien joukossa oli monipuolisesti työssäkäyviä henkilöitä (pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työntekijöitä) opiskelijoita TAMK:sta ja Tampereen yliopistosta, sekä jonkin verran myös Kaupissa käyviä liikuntaharrastajia. Sähköpotkulautojen ja kaupunkipyörien käyttöaluetta ei kokeilussa rajattu, vaan henkilöt saivat käyttää kulkuvälineitä niiden koko toiminta-alueella Tampereella.

Kokeilun jälkeen tehtiin käyttäjätutkimus, johon sisältyi mm. palautekysely ja osallistujien ryhmähaastatteluja. Tutkimuksen tuloksia analysoidaan tammikuussa 2022, mutta alustavaa tietoa on olemassa. Käyttäjäkyselyyn saatiin 82 vastausta, eli 52 prosenttia käyttäjistä. Suurin osa vastanneista asui viiden kilometrin säteellä Kaupin alueesta. Verrattaessa liikkujien matkaketjua ennen kokeilua ja sen aikana havaittiin, että kävelystä ja pyöräilystä pääkulkumuotona tapahtui jonkin verran siirtymää sähköpotkulautoihin. Myös autoa pääkulkumuotona käyttäneiden määrä väheni hieman, mutta ei merkittävästi. Kokeilun melko lyhyt kesto ja loppusyksyn ajankohta todennäköisesti vaikuttivat asiaan. Kesäaikana muutokset luultavasti olisivat olleet suurempia. Kaksi kolmasosaa vastaajista kuitenkin ilmoitti aikovansa kokeilun ansiosta jatkossakin kulkea sähköpotkulaudalla tai kaupunkipyörällä. Kolmasosa vastaajista ilmoitti kokeilun vähentäneen yksityisautoiluaan. 45 prosentilla vastaajista kokeilu helpotti ensimmäisen tai viimeisen kilometrin kulkemista: esimerkiksi kotoa joukkoliikennepysäkille tai pysäkiltä määränpäähän. Avoimessa palautteessa pidettiin positiivisena liikkumisen helppoutta ja joustavuutta, ketteryyttä, välineiden yhteiskäyttöisyyttä ja ekologisuutta. Negatiivista olivat mm. kokeilun lyhyt kesto, myöhäinen ajankohta, välineiden rajallisuus paikoittain sekä toiminta-alueen rajallisuus. Kaupunkipyörille toivottiin lisää asemia tai niiden sijaintia lähemmäksi joukkoliikennepysäkkejä. Matkaketjujen kehittämiseksi ehdotettiin mm. näiden liikkumisvälineiden yhdistämistä kaupungin joukkoliikennejärjestelmään, infran ja talviolosuhteiden parantamista, sekä reaaliaikaista tietoa liityntäpysäköintien paikkatilanteesta.

Lisätietoja:

• liikennesuunnittelun projektipäällikkö Laura Mansikkamäki, AFRY Finland Oy, +358 50 5377424, laura.mansikkamaki@afry.com
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.fi

Espoon kaupunki toteutti yhteistyössä Citynomadi Oy:n kanssa palvelun, joka opastaa matkustajaa ohjaamalla häntä Tapiolan metroasemalta eteenpäin liityntäliikenteen eri laitureille, kulttuurikeskukseen, uimahalliin, Omniaan ja Espoon kaupunginteatteriin. Tämä liikkumisen kokeilu helpottaa perille löytämistä metroasemalle saapumisen jälkeen ja antaa selkeät ohjeet reitin etenemiseen.

Way Finder ‑palvelu toimii Citynomadin verkkosivuilla osoitteessa https://www.citynomadi.com/tapiola(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Palvelun käyttö on maksutonta.

Metroaseman Way Finder ‑palvelu otettiin käyttöön loppukeväällä 2021. Palvelua voisi olla mahdollista laajentaa kattamaan Espoon kaupungin muita keskuksia ja niihin liittyvää liityntäliikennettä.

Lisätietoja:

• toimitusjohtaja Merja Taipaleenmäki, Citynomadi Oy, +358 40 4840178, merja@citynomadi.com

Etteplan MORE toteutti web-pohjaisen TAYS-opastamissovelluksen nopeana kokeiluna. Sairaala-alueella oli tunnistettu ongelmia saada ihmiset ohjattua oikeaan rakennukseen ja oikeaan sisäänkäyntiin. Erityisen haasteen aiheutti se, että osaan rakennuksista pitää käyttää eri rakennuksen sisäänkäyntiä. Sen hetkiset reittioppaat eivät pystyneet tarjoamaan näin yksityiskohtaista navigointia. Toteutettu palvelu kehitettiin helpottamaan sairaala-alueen opastamisongelmaa ja tarjoamaan mobiilioptimoidun opastussovelluksen. Pohjana käytettiin TAYS:n toimittamaa yksityiskohtaista Excel-taulukkoa, jonka tiedoilla rikastettiin OpenStreetMapin sisältöjä. Näin saatiin luotua olemassa olevia ratkaisuja tarkempi karttapohja sairaala-alueen opastustarpeisiin. Palvelun avulla käyttäjälle voidaan lähettää yksityiskohtainen linkki, joka avaa joukkoliikenteen reittiohjeet suoraan oikean rakennuksen oikealle ovelle. Linkki on mahdollista lisätä QR-koodin muodossa esimerkiksi kirjeitse lähetettäviin kutsuihin, jolloin käyttäjät saavat helposti katsottua reittiohjeet lukemalla koodin älylaitteellaan. Palvelu hakee oletuksena seuraavan mahdollisen saatavilla olevan joukkoliikenneyhteyden. Tarvittaessa käyttäjä voi vaihtaa kulkumuodon kävelyyn tai autoon, jolloin opastus vaihtuu käyttämään vastaavia reittejä. Palvelu näyttää matkan vaiheet sekä reitin kartalla ja näyttää suositeltujen parkkialueiden sekä linja-autopysäkkien sijainnit. Sivusto toimii yleisimmillä mobiiliselaimilla. Palvelusta esimerkkinä linkki: https://tays-opastusbeta.azurewebsites.net/route/Silm%C3%A4tautien%20leikkausosasto.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Palautekommenttien perusteella tehtiin pieniä korjauksia muun muassa palvelun saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyen. Osa kommenteissa havaituista ongelmista oli otettu huomioon alkuperäisessä jatkokehityssuunnitelmassa, mutta niitä ei ole kehitetty nopean kokeilun tuotokseen.

Alun perin ideoitiin laajempi kokonaisuus, josta rajattiin budjetin perusteella ensimmäisen vaiheen toteutukseksi vain reitin näyttäminen. Sovellusta olisi luontevaa jatkokehittää sisältämään monipuolisempi reittiopastoiminnallisuus sekä hakutoiminto.

Lisätietoja:

• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

Kaupin sanakartta- ja äänimajakkaopastuskokeilussa tavoitteena oli helpottaa alueelle erityisesti ensi kertaa tai harvoin saapuvien alueen sisäistä liikkumista. Alueesta tehtiin ns. sanakartta, samalla ajattelulla, kuin niitä tehdään sokeille, mutta etsittiin ratkaisuja, joissa sanakartta helpottaa myös näkeviä. Sanakartta on tekstimuotoinen kuvailu alueesta, jossa ko. sijainnissa tärkeimmät kuvailut palveluiden toiminnasta ja sijainnista. Ratkaisuna toteutettiin Välkky Infokapseli, joka huomaa lähellä olevan henkilön ja kertoo puheella lyhyesti, missä ollaan ja kuinka saadaan lisää tietoa. Laitteissa oli sekä liikeilmaisin että painonappi, josta painamalla sai halutessaan lisäopastusta.

Infokapseleita sijoitettiin neljään eri paikkaan alueella (mm. parkkihalliin), joissa ne olivat toiminnassa noin kahden kuukauden ajan. Kokeilun päättyessä kerättiin käyttömäärätiedot ja tehtiin käyttäjäkysely PSHP:n intranetissä ja asiakaspalvelun kautta. Kyselyssä saatiin lisätietoa laitteiden huomaamisesta (näkyvyys/kuuluvuus), käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä. Kokeilun ja havaintojen perusteella palveluntuottaja on kyennyt jatkokehittämään laitteita, mm. on tehty ‑versio, joka soveltuu teollisuudessa vaaratilanneilmoituksiin.

Lisätietoja:

• teknologiajohtaja Ilkka Pirttimaa, InnoTrafik Oy, +358 50 3890022, ilkka.pirttimaa@innotrafik.com
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.com

Selvityksen tarkoituksena oli selvittää Kaupin pahimmat jalankulun ja pyöräliikenteen vaaranpaikat sekä laatia ideasuunnitelmat ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Lisäksi työssä määriteltiin esteettömyyden erikoistason reitit TAYS-keskussairaala-alueelle. Selvityksessä keskityttiin tunnistamaan suunnittelualueen nykyjärjestelyille jalankulun ja pyöräilyn merkittävimpiä vaaranpaikkoja sekä ehdotettiin niille toimenpiteitä. Kohteisiin pyrittiin löytämään erityisesti parannusehdotuksia, jotka voitaisiin toteuttaa pienin toimenpitein.

Työssä tunnistettiin lukuisin jalankulun ja pyöräliikenteen vaaranpaikkoja ja niiden nykytila vs. Tavoitetila, laadittiin toimenpide-ehdotukset ja määriteltiin vastuutaho toimenpiteille (esim. Tampereen kaupunki, ELY, PSHP, TAMK, kiinteistöjen omistajat). Työn toisena osana tehtiin Kaupin esteettömyyden erikoistason tavoiteverkon määrittely. Tässä käytettiin apuna kesällä 2021 tehtyä karttapohjaista kyselyä sekä PSHP:n esteettömyystyöryhmälle järjestettyä keskustelutilaisuutta. Määrittelyn jälkeen suoritettiin esteettömyyskartoitus maastossa, tunnistettiin ongelmakohdat ja laadittiin toimenpidesuositukset.

Monet alueen jalankulun ja pyöräilyn ongelmista sekä esteettömyyspuutteista olisi helpommin ratkaistavissa, mikäli myös alueen moottoriajoneuvoliikenteen järjestelyjä uudistettaisiin. Pihapysäköinnin vähentäminen ja korvaaminen keskitettyjen ja yhteiskäyttöisten pysäköintilaitosten järjestelmällä loisi erinomaiset mahdollisuudet kehittää aluetta aidoksi kävely - ja pyöräilykampukseksi, jossa liikkuminen olisi miellyttävää, turvallista ja esteetöntä. Monin paikoin jo yksittäisten autopaikkojen poistolla saataisiin turvallisuutta parannetuksi. Loppujen lopuksi kyse on arvotuksesta: suunnitellaanko alue kaikille liikkujille aidosti turvalliseksi ja esteettömäksi, vai kannustetaanko alueelle saapumaan ja siellä liikkumaan henkilöautolla myös jatkossa?

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Riku Jalkanen, Ramboll Finland Oy, +358 50 3013635, riku.jalkanen@ramboll.fi
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.fi

Aiemmin jo käyttöön otettu Tampereen yliopistollisen sairaalan kampusalueen kattava sähköinen tays.fi-opaskartta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) loi hankkeessa edellytykset opastamisen jatkokehitykselle. Fyysisten opasteiden tueksi voidaan tarjota erilaisia sähköisiä palveluita, jotka helpottavat liikkumista. Reittioppaan avulla saa helposti selville muun muassa joukkoliikennereitit ja hinnat, pysäköintipaikkojen sijainnit sekä esteettömät kävely-yhteydet. Pilotissa kehitettiin ja laajennettiin reittioppaan sisältöä ja kattavuutta. Tavoitteena oli tarjota mahdollisimman kattavasti ja käyttäjäystävällisesti yhdestä paikasta tiedot liikkumisesta alueella.

Mobiilireittioppaaseen pilotissa kehitettyjä ja lisättyjä ominaisuuksia:

• selainpohjainen kartta sekä kaksi- että kolmiulotteisena
• kolmiulotteisessa kartassa kiinnitettiin huomiota käytettävyyteen ja ikonien etäisyyksiin
• näkyvillä rakennukset, yksiköt ja sisäänkäynnit
• sisältää bussi- ja raitiovaunupysäkit, joille saapuvista joukkoliikennevälineistä on reaaliaikainen tieto
• pysäköintialueet hintatiedoilla ja mahdollisella tilastatuksella
• näkyvillä pyöräpysäköintipaikat, kaupunkipyöräasemat ja taksiasemat
• sisältää alueen oheispalvelut (esimerkiksi ravintolat, kahvilat, apteekit ja infopisteet)
• valintamahdollisuus käyttäjälle siitä, mitä edellä mainituista tiedoista on samaan aikaan näkyvillä
• reititys ja opastus (Wayfinding) lähtöpisteestä halutulle sisäänkäynnille (kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai autolla)
• kullekin rakennukselle ja sisäänkäynnille yksilöllinen URL-osoite, joka mahdollistaa QR-koodin käytön kutsukirjeissä
• palvelun käyttöohjeet.

Kehitystyön lisäksi mobiilireittioppaaseen on lisätty dronenäkymäominaisuudet hankkeessa tehtyjen kokeilupalvelujen kautta. Viimeisimpänä on kokeiltu ns. virtuaalipysäkkiverkoston lisäystä erikseen nimettyihin pisteisiin tukemaan alueella liikkujan yksilöllistä matkaketjua.

tays.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)-kartan käyttäjämääriä voidaan seurata. Käyntejä on ollut noin 40 000 kuukaudessa, ja ne ovat olleet jatkuvassa kasvussa, mikä osoittaa mobiilireittioppaan tarpeellisuuden. Käyttäjämäärien kasvaessa myös kustannushyöty kasvaa kustannuksen käyttäjää kohden pienentyessä.

Lisätietoja:

• toimitusjohtaja Merja Taipaleenmäki, Citynomadi Oy, +358 40 4840178, merja@citynomadi.com
• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

Nopeana kokeiluna toteutetussa projektissa tehtiin datan visualisointityökalu Tampere.Finland-alustan hallintakäyttöliittymään, jossa ensimmäisenä askeleena visualisoitiin kyseisen mobiilisovelluksen kautta saatavaa dataa. Jatkossa samoihin kuvaajiin voidaan kytkeä muitakin kaupungin datalähteitä rajapintojen kautta. 6Aika-kokeilussa datan pilottialueena toimi Tampereen Kaupin alueen keskittymä.

Kokeilun tavoitteena oli saada Tampereen kaupungin keräämää dataa päivittäiseen käyttöön avustamaan päätöksentekoa ja mahdollistamaan kaupungin omaa ketterää kehitystä. Esimerkkinä mahdollinen kiinteistöjen tai bussiliikenteen datalähteiden visualisointi nopeuttaa niihin liittyvää päätöksentekoa ja helpottaa päätösten vaikutusten seuraamista.

Lisätietoja:

• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

Viisaan liikkumisen palvelupiste on liikennekeskittymässä oleva tukipiste, joka voi tarjota liikkujan käyttöön esimerkiksi pyöräilyä ja sähköpotkulautoja tukevia toimintoja, kuten runkolukittavia telineitä, katoksen, latauspisteitä, säilytystilaa sekä huoltopalvelua ja -varusteita. Tampereen Kalevaan käynnistyneen pilotin tavoitteena oli selvittää, millaisilla palveluilla matkaketjuun saadaan eniten lisäarvoa.

Rolan Oy:n kehittämä palvelupistekonsepti koostui kolmesta osa-alueesta. Kokonaisuus on kuin ”talo kolmessa kerroksessa”:

1. kuluttajien matkaketjujen tuki ja viisaan liikkumisen palvelut
2. lähilogistiikan, mikrologistiikan sekä ensimmäisen ja viimeisen kilometrin logistiikan palvelut
3. liikkumisen ja matkaketjujen tekninen tuki: autonomisen liikenteen tukipiste sekä yhteiskäyttöisen liikenteen ja lähilogistiikan huolto- ja tukipiste.

Kuluttajille suunnattu palvelusisältö:

• pyörähuolto
• sähköpotkulautojen huolto
• Rolan Oy:n autopalvelut (renkaanvaihdot, puhdistukset)

Palvelupiste toimii myös Rolan Oy:n yrityksille suunnattujen jatkuvien autopalveluiden ja työsuhdepyöräilijöille suunnattujen palveluiden toimipisteenä.

Matkaketjujen tukipalvelut:

• liityntäliikenteeseen tarkoitettu sähköpyöräjärjestelmä, josta pyörän voi ottaa käyttöön päiväkohtaisesti palvelupisteen toimiessa nouto- ja palautuspisteenä
• maksullinen erityisesti liityntäpysäköintiin suunnattu turvallinen pyöräpysäköintipalvelu, joka sisältää varustesäilytyksen sisätiloissa.

Lisäksi palvelupisteessä testattiin taustatoimintona osaa konseptissa mainituista yhteiskäyttöisen liikenteen ylläpito- ja tukipalveluista, erityisesti sähköpotkulautojen akkujen vaihto- ja lataustoimintojen järjestämistä sekä sähköpyörien ja -potkulautojen kuluttajille suunnattua itsepalveluna toimivaa lataus- ja akunvaihtomahdollisuutta.

Kalevan Palvelupiste sijaitsi keskeisellä paikalla osoitteessa Sammonkatu 82, 33540 Tampere, osana Scouter Mobility Cleantech Centeriä. Piste oli avoinna arkisin kello 7:00–19:00. Palvelupisteen toimintoja tuki Rolan Oy:n valtakunnallinen puhelinpalvelu, jonka kautta oli mahdollisuus varata aikoja sekä saada neuvontaa. Lisäksi Palvelupisteen tarjontaan kuuluu liityntäliikenteeseen soveltuva sähköpyörien lainausmahdollisuus kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina RolanBike-puhelinsovelluksen avulla.

Lisätietoja:

• hallituksen puheenjohtaja Aki Laiho, Rolan Oy, +358 40 6525827, aki.laiho@rolan.fi
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.fi

Espoon kaupunki kokeili yhteistyössä Omago Oy:n kanssa alueautoja Matinkylässä, Etelä-Leppävaarassa, Pohjois-Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa. Alueauto tarkoittaa yhteiskäyttöautoa, joka otetaan käyttöön ja palautetaan samalle alueelle. Tutustu tarkemmin palveluun Omagon nettisivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Palvelu aloitti toimintansa Matinkylässä sekä Etelä-Leppävaarassa ja Pohjois-Leppävaarassa keskiviikkona 10.3.2021. Espoon keskuksessa autot saatiin käyttöön myöhemmin maaliskuussa.

Yhteiskäyttöautot mahdollistavat omasta autosta luopumisen tai sen hankkimatta jättämisen. Tutkimusten mukaan yksi yhteiskäyttöauto korvaa 8−25 autoa.

”Yhteiskäyttöautot ovat osa palvelukokonaisuutta, jonka avulla liikkumisesta halutaan tehdä sujuvaa, edullista ja ympäristöystävällistä”, luonnehti kehittämispäällikkö Mari Päätalo Espoon kaupungilta.

Kokeilun tavoitteena oli, että palvelun käyttäjiä olisi niin paljon, että alueauto jäisi pysyvästi käyttöön ja laajenisi myös muualle Espooseen.

”Toivomme, että espoolaiset löytävät palvelun omakseen ja voimme laajentua sinne, missä kysyntää on riittävästi. Yleensä yhtä autoa kohden on 10−15 käyttäjää”, totesi liiketoimintajohtaja Iiro Permikangas alueautopalvelua tarjoavasta Omago Oy:stä.

Alueauton käyttäjäksi pääsi kirjautumalla Omago-palvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) käyttäjäksi. Käyttäjällä täytyi olla voimassa oleva ajokortti. Auton voi varata etukäteen varauskalenteria hyödyntäen tai tarvittaessa sen voi ottaa käyttöön heti.

Alueautoille oli varattu pysäköintipaikkoja niiden lähtö- ja palautusalueille. Pysäköintipaikat tunnisti liikennemerkkien lisäkilvestä ”Vain yhteiskäyttöautoille” tai ”Ei koske yhteyskäyttöautoja”.

Alueautopalvelun hinnoittelu koostui kuukausittaisesta jäsenmaksusta ja tuntihinnasta. Autoja voi kokeilla Espoossa ilman jäsenmaksua toukokuun 2021 loppuun asti.

• liiketoimintajohtaja Iiro Permikangas, Omago Oy, +358 40 4812925, iiro.permikangas@omago.fi
• kehittämispäällikkö Mari Päätalo, Espoon kaupunki, +358 40 6394550, mari.paatalo@espoo.fi

Kimppakyydit ovat helppo tapa vähentää alueelle tulevaa ajoneuvoliikennettä. Kimppakyydeissä samasta suunnasta ja samalla aikataululla liikkuvat autoilijat hyppäävät yhden ajoneuvon kyytiin. Kimppakyytipalvelua voidaan tarjota kaikille alueella asioiville ja se soveltuu erityisen hyvin työmatkaliikenteeseen. Palveluita voidaan markkinoida alueen käyttäjille yhteisesti ja keksiä houkuttimia kimppakyytiä käyttäville. Palvelua on määritelty vuonna 2019 pidetyissä palvelumuotoilutyöpajoissa. Palvelumuotoilun tuloksena syntyi lista toivotuista käyttötapauksista ja rakennettiin alustava prototyyppi käyttöliittymästä palvelun kehityksen pohjaksi. Proto on osoitteessa https://marvelapp.com/jjhh40j/screen/63909432(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kimppakyytipilotissa tavoitteena oli toteuttaa ja pilotoida avoimen lähdekoodin päälle tehty kimppakyytipalvelun mobiilisovellus, joka tuo palvelun helposti alueella asioivien saataville ja houkuttaa käyttäjää hyödyntämään kimppakyytejä erityisesti työmatkoillaan. Palvelu saatiinkin kehitettyä julkaisuvalmiiksi Tampere.Finland-sovellukseen, mutta koronan aiheuttamien viivästysten vuoksi sen julkaisu ja pilotointi käytännössä on siirtynyt vielä toistaiseksi eteenpäin.

Lisätietoja:

• tuotekehityspäällikkö Karlo Tuominen, +358 50 4087541, karlo.tuominen@geniem.com
• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

Kokeilun tavoitteena oli selvittää, kannustaisivatko lainatavarat autoilijoita saapumaan Hakametsän liityntäpysäköintialueelle Kaupin alueen ruuhkien vähentämiseksi. Pysäköintipalveluna oli Community Liiteri ja lainatavarapalveluna Liiteri. Kokeilu kohdennettiin PSHP:n työntekijöille. Kokeilussa lisättiin Community Liiteri-palveluun GPS:llä toteutettu Hakametsän pysäköintialueen tunnistus. Jos autoilija saapui kimppakyydeillä, tähän käytettiin aiemman kimppakyytikokeilun toteutusta (kuljettajan ja matkustajan välinen koodin vaihto ja GPS-koordinaattien tarkistus). Jos autoilija saapui yksin, hänen piti käydä vain kuittaamassa saapuminen samasta kohdasta palvelussa kuin kimppakyytien tapauksessa. Lisäksi tehtiin laskuri, joka kertoi montako kertaa autoilijan pitää vielä pysäköidä jotta he saavat kannustimen. Kun määrä täyttyi, heille lähetettiin sähköpostilla ilmainen käyttöoikeus valittavaan tavaraan Liiteri-tavaralainaamon valikoimasta.

Palveluun rekisteröityi joulukuun puolestavälistä tammikuun 19. päivään mennessä 10 käyttäjää. Näistä vain yksi pysäköi Hakametsään (hyvin satunnaisesti). Käyttäjät eivät syöttäneet kimppakyyti-ilmoituksia palveluun. Kokeilussa saatiin käyttäjäpalautetta, että Hakametsään ei päässyt kätevimmästä risteyksestä ja lyhyintä reittiä Kaupin suunnasta, vaan piti mennä alueelle pidempää reittiä. Johtopäätöksinä voitiin todeta, että taloudellisen kannustimen on oltava merkittävä, jotta liikkumistottumuksia muutettaisiin. Nyt tavaralaina ei riittänyt houkuttelemaan autoilijoita pois Kaupista. Lisäksi palvelussa olisi pitänyt olla vain pysäköinnin vahvistaminen. Kimppakyydit ja muut palveluominaisuudet sekoittivat käyttäjiä (oletus että pitää tehdä kimppakyytejä), mikä luultavasti vähensi kiinnostusta osallistua kokeiluun. Teknisesti kannustimien edellyttämät tarkistukset ja Liiteri-integroinnin voi toteuttaa toimivasti. Kokeilulla ei pienestä käyttömäärästä johtuen ollut vaikuttavuutta, vaan se toimi ensisijassa uuden innovaation proof of concept -validointina todellisessa käyttöympäristössä.

Lisätietoja:

• perustaja Heikki Waris, CoReorient Oy, +358 50 4872134, heikki.waris@coreorient.com
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.com

Pyöräilysää-palvelukokeilussa kehitettiin ja toteutettiin verkkopalvelu kertomaan kaupunkilaisille yksityiskohtaista tietoa vallitsevista pyöräilyolosuhteista Tampereella ja lähialueella. Palveluntuottajina toimivat Ilmatieteen laitos ja tamperelainen ohjelmistoyritys Infotripla Oy. Palvelu toteutettiin lisäominaisuutena tampereenliikenne.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)-portaaliin, jossa on tarjolla ajantasaista tietoa eri liikkumismuodoille, mm. kaupungin pyöräväylät, pyöräpysäköintipaikat ja sadealueet ennusteineen. Tähän asti sää- ja kelitietoja ei kuitenkaan ollut hyödynnetty pyöräliikennettä varten vastaavalla tavalla kuin autoliikennettä varten. Teknisen toteutuksen lisäksi kokeilun tavoitteena olikin kannustaa tamperelaisia autoilun sijasta pyöräilyyn, tarjoamalla luotettavaa tietoa senhetkisestä ja lähituntien pyöräilyolosuhteista eri alueilla kaupungissa.

Pyöräilysää -palvelussa näkyi seuraavan 12 tunnin pyöräilysääennuste, joka kertoo tulevista olosuhteista kokonaisvaltaisesti. Tämä pyöräilysääindeksi otti huomioon erityisesti pyöräilyyn vaikuttavat olosuhteet: tuulen nopeuden, sademäärän, sateen olomuodon, lämpötilan, ilmankosteuden ja tien pinnassa vallitsevan keliolosuhteen. Useista eri olosuhde-ennusteista palvelu laski lopullisen indeksiarvon, jonka perusteella pyöräilysää on hyvä, kohtalainen tai huono. Indeksi visualisoitiin kartalle yhdeksään eri ennustepisteeseen erivärisillä pyörälogoilla (punainen, keltainen, vihreä). Pilotointi tapahtui syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana, jolloin saatiin tietoa myös heikommista pyöräilyolosuhteista ja samalla pyrittiin kannustamaan liikkujia syys- ja talvipyöräilyyn. Ilmatieteen laitos tuotti pyöräilyindeksin uutena tuotteena tätä palvelua varten, ja Infotripla vastasi tiedon siirtämisestä tampereenliikenne.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)-portaaliin. Palvelu oli käyttäjille maksutonta.

Avoimessa palautteessa palvelua pidettiin mielenkiintoisena ja erilaisena. Hyvänä puolena normaaliin sääennusteeseen pidettiin yksityiskohtaista tarkkuutta eli sitä, että mahdolliset olosuhdevaihtelut kaupungin eri alueilla pystyttiin ennustamaan ja kuvaamaan. Lisäksi käyttäjät "yllättyivät" positiivisesti muista pyöräilyosioiden tiedoista, kuten pyöräreiteistä ja pyöräpysäköinnistä. Kokeilu onnistui teknisesti hyvin ja se myös herätti kohtalaisesti mielenkiintoa. Pyöräilysää-palvelulla oli sivuston kävijämäärien perusteella kokeilun aikana noin 300 käyttäjää. Palveluntuottajat ovat keskustelleet Tampereen kaupungin kanssa pyöräilysäätiedon pysyvästä tuottamisesta sivustolle, mutta toistaiseksi sitä ei vielä ole voitu toteuttaa. Kokeilun myötä Ilmatieteen laitos pääsi kuitenkin testaamaan uudenlaista olosuhdeindeksin kehitystä ja Infotripla kyseisen tiedon julkaisua palveluunsa.

Lisätietoja:

• yhteyspäällikkö Janne Miettinen, Ilmatieteen laitos, +358 50 4339197, janne.miettinen@fmi.fi
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.com

InnoTrafik Oy yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa toteutti Kaupin alueella kokeilun, jossa kerättiin käytännön kokemuksia Cyclope Tram ‑turvajärjestelmän soveltuvuudesta aitoon raitioliikenneympäristöön. Raitiovaunuliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta suunnitellessa autoilijoiden varoittaminen on huomioitu hyvin. Sen sijaan jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuutta raitiotien ylityskohdissa voidaan parantaa lähestyvästä raitiovaunusta varoittavilla laitteilla. Liikennevalo-ohjauksen lisäksi tarvetta on myös kevyemmille ja edullisemmille ratkaisuille. Erityistä huomiota tarvitaan paikoissa, joissa raitiotien ylitys tapahtuu kohdassa, jossa ei ole suojatietä. Jalankulkijoita ja pyöräliikennettä lähestyvästä raitiovaunusta vilkkuvilla valoilla varoittava akkutoiminen Cyclope Tram -huomiokapseli kiinnitetään liikennemerkkitolppaan, jossa on muu vaara -liikennemerkki (A33) ”Varo raitiovaunua” -lisäkilvellä varustettuna tai raitiovaunusta varoittava liikennemerkki (A25). Varoitusvilkutuksen ja äänimerkin käynnistää raitiovaunussa oleva Cyclope Tram -lähetin, joka kommunikoi huomiokapselin sisällä olevan radion kanssa. Vilkutuksen käynnistyminen voidaan määrittää halutulle etäisyydelle, esimerkiksi kun raitiovaunu on 50 metrin päässä ylityskohdasta.

Kokeilu toteutettiin raitiovaunuliikenteen testijakson aikana kesä-heinäkuussa 2021 ennen varsinaisen liikenteen alkamista elokuussa. Lähetinlaitteet asennettiin raitiovaunuihin, ja huomiokapselit sekä älyliikennemerkit kolmeen eri jalankulun ja pyöräliikenteen ylityspaikkaan raitiotiereitin varrelle Kaupin alueella. Laitteet keräsivät tietoa, joka tallennettiin InnoTrafik Oy:n palvelimille, ja joka oli käytettävissä tulosten havainnointiin ja analysointiin. Käyttäjäkokemuksia kerättiin testijakson aikana toteutetuissa katselmuksissa sekä niiden yhteydessä tehdyissä käyttäjäkyselyissä. Kysely tehtiin jalan ja pyörällä kulkeneiden lisäksi myös raitiovaunujen kuljettajille. Sähköisen kyselylomakkeen lisäksi tehtiin ”ovensuukyselyjä” paikan päällä testikohteissa.

Palautekyselyyn vastasi 230 henkilöä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää järjestelmän toimivuutta ja huomioitavuutta, vaikutusta liikkumiseen ja turvallisuuteen sekä sovelluksen kehittämiseen liittyviä ominaisuuksia. Järjestelmän huomioarvossa oli parantamisen varaa, sillä noin neljäsosa vastaajista oli huomannut varoitusvilkutuksen ja alle puolet äänimerkin. Lähes kaikki vastaajat pitivät järjestelmää kuitenkin hyödyllisenä ja mahdollisesti tarpeellisena myös muualla raitiotien varrella kuin pilottikohteissa. Raitiovaunun oma ääni on hiljainen, ja etenkin näkö- ja kuulovammaisille vaikea havaita. Järjestelmän ääni- ja värinäsignaalit ovat tässä apuna. Raitiovaunujen kuljettajat toivoivat järjestelmää myös keskustan pääkadulle, jossa liikenne on vilkkainta.

Kokeilun kautta InnoTrafik on voinut kehittää tuotteitaan, testata niitä reaalimaailmassa, ja päässyt neuvottelemaan Tampereen Raitiotien kanssa mahdollisista pysyvämmistä ratkaisuista. Samoin keskusteluja on käynnissä Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennetoimijoiden kanssa. Raitiotieliikenteen alettua Tampereella jokainen pienikin kolari on uutinen ja vaikuttaa yleiseen mielikuvaan joukkoliikenteestä.

Lisätietoja:

• perustaja Jouni Hänninen, InnoTrafik Oy, +358 40 7314030, jouni.hanninen@innotrafik.com
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.com

Espoon kaupunki ja LatausPolku Oy lanseerasivat sähköpyörien akkujen latauskaappeja Otaniemen A Blocissa ja Matinkylän Isossa Omenassa. Suomen ensimmäinen paloturvallinen latauskaappi otettiin käyttöön Espoon Otaniemeen huhtikuussa 2021.

Ideana oli tarjota palvelu, jonka avulla pyörän akun voi jättää latautumaan vaikka kaupassa käynnin tai työpäivän ajaksi. Vaikka akut suojataan tehtailla hyvin, tulipalon riski on olemassa, kun akku vanhenee tai siihen tulee kolhuja. Lanseerattu sähköpyörien akkujen latauskaappi tunnistaa mahdollisen tulipalon ja sammuttaa sen menetelmällä, jolle on haettu patenttia.

Kokeilun tavoitteena oli, että jatkossa sähköpyörien akkujen latauskaappeja tulisi useaan Espoon liikenteen solmukohtaan sekä monelle espoolaiselle työpaikalle. Tuote on tekniikaltaan ainutlaatuinen ja sillä on hyvät kasvunäkymät koko maailmassa liikenteen sähköistymisen takia. Kokeilu vahvisti myös paikallistaloutta, koska LatausPolku on espoolainen yritys.

Kaappien käyttäjämäärät jäivät kokeilun aikana vähäiseksi, mihin saattoi vaikuttaa koronavirusepidemia. Kokeilun jälkeen arvioitiin myös, että latauskaapeille olisi eniten käyttöä taloyhtiöiden pyörävarastoissa sekä työpaikoilla, koska tällöin akun voisi jättää huoletta latautumaan riittävän pitkäksi ajaksi.

Lisätietoja:

• toimitusjohtaja Mikko Pajamies, LatausPolku Oy, +358 40 0665560, mikko.pajamies@espoo.fi
• kehittämispäällikkö Mari Päätalo, Espoon kaupunki, +358 40 6394550, mari.paatalo@espoo.fi

Palvelussa oli käytössä 20 yhteiskäyttöistä sähköavusteista polkupyörää, joiden käyttö oli teknisesti rajattu Linnainmaan ja Kaupin alueen väliseen kulkemiseen. Liityntäpysäköintipaikkana toimi Linnainmaan K-Citymarketin pysäköintialue. Palveluun kirjauduttiin mobiilisovelluksella, mistä oli myös nähtävissä pyörien saatavuus. Pyöriä ei kuitenkaan voinut sovelluksessa varata, vaan ne otettiin käyttöön paikan päällä. Sekä Linnainmaan että Kaupin päässä pyörille on varattu oma alue pysäköintiä ja säilytystä varten.

Kokeilun tavoite oli tutkia Kaupin alueen liityntäpysäköinnin tarvetta ja samalla selvittää, olisiko vastaavalle palvelulle kysyntää myös tulevaisuudessa. Kokeilu toteutettiin yhteistyönä, jossa ovat mukana Rolan Oy, Kesko Oyj ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere. Kokeilusta tiedotettiin mm. PSHP:n intranetin kautta työntekijöille. Myös paikallislehti julkaisi aiheesta pienen uutisen.

Kokeilun aloitus ajoittui pyörien saatavuudesta johtuen marraskuun lopulle, ja kesti seuraavan maaliskuun loppuun. Näin saatiin myös koekemusta siitä, onko palvelulle käyttöä talviolosuhteissa. Palvelun käyttö alkoi lupaavan aktiivisesti, mutta tammi-helmikuussa runsaslumisen talven johdosta käyttö oli hyvin vähäistä. Maaliskuussa jälleen käyttöaste lähti nousuun. Teknisesti palvelu toimi kohtuullisen hyvin. Johtopäätöksenä todettiin, että kevät/kesä/syysaikaan palvelulle varmasti olisi käyttöä ja hyötyä pysäköintihaasteiden helpottamisessa. Osaltaan tämäntyyppinen kokeilu voi myös houkutella uusia käyttäjiä pyöräilyyn, tai aktivoida satunnaisia pyöräilijöitä säännöllisempään käyttöön. Kokeilun perusteella ei ollut kuitenkaan mahdollista selvittää, olisivatko käyttäjät valmiita maksamaan palvelusta ja kuinka paljon.

Lisätietoja:

• hallituksen puheenjohtaja Aki Laiho, Rolan Oy, +358 40 6525827, aki.laiho@rolan.fi
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.fi

Willari fiksaa ja loonaa -toimintamalli mahdollisti hankkeen nopean kokeilun toteutumiseksi viiden sähköavusteisen polkupyörän käyttömahdollisuuden loppukäyttäjille. Sähköpyörien vuokraus tapahtui Willarin sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Willari-polkupyörätukipiste sijoitettiin Niihaman liityntäpysäköinnin alueelle Tampereen keskustan ja Kaupin läheisyyteen. Polkupyörätukipiste palveli parhaiten niitä henkilöitä, jotka jättivät autonsa Niihaman liityntäpysäköintialueelle, kulkivat julkisella liikennevälineellä Niihaman pysähdyspaikalle tai joiden työpaikka sijaitsi liityntäparkin läheisyydessä, kuten Kaupin alueella. Polkupyörätukikohtana toimi noin 12 neliömetrin kokoinen merikontti, josta käsin liikkujan oli mahdollista ottaa käyttöön sähköavusteinen polkupyörä suunnitellun toimintamallin mukaisesti.

Kokeilun aikana Niihaman liityntäpysäköinnin alueella liikkujan oli mahdollista ottaa varaamansa sähköpolkupyörä veloituksetta käyttöönsä yhden viikon ajaksi. Sähköpyörän varauksen yhteydessä, vuokraaja sai itselleen Pirkanmaan Osuuskaupan tarjoaman eväspaketin.

Loppukäyttäjiltä kerättiin palautetta sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin vuokrausviikon jälkeen. Kokeilun aikana ja palautteen avulla saatiin kerättyä tärkeää kokemustietoa siitä, että miten sähköpyörien käytön yhdistäminen liityntäparkin yhteyteen toimii ja minkälainen kysyntä palvelulla on. Pilotin ajankohta sijoittui vuoden kylmimpään aikaan, ja keliolosuhteet olivat aika-ajoin jopa erittäin haastavat, siitä huolimatta vuokrausaste oli hieman yli 50%. Palvelulla olisi todennäköisesti suuri kysyntä kevät/kesä ja syksyaikaan. Kaikki kyselyyn vastanneet olisivat myös valmiita maksamaan palvelusta ainakin jonkin verran.

Esittelyvideo palvelusta: https://www.youtube.com/watch?v=LAjvoexlNFA(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoja:

• perustajat Nelly Lähteenmäki ja Annika Viiala, Revena, +358 41 3144912, info@willari.fi
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.com

Ovatko robottibussit pian osa kaupunkikuvaa? Espoon kaupunki ja Turun kaupunki selvittivät automaattisen joukkoliikenteen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Sitowisen toteuttaman tarkastelun keskiössä ovat henkilöliikenteen robottibussien tuomat mahdollisuudet. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti kumppaneiden kanssa kestävien ratkaisujen edistämisessä. Robottibusseja on testattu Espoossa jo useiden vuosien ajan ja tulevaisuuden tavoitteena onkin tehdä niistä pysyvä osa kaupungin joukkoliikennettä.

Lisätietoja:

• johtava konsultti Pekka Eloranta, Sitowise Oy, pekka.eloranta@sitowise.com
• projektipäällikkö Tuomas Kiuru, Espoon kaupunki, +358 40 5522646, tuomas.kiuru@espoo.fi
• projektipäällikkö Juha Pulmuranta, Turun kaupunki, +358 40 6175381, juha.pulmuranta@turku.fi

Selvityksen raportti on ladattavissa tästä:

Ramboll Finland Oy:n tekemän kokeilun tarkoituksena oli tutkia, miten joukkoliikenteen kustannustehokkuutta voitaisiin pienen asukastiheyden alueilla parantaa hyödyntämällä autonomista joukkoliikennettä. Yhdessä Espoon kaupungin kanssa valittiin kaksi tutkittavaa aluetta, joiden joukkoliikenteen palvelutasoa kokeilussa toteutettavassa selvityksessä tarkasteltiin. Sopivimmat alueet ovat raideliikenteen liityntäliikenteen alueita, joissa linjojen pituus on sopiva autonomiselle bussiliikenteelle.

Kokeilussa simuloitiin erilaisia kehityspolkuja, joilla nykyistä palvelutasoa voisi autonomisella joukkoliikenteellä kehittää. Kohteiksi valittiin Kauklahti, jota palvelevat tulevaisuudessa sekä Espoon kaupunkirata että Länsimetron liityntälinjat, ja Perkkaa, jossa kulkee tulevaisuudessa Raide-Jokeri.

Simuloinnissa selvisi, että palkkakuluista on mahdollista säästää merkittävästi automaattibussien avulla. Toisaalta automaattisuudesta aiheutuu uusia kulueriä, joiden suuruuden arviointi on vielä vaikeaa.

• Automaattisten bussien vaikutus joukkoliikenteen kustannuksiin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Ramboll 2022. (PDF, ei saavutettava, 2,3 Mt).

Robottibussissa ei ole kuljettajaa, joka voisi auttaa liikunta- tai aistirajoitteista lastenvaunujen kanssa kulkevaa matkustajaa. Siksi WSP Finland Oy:n toteuttamassa kokeilussa kehitettiin ja testattiin automaattisen joukkoliikenteen esteettömyyttä. Ratkaisuja kehitettiin työpajoissa, joihin osallistui sekä Espoon kaupungin että WSP Finland Oy:n asiantuntijoita. Kehitetyt ratkaisut konkretisoitiin virtuaalimalliin kohderyhmän testattavaksi. Testauksen ohessa kohderyhmän henkilöille teetettiin syvähaastattelut, joissa pohdittiin nykytilaa, ennakkoasenteita sekä kokemuksia virtuaalimallin testauksesta.

Testauksessa käyttäjän oletettiin matkustavan joukkoliikennevälineellä erilaisissa ympäristöissä. Matka alkoi rauhalliselta asuinalueelta ja päättyi joukkoliikenteen runkolinjojen terminaaliin. Kohdematkaksi valikoitui virtuaalinen Otaniemi–Tapiola-väli. Virtuaalimatkan eri osatekijöitä kehitettiin työpajassa kokonaisvaltaisesti keskittyen matkan eri päätöksentekopaikkoihin ja niiden esteettömyysnäkökohtiin. Työpajassa kehitettiin montaa eri yksityiskohtaa siten, että esteettömän matkustamisen näkökohdat otettaisiin huomioon. Lähtökohtana virtuaalimallin rakentamisessa olivat esteettömyyssuunnitteluohjeet.

Selostus kokeilusta on ladattavissa tästä:

Robottibussin liikennöintiä kokeiltiin Keran rautatieaseman ja Karaportissa sijaitsevan Nokian pääkonttorin välillä 10.–12.9.2019 ja 1.–3.10.2019 klo 10–14. Kokeilussa ajettiin Sensible 4 Oy:n GACHA-robottibussilla.

Bussin ajonopeus oli 18 km/h, mikä oli noin 3 km/h enemmän kuin aiemmassa Otaniemessä toteutetussa koeajossa. Bussilla ajettiin yhteensä 146 kilometriä. Yhteensä sillä oli 217 matkustajaa.

Matkustajat kokivat bussilla matkustamisen hitaaksi, mutta turvalliseksi.

Englanninkielinen selostus kokeilusta on ladattavissa tästä:

Roboride Oy tutki, miten robottibusseilla voitaisiin parantaa Espoon eri kaupunginosien saavutettavuutta. Kokeilun aikana kaupunkilaisille järjestettiin myös mahdollisuus tutustua automaattiseen bussiin, joka tuotiin nähtäville Espoon keskukseen ja Matinkylään.

Selvityksessä pohdittiin, millä reiteillä robottibusseilla olisi parhaat mahdollisuudet täydentää nykyistä liikennejärjestelmää.

Lisäksi Roboride Oy esitti vaihtoehtoja seuraavasta vaiheesta, jos kaupunki päättäisi jatkaa automaattisen bussiliikenteen edistämistä.

Lisätietoja:

• toimitusjohtaja Tatu Nieminen, Roboride Oy, tatu@roboride.fi

Selvitys on ladattavissa tästä:

IGL Technologies Oy:n toteuttamassa kokeilussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöille tarjottiin mahdollisuus siirtyä pilotin ajaksi varauspohjaiseen pysäköintiin tähän asti käytössä olleen kuukausisopimuksen sijasta. Palvelu perustuu eParking-järjestelmään, johon tässä kokeilussa oli tavoitteena kehittää ja testata uusia ominaisuuksia, kuten pysäköintipaikan ennakkovaraus tai varauksen tekeminen paikan päällä, karttanäkymä reaaliaikaisesta käyttöasteesta, tulevan hetken käyttöasteen indikointi, ja pysäköintiajan pidennys tarvittaessa sovelluksen kautta. Kokonaiskuvassa tavoitteena oli henkilöstön pysäköintipaikkojen tehokkaampi hyödyntäminen verrattuna kk-pohjaiseen pysäköintisopimuskäytäntöön, jossa paikat olivat usein tyhjinä, mutta eivät kuitenkaan muiden käytettävissä. PSHP:n henkilöstöstä myös aiempaa suurempi osa pystyisi varauspohjaisella järjestelmällä käyttämään pysäköintipaikkoja, joita kk-sopimuksilla ei riittänyt kaikille työntekijöille. Vähähiilisyyden näkökulmasta varauspohjaisella pysäköinnillä tavoiteltiin joustavuutta, eli käyttäjän oli mahdollista päiväkohtaisesti helpompi päättää kulkutavastaan, kuukausisopimuksen oletettavasti kannustaessa henkilöautoiluun. Hinnoittelu pyrittiin pitämään kilpailukykyisellä tasolla, jotta tästä ei muodostuisi käyttökynnystä kk-sopimukseen verrattuna. Kokeilun arviointi sovittiin toteutettavaksi palautekyselyllä käyttäjiltä kokeilun päätyttyä. Lisäksi työnantaja keräsi ja sai jatkuvaa palautetta henkilöstöltä kokeilun kuluessa.

Kokeilu toteutettiin kahdessa vaiheessa: tuotekehitys ja pilotointi. Pilotointivaihe kesti kaksi kuukautta, ja mukaan saatiin lähes 500 käyttäjää, joista noin 300 oli aiempia kk-luvan haltijoita (saivat tehdä ennakkovarauksia) ja noin 200 uusia käyttäjiä (ei ennakkovarausoikeutta). Varauspohjaiseen pysäköintiin oli käytössä noin 300 paikkaa ja varauksia sai tehdä kolmen viikon ajaksi etukäteen päiväkohtaisesti. Reaaliaikainen käyttöaste oli nähtävissä sovelluksesta, joten alueelle saattoi ajaa myös suoraan ilman varausta ja aloittaa pysäköinnin paikan päällä.

Palautekyselyyn vastasi 240 henkilöä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää järjestelmän toimivuutta, vaikutusta liikkumiseen, sovelluksen kehittämiseen liittyviä ominaisuuksia sekä viestinnän onnistumista. Kokonaisarvosanat ikäryhmittäin olivat väliltä 6,2–7,7. Korkeimmat arvosanat (9–10) tulivat paikan löytämisestä ja saatavuudesta, eli tähän tavoitteeseen kokeilu pääsi erinomaisesti. Myös sovelluksen käytettävyyttä pidettiin kohtuullisen hyvänä. Rekisteröitymisen jälkeen opittiin käyttämään järjestelmää ja käytön myötä suhtautuminen muuttui yhä positiivisemmaksi. Heikoimpia arvosanoja tulikin pilotin lyhyestä kestosta. Liikkumistapoihin ja autoilun määrän vähenemiseen kokeilulla ei ehtinyt vielä olla suurta vaikutusta.

Kokeilu oli onnistunut sekä palveluntuottajan että PSHP:n näkökulmasta. IGL Technologies pystyi kokeilun avulla kehittämään ja testaamaan uusia ominaisuuksia eParking-tuotteeseensa. Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri on kokeilun jälkeen ja sen seurauksena muuttanut osan henkilökuntansa pysäköintipaikoista pysyvästi varuspohjaisiksi, perustuen kokeiltuun eParking-sovellukseen.

Lisätietoja:

• myyntijohtaja Teemu Marku, IGL Technologies Oy, +358 40 7373267, teemu.marku@igl.fi
• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

YSP Oy etsiparkki.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)-palvelu kerää ja jakaa tietoa vapaista pysäköintipaikoista Turun keskustassa kävijöille. Palvelun avulla keskustassa asioiva näkee jo ennakkoon, missä on asiointikohdetta lähin vapaa parkkipaikka ja saa sinne myös ajo-ohjeet. Palvelun tavoitteena on säästää keskustakävijän aikaa ja stressiä sekä vähentää ylimääräisestä parkkipaikan etsimisestä johtuvia päästöjä ja kuluja. Palvelu on kaupunkilaisten käytössä toistaiseksi.

Tutustu etsiparkki.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)-palveluun.

Katso videolta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), miten etsiparkki.fi -palvelu toimii.

Lue hankkeessa tehdyn kokeilun yhteenveto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

MarshallAI kokeili vuoden 2021 heinä- ja lokakuun välisenä aikana järjestelmää, joka antoi autoilijalle mahdollisuuden varata pysäköintipaikan jo ennen keskustaan ajoa. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, miten autoilijat suhtautuvat pysäköintipaikan varaamiseen ja seurata, vähentääkö palvelu pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa turhaa ajoa.

Katso videolta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), miten parkkipaikan varaaminen toimi.

Lue kokeilun yhteenveto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Wapice Oy ja YSP Oy toteuttavat Aapistien varressa oleville kahdelle eri aikarajoitetulle osuudelle konenäön avulla toimivat erilliset ratkaisut, jotka mittaavat pysäköinnin täyttöastetta ja ilmoittavat käyttäjän mobiililaitteeseen tilanteen reaaliajassa. Käyttäjä voi ennen saapumistaan alueelle välttää turhaa ajamista ja valita pysäköintialueen lähistön muista kohteista, jos Aapistiellä ei ole tilaa. Molemmat kokeilut käynnistyivät joulukuussa 2021. YSP:n palvelua voi kokeilla osoitteessa https://etsiparkki.fi/map/oulu(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja Wapicen kokeilua osoitteessa https://smartparking.azurewebsites.net/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Sami Puuperä, Oulun kaupunki, +358 50 5234356, sami.puupera@ouka.fi

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri alkoi hankkeen aikana valmistella pysäköintihubipalvelun käyttöönottoa asiakaspysäköintioperoinnin kilpailutuksen yhteydessä. Tämän johdosta haluttiin hankkeessa määritellä pysäköintihubipalvelua PSHP:n asiakaspysäköinnin tarpeiden lähtökohdista yhdessä pysäköintitoimijoiden kanssa palvelumuotoilutyöpajan avulla. Työpajassa koottiin eri tarpeet, kehitysideat ja ratkaisuehdotukset yhdeksi määrittelydokumentiksi.

Lähtötietoina käytettiin olemassa olevan materiaalin lisäksi ydintoimijoiden haastatteluja. Näiden pohjalta suunniteltiin työpaja, jossa tunnistettiin käyttäjien ja alueen toimijoiden tarpeet, sekä hahmotettiin hubin liiketoimintamallia, teknistä toteutusta, hinnoittelua, käyttöasteen seurantaa ja tarvittavia rajapintoja. Työpajan tuloksena syntyi vaatimusmäärittelydokumentti, jota PSHP pystyisi käyttämään pysäköintihubipalvelun toiminnallisuuden kilpailutuksessa.

Lisätietoja:

• yksikön päällikkö Aleksi Vesanto, Ramboll Finland Oy, +358 44 7512228, aleksi.vesanto@ramboll.fi
• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

Kaupin alueelle tehtiin hankkeen alkuvaiheessa syksyn 2019 aikana laaja pyöräpysäköinti- ja pyöräilyn palveluverkkosuunnitelma. Tavoitteena oli tehdä arkipyöräilystä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, ja saada alueen käyttäjistä nykyistä suurempi osuus valitsemaan kulkutavakseen pyöräilyn henkilöautoilun sijaan. Tämä tehostaisi alueen liikennejärjestelmää, mikä mahdollistaisi nykyistä suuremmat työntekijämäärät sekä vähentäisi liikenteen päästöjä.

Palveluverkon osalta kartoitettiin mm. Nykytila, ongelmakohdat, väylästön ja reittien kehittäminen sekä pyöräilyn houkuttelevuutta lisäävät palvelut. Tuloksena syntyi runsaasti yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia, joita on viety eteenpäin alueen toimijoille, mm. Pirkanmaan Sairaanhoitopiirille.

Pyöräpysäköinnin osalta selvitettiin mm. nykytila, paikat, telineet, katokset, käyttöasteet, ja arvioitiin pysäköintitarvetta myös tulevaisuudessa. Tuloksena syntyi pyöräpysäköintisuunnitelma toimenpide-ehdotuksineen ja kustannusarvioineen. Alueen pyöräpysäköinnin kehittämistarpeet ovat suuret, ja ihannetilanteeseen pääsy vaatisi alueen toimijoilta vastaavasti merkittävät rahalliset investoinnit. Suunnitelman toimenpiteitä on kuitenkin mm. PSHP lähtenyt toteuttamaan asteittain, ja selvitys tulee olemaan käyttökelpoinen useita vuosia eteenpäin.

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Riku Jalkanen, Ramboll Finland Oy, +358 50 3015635, riku.jalkanen@ramboll.fi
• projektipäällikköJukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.fi

Yhtenä toimenpiteenä Kaupin alueen pyöräilyolosuhteiden kehittämiseksi toteutettiin pyöräpysäköinnin ohjaus ja seuranta – pilotti. Alueella on runsaasti pyöräilijöitä ja useita pyöräpysäköintipaikkoja. Näiden käyttö kuitenkin jakautuu epätasaisesti, osa paikoista on ruuhkautuneita, ja toisissa puolestaan hyvin tilaa. Pyöräpysäköintien ylitäytöstä seuraa myös muita ongelmia, kuten pyörien pysäköinti esim. ambulanssien/taksien kulkureiteille tai jalankulkuväylille. Kokeilussa pyrittiin reaaliaikaisesti konenäön avulla seuraamaan valikoitujen pyöräpysäköintipaikkojen käyttöastetta ja ohjaamaan pyöräilijöitä paikkoihin, joissa on tilaa. Lähtökohtina hyödynnettiin Wapicen olemassa olevaa Wapice AI vakiotuotetta ja Wapice Smart Parking ‑sovellusta. Data pyöräparkkialueilta kerättiin Wapicen IoT-TICKET palveluun. Käyttäjäkokemus ja palaute kerättiin pilotoinnin aikana Wapicen Smart Parking ‑sovelluksella.

Lisätietoja:

• ratkaisukonsultti Joni Kontturi, +358 10 2775076, joni.kontturi@wapice.com
• projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere, +358 40 6378702, jukka.reunavuori@businesstampere.fi

Gispo Oy:n toteuttaman kokeilun tavoitteena oli edistää valmistelijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden sidosryhmien ymmärrystä datavisualisoinnin mahdollisuuksista osana tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Konkreettisina tuotoksina kokeilussa tehtiin karttavisualisointeja keskustan pysäköintivirheistä, liikenneonnettomuuksista ja kadunvarsipysäköintipaikkojen käyttöasteesta. Visualisointeja hyödynnettiin liikenteen asiantuntijoille 26.8.2022 järjestetyssä vuorovaikutteisessa virtuaalityöpajassa, jonka tavoitteena oli ymmärtää keskustan liikenteen ilmiöitä ja tunnistaa niistä positiivisia kehityskulkuja.

Kokeilun yhteenveto on luettavissa Turun kaupungin WWW-sivuilla.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Tässä pyöräpysäköinnin kokeilussa Punta Oy toteutti pyöräpysäköinnin palvelukokeilun Turun Kupittaan Tiedepuistossa. Kokeilussa mahdollistettiin lukitussa tilassa tapahtuva laadukas ja turvallinen pyöräpysäköinti Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n tarjoamassa kontissa. Kokeilu käynnistyi toukokuussa 2021.

Käyttäjät pystyivät pientä maksua vastaan lunastamaan itselleen joko kuukauden tai vuorokauden käyttöoikeuden tiettyyn pyöräpaikkaan selainpohjaisen palvelun kautta. Kiinteänä osana pysäköintiin kuuluvat myös lisäpalvelut, joita Punnan tarjoamassa palvelussa olivat lukolliset tilavat säilytyskaapit, joita voi tavarasäilytyksen lisäksi hyödyntää esimerkiksi sähköpyörän akkujen tai muiden laitteiden lataamiseen. Lisäksi lisäpalveluna oli omatoimiset kevyet huoltotoimenpiteet mahdollistava huoltosetti.

Kokeilun pääkohderyhmä oli alueella työssäkäyvät. Tavoitteena oli, että yhä useampi uskaltaisi tulla hintavammallakin pyörällä töihin ja pyöräilyn houkuttelevuuden lisääminen lisäpalveluiden avulla. Huoli pyöräpysäköinnin turvallisuudesta on ajankohtainen etenkin kalliiden sähköpyörien yleistyessä. Toisaalta myös pyöräily on nousussa ja sen myötä kysyntä erilaisille lisäpalveluille todennäköisesti. Kokeilun avulla saatiin tietoa siitä, minkälaisesta palvelusta käyttäjät ovat valmiita maksamaan sekä millaisella liiketoimintamallilla pyöräpysäköinnin palvelu voisi toimia markkinaehtoisesti myös kokeilujakson jälkeen.

Osana kokeilujen valmisteluun liittyvää taustakartoitusta Turun AMK muun muassa toteutti pyöräpysäköinnin maksuhalukkuuskyselyt Kupittaan Tiedepuiston alueen työntekijöille ja opiskelijoille. Kyselyn tulosten mukaan noin kolmannes vastaajista oli kiinnostunut maksamaan turvallisesta ja lisäpalveluja sisältävästä pyöräpysäköinnistä. Lisäpalveluista eniten kiinnostusta herättivät erilaiset pyöränhuoltomahdollisuudet, pyörän pesupiste, säilytyslokerot sekä sähköpyörän lataus.

Hanketoteuttajista kokeilua organisoi Turun ammattikorkeakoulu.

Kontin esittelyvideo on katsottavissa YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=DtXPtp6BtQQ(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Noora Salmela, Turun ammattikorkeakoulu, +358 40 3550102, noora.salmela@turkuamk.fi
• myyntipäällikkö Juhana Haukioja, Punta Oy, +358 41 5445423, juhana.haukioja@punta.fi

Kokeilun tuloksista voi lukea lisää täältä:

Kimppakyydit säästävät rahaa, minkä lisäksi ne vähentävät ruuhkia ja päästöjä. CoReorient Oy yhdistää kimppakyydit osaksi naapuruston muuta jakamista ja integroi ne eParkly-alustaan, jotta kimppakyydin tarjoaja saa autonsa myös pysäköityä määränpäässä helposti ja joko ilmaiseksi tai normaalia edullisemmin. Kimppakyytipalvelu toimii selaimella, ja matkustajan kuitatessa kyydin siitä pääsee hakemaan sopivaa parkkipaikkaa eParklyn palveluun. Kokeilu alkoi Turussa marraskuussa 2021.

CoReorient Oy:n toteuttamassa kokeilussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta hyödyntää työmatkoillaan kimppakyytijärjestelmää, kannustimena kimppakyydin tarjoajalle ilmainen pysäköinti työpäivän ajaksi. Palvelu perustui PiggyBaggy-sovellukseen, josta tässä kokeilussa tehtiin rajapinta IGL Technologies Oy:n eParking-järjestelmään, millä mahdollistettiin ilmainen pysäköinti. Tavoitteena oli todentaa ratkaisun tekninen toimivuus, käytön sujuvuus ja tuoda lisäarvoa sekä työnantajalle että palvelun käyttäjälle. Vastaavaa kimppakyyti- ja pysäköintijärjestelmän integrointia ei juuri ole tiedossa, ja isossa kuvassa toimivalla kimppakyytijärjestelmällä on mahdollista vähentää henkilöautoilua.

Kokeilu toteutettiin vaiheittain: tuotekehitys, viestintä ja pilotointi. Kehitystyössä sekä PiggyBaggy-palveluun että eParking-sovellukseen tehtiin tarvittavia muutoksia. Palvelua kehitettiin myös pilotin aikana esiin tulleiden tarpeiden ja käyttökokemusten pohjalta. Pilotointiaikaa päätettiin kokeilun aikana pidentää, jotta saataisiin riittävä määrä rekisteröityneitä käyttäjiä mukaan. Palveluun rekisteröityneille lähetettiin kokeilun päättyessä kysely, riippumatta siitä olivatko varsinaisesti käyttäneet palvelua vai ainoastaan rekisteröityneet siihen.

Kokeilua käytti vain noin 30–40 ihmistä, mutta loppua kohden käyttö vilkastui. Kimppakyytipalvelu ja liikkumistottumusten muuttaminen vaatii tapahtuakseen aikaa, jota tässä kokeilussa ei ollut riittävästi. Myös koronan aiheuttamilla rajoituksilla oli vaikutusta kimppakyydin houkuttelevuuteen. Tyypillistä on myös, että kimppakyytirinkien löydyttyä osallistujat siirtyvät pitämään yhteyttä omatoimisesti keskenään, eivätkä välttämättä tarvitse siihen erillistä järjestelmää. Kyselyn mukaan tyypillisimpiä syitä kimppakyydin käyttöön olivat ympäristövaikutukset, taloudellinen hyöty ja toisten auttaminen.

Kokeilun vähäisten käyttömäärien vuoksi ei voitu todentaa merkittävää vaikuttavuutta. Kimppakyydit ovat kuitenkin skaalautuvia; noin puolet tekisi kimppakyytejä ilman kannustintakin ja käyttäjämäärien kasvaessa yhä useampi voi löytää itselleen sopivan kimppakyydin. Kokeilun perusteella palveluntuottajat ovat tunnistaneet järjestelmistä tarvittavia kehityskohteita jatkotyöstöä varten.

Lisätietoja:

• perustaja Heikki Waris, CoReorient Oy, +358 50 4872134, heikki.waris@coreorient.com
• asiakkuusvastaava Jari Ikonen, Business Tampere, +358 50 0456636, jari.ikonen@businesstampere.com

Kokeilussa tehtiin pysäköinnin markkinapaikka, joka näyttää kokeilussa mukana olevien pysäköintialueiden reaaliaikaisen käyttöasteen ja dynaamisesti muuttuvan hinnan sekä ajo-ohjeet perille. Tieto auttaa autoilijaa löytämään mieleisensä pysäköintipaikan nopeasti ja siten vähentämään turhaa ajelua. Palvelun testaaminen rajattiin kokeilun ajaksi vain kaupungin työntekijöille, mutta tavoitteena on tehdä eParklystä kansainvälinen vientituote.

Lue hankkeessa tehdyn kokeilun yhteenveto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

CoReorient Oy:n kokeilun tavoitteena oli yksityisautoilun vähentäminen edistämällä kimppakyydin käyttöä erityisesti työ- ja harrastematkoilla. Kokeilu perustui yrityksen kehittämään ja naapurustojen jakamistaloutta edistävään Liiteri.net-verkkopalveluun. Kokeilua varten verkkopalvelua jatkokehitettiin palvelemaan paremmin myös kimppakyydin etsijöitä ja tarjoajia.

Lue hankkeessa tehdyn kokeilun yhteenveto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Shareway Oy:n sovellus mahdollistaa yksityisten pysäköintipaikkojen vertaisvuokraamisen myös lyhyeksi ajaksi. Sovelluksen avulla niin yksityishenkilöt, taloyhtiöt kuin yritykset pystyvät laittamaan oman parkkipaikkansa vuokralle silloin, kun eivät itse paikkaa käytä. Autoilijat taas näkevät reaaliaikaisesti suoraan sovelluksesta vapaana olevat yksityisten omistamat paikat, joille pysäköidä.

Shareway-sovellus on ladattavissa Google Play -kaupasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja App Storesta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Katso videolta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), miten Shareway-sovellus toimii.

Lue hankkeessa tehdyn kokeilun yhteenveto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Espoon kaupungin ja CoReorient Oy:n kokeilun tavoitteena oli osoittaa, että keinoälyyn perustuvalla kuvantunnistuksella voitaisiin vähentää pyörävarkauksia liikenteen solmukohdissa. Kokeilun alussa tehdyn selvityksen myötä uudeksi tavoitteeksi asetettiin uuden ratkaisun teknisen toimivuuden osoittaminen.

Testattu palvelu perustuu RFID-jäljittimeen, jonka avulla pystytään tekemään automaattinen hälytyssoitto pyörän omistajalle, kun pyörää yritetään varastaa. Palvelua kokeiltiin Espoon asuntojen vuokratalossa Suurpellossa, jossa simuloitiin pyörävarkautta.

Lisätietoja:

• perustaja Heikki Waris, CoReorient Oy, +358 50 4872134, heikki.waris@coreorient.com

Kokeilun loppuraportti on ladattavissa tästä:

Wapice Oy:n kehittämä selainpohjainen W-Park-palvelu esitti tilatietoa Puolalankadulla olevasta noin 30 pysäköintiruudusta. Sovellus hyödynsi kameroita ja konenäköä ja oli autoilijoiden käytössä kesäkuusta lokakuuhun 2021. Kokeilun tavoitteena oli testata, pystyykö tilatietoa jakamalla vähentämään pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa turhaa ajoa kadulla, jossa on paljon asiointipysäköintiä.

Kokeilun yhteenveto on luettavissa Turun kaupungin WWW-sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Brighthouse Intelligence Oy:n kehittämä SmartBox-ratkaisu käytti konenäkötekniikkaan perustuvaa monikamerajärjestelmää, jolla luotiin tilannetieto 40 ruudun pysäköintialueesta. Toukokuusta lokakuuhun 2021 kestäneessä kokeilussa autoilijoita kannustettiin pysäköimään Tuomiokirkon viereiselle pysäköintialueelle sovelluskaupasta ladattavalla BrightPark-sovelluksella, joka ilmoitti pysäköintialueen täyttöasteen automaattisesti jopa kilometrin ennen kohteeseen saapumista.

Katso videolta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), miten BrightPark-sovellus toimi.

Lue kokeilun yhteenveto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Brighthouse Intelligence Oy:n kehittämä SmartBox-ratkaisu käytti konenäkötekniikkaan perustuvaa monikamerajärjestelmää, jolla luotiin tilannetieto 40 ruudun pysäköintialueesta. Toukokuusta lokakuuhun 2021 kestäneessä kokeilussa autoilijoita kannustettiin pysäköimään Tuomiokirkon viereiselle pysäköintialueelle sovelluskaupasta ladattavalla BrightPark-sovelluksella, joka ilmoitti pysäköintialueen täyttöasteen automaattisesti jopa kilometrin ennen kohteeseen saapumista.

Kontin esittelyvideo on katsottavissa YouTubesta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kokeilun yhteenveto on luettavissa Turun kaupungin verkkosivuilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kokeilussa tehtiin pysäköinnin markkinapaikka, joka näyttää kokeilussa mukana olevien pysäköintialueiden reaaliaikaisen käyttöasteen ja dynaamisesti muuttuvan hinnan sekä ajo-ohjeet perille. Tieto auttaa autoilijaa löytämään mieleisensä pysäköintipaikan nopeasti ja siten vähentämään turhaa ajelua. Palvelun testaaminen rajattiin kokeilun ajaksi vain kaupungin työntekijöille, mutta tavoitteena on tehdä eParklystä kansainvälinen vientituote.

Lue hankkeessa tehdyn kokeilun yhteenveto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Pyöräpysäköinnin kokeilujen suunnittelun tueksi Turun ammattikorkeakoulu on toteuttanut hankkeessa erilaisia taustaselvityksiä liittyen pyöräpysäköintiin.

Kesällä 2020 toteutettiin pyörätelineiden kartoitus Turun keskusta-alueella yksityisomisteisilla maa-alueilla. Kartoituksen tarkoitus oli täydentää Turun kaupungin tekemää kartoitusta kaupungin maa-alueilla. Yksityisten maiden telinekartoituksessa kartoitettiin telineiden sijainnit, pyöräpaikkojen määrät sekä telineiden laatutaso. Yhteensä 105 kartoitetusta pyöräpysäkistä laatutason 1 (katetut runkolukittavat telineet) pysäkkejä oli 12, laatutason 2 (runkolukittavat telineet) pysäkkejä 22 ja tason 3 (ei-runkolukittavat telineet) pysäkkejä 71.

Lisäksi syksyllä 2020 kartoitettiin alueita, joihin pyörätelineiden ulkopuolinen pysäköinti kasaantuu Turun keskustassa ja Kupittaalla. Laskennoissa kartoitettiin pysäköidyt pyörät aamulla (klo 9–10), iltapäivällä (14.30–15.30) sekä illalla (klo 18–19). Suurimpia ”pyöräkasaumia” havaittiin esimerkiksi Turun pääkirjaston lähistöllä sekä Kupittaan alueella. Kupittaalla pyöräkasaumat painottuivat aamu- ja päiväaikoihin. Keskustassa kasaumat painottuivat aamulla kauppatorin länsipuolelle, mutta päivän ja illan osalta enemmän torin ja Aurajoen väliselle alueelle.

Laskennan tulokset ja kaikki havainnot ovat nähtävissä Lounaistieto-karttapalvelussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) omana karttatasonaan. Myös sekä yksityisillä mailla että kaupungin omistamilla mailla sijaitsevat pyörätelineet löytyvät Lounaistiedosta omilta karttatasoiltaan.

Ammattikorkeakoulu toteutti myös Kupittaan Tiedepuiston alueen työntekijöille sekä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille pyöräpysäköinnin maksuhalukkuutta kartoittavat kyselyt. Syksyllä 2020 saatiin työssäkävijöiden kyselyyn 148 ja alkuvuodesta 2021 opiskelijakyselyyn 112 vastausta.

Työssäkäyvien kyselyssä 31 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut maksamaan valvotusta pyöräpysäköinnistä. Eniten vastaajia kiinnosti lukitussa sisätilassa, esimerkiksi parkkihallissa toimiva palvelu, joka toimisi kuukausi- tai päiväveloituksella. Esimerkiksi kuukauden käyttöoikeudesta lähes kolme neljästä kiinnostuneesta oli valmis maksamaan 15 euroa ja noin viidennes 20 euroa. Opiskelijakyselyssä tulokset olivat yllättävänkin samankaltaisia, ja ne vastaajat, joilla maksuhalukkuutta oli, olivat valmiita maksamaan pysäköinnistä jopa hieman enemmän kuin työssäkäyvät.

Lisäpalveluista omatoiminen pyörähuolto kiinnosti molempien kyselyiden vastaajia eniten. Työssäkäyviä vastaajia kiinnostivat lisäksi etenkin pyörän pesupiste, lisämaksullinen huoltopalvelu, tavaroiden säilytyslokerot sekä sähköpyörän lataus. Opiskelijakyselyssä erityisesti pesupiste ja säilytyslokerot koettiin houkutteleviksi.

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Noora Salmela, Turun ammattikorkeakoulu, +358 40 3550102, noora.salmela@turkuamk.fi

Molempien kyselyiden sekä pysäköintikartoitusten tulokset on koottu Turun ammattikorkeakoulun koostamaan lähtötietoanalyysiin. Lisäksi hankkeen aikana Turun ammattikorkeakoulu julkaisi muita selvityksiä. Kaikki nämä asiakirjat ovat ladattavissa alta:

CoReorient Oy toteuttaa Turun Hansakorttelin parkkihallissa turvallisen pyöräpysäköinnin kokeilu loka-joulukuun 2021 aikana. Palvelu toimii mobiilisti selaimella parkkihallin aukioloaikojen mukaisesti.

Palvelu sisältää pyörän pysäköintipaikan varaamisen lisäksi mm. välineet pyörän omatoimista huoltoa varten, pyörän pesumahdollisuuden sekä omien tavaroiden säilytysmahdollisuuden. Jos kiinnostuneita asiakkaita ilmoittautuu riittävästi, palveluun tulee pyörähuoltoyritys mukaan tarjoamaan lisämaksullista huoltoa.

Pyörävarkauksien estämiseksi Hansassa tullaan kokeilemaan järjestelmää, jonka avulla asiakas saa ilmoituksen, jos pyörää liikutetaan hänen tietämättään.

Palvelun hinta on 8 euroa kuukaudessa; osa lisäpalveluista lisäksi 5 euroa kuukaudessa. Palvelu on osoitteessa turku.liiteri.net/fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kokeilupalvelua voi käyttää myös Hansakorttelin ulkopuolella kimppakyydeistä sopimiseen, pyöräily- tai muiden tavaroiden kierrätykseen tai lainaamiseen, tai vaikkapa pyöräilyyn liittyvään naapuriaputyyppiseen neuvontaan. Hanketoteuttajista kokeilua organisoi Turun ammattikorkeakoulu.

Voit katsoa kokeilusta kertovan videon täältä: https://www.youtube.com/watch?v=DtXPtp6BtQQ(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Voit lukea kokeilun tuloksista täältä:

CoReorient Oy:n RFID-tekniikalla toimiva palvelu tekee automaattisen hälytyksen käyttäjän puhelimeen, jos käyttäjän polkupyörä lähtee pyöräkatoksesta ilman oikeaa haltijaa. Kokeilu käynnistyi marraskuussa 2021.

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Sami Puuperä, Oulun kaupunki, +358 50 5234356, sami.puupera@ouka.fi

YSP Oy tuottaa mobiilisovelluksella varattavan ja käytettävän polkupyörien säilytysratkaisun kahdelle pyörälle. Kokeilu käynnistyi tammikuussa 2022.

Lisätietoja:

• projektipäällikkö Sami Puuperä, Oulun kaupunki, +358 50 5234356, sami.puupera@ouka.fi