Leena Lehtolainen -98
Kuva: Ismo Hyvärinen
Klikkaa kuvaa

Lehtolainen, Leena Katriina

Syntymäaika ja -paikka
11.3. 1964, Vesanto

Nykyinen asuinpaikka
Muuttanut vuonna 2000 Espoon Pisasta Inkooseen



Ne kaupunginosat Espoossa, joissa olet asunut
Tapiola, Pisa

Koulutus
Filosofian lisensiaatti, pääaine kotimainen kirjallisuus.

Missä tehtävissä olet toiminut?
Opiskeluaikoina porrassiivoojana, kassa-antelijana, kirjanmyyjänä, R-kioskin myyjänä ja gallup-haastattelijana. Myöhemmin kriitikkona ja toimittajana, väliin edelleen. Olen ollut kahdessa "oikeassa työpaikassa", Tapiolan kuoron intendenttinä 1988 - 1990 ja vs. lehtorina Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksella 1990-91. Nykyisin puhun ja kirjoitan kolumneja mm. Radio Ainoon.

Siviilisääty, lapset
Naimisissa tutkija Mikko Johannes Lensun kanssa vuodesta 1987, lapset Konsta Johannes Lensu, s. 1991 ja Otso Olavi Lensu, s.1994.

Harrastukset
Musiikki, kuntosaliharjoittelu, kuntonyrkkeily, juokseminen, murtomaahiihto, purjehdus, uinti ja kissojen kanssa seurustelu

Palkinnot
Vuoden johtolanka 1996 -palkinto teoksesta Luminainen
Espoo-mitali 1997
Vuoden johtolanka 1997 -palkinto esseekokoelmasta Murha pukee naista

 

Miksi kirjoitat?
En osaa muutakaan. Viihdyn parhaiten fiktiivisissä maailmoissa.

Kenelle kirjoitat?
Kirjoitan sellaisia kirjoja, joita itse haluaisin lukea. Olen iloinen, jos muutkin ovat samoista kysymyksistä kiinnostuneita. En kirjoita tietty lukijatyyppi mielessäni, sellainen olisi kahlitsevaa.

Miten Espoo näkyy kirjoissasi?
Espoo on viiden tähänastisen kirjani miljöö, Ensimmäinen murhani
tapahtuu lähinnä Helsingissä ja Kuparisydän fiktiivisessä Arpikylässä.
Paitsi fyysinen, Espoo on myös psyykkinen miljöö. Tarkempia sivunumerioita ei kannata antaa, koska Espoota kuvataan koko ajan. Lukekaa kirjat!

Elämänfilosofiasi ja miten se ilmenee tuotannossasi
"Ylä nyrkkiä, heristä korvaa" (Mirkka Rekola). Toivottavasti se näkyy väkivallan vastaisuutena ja moniäänisyytenä. Toinen elämänfilosofia on Kollaa kestää -yhtyeeltä. "Vaikkei kukaan räjäytäkään matematiikkaa niin ainakin joku hymyilee, jee."

E-mail ja / tai internet-osoitteet, joissa on sinusta tietoja
Tammen kotisivu www.tammi.net ja oma kotisivuni
www.kolumbus.fi/leena.lehtolainen. Niistä löytyy lisää linkkejä.

Minkälainen kirjailija olet?
Romaanikirjailija, tietokirjailija, nuorisokirjailija sekä rikoskirjailija

  

       

Tuotantoa:
Espoon kaupunginkirjastossa ja pääkaupunkiseudun muissa yleisissä kirjastoissa

ROMAANIT

  • Ja äkkiä onkin toukokuu, nuortenromaani, Tammi 1976
  • Kitara on rakkauteni, nuortenromaani, Tammi 1981
  • Ensimmäinen murhani, dekkari, Tammi 1993
  • Harmin paikka, dekkari, Tammi 1994
  • Kuparisydän, dekkari, Tammi 1995 (Kupferglanz, saksantanut. Gabrielele Schrey-Vasara. Ariadne Krimi 1999) Luminainen, dekkari, Tammi 1996
  • Kuolemanspiraali, dekkari, Tammi 1997
  • Tuulen puolella, rikosromaani, Tammi 1998
  • Tappava säde, psykologinen trilleri, Tammi 1999

JATKOKERTOMUKSET JA NOVELLIT

  • Ensimmäinen joulu, novelli. Työväen joululehti 1987
  • Kirjallista materiaalia, novelli, teoksessa Murha Bulevardilla, WSOY,
    SaPo-sarja 1994
  • 39-osainen jatkokertomus Verenpunaiset kivet, Hämeen Sanomat, Kainuun Sanomat ja Länsi-Savo 21.6. - 31.7. 1996
  • 40-osainen jatkokertomus Ruusuja ja kivääreitä, Hämeen Sanomat, Kainuun Sanomat ja Länsi-Savo 20.6. - 31.7. 1997.
  • 5-osainen jatkokertomus Sukkanauhatyttö, Helsingin Sanomien sunnuntaisivut 12.10. - 9.11. 1997. Kiinannos 1998 kääntänyt Xi-Mei Fang, World Literature in China, 6/98.
  • El Hombre Ultracongelado (Syväänjäädytetty mies), novelli. Crimen
    Internacional. Una selecion de relatos negros de la acociacion
    Internacional de Escritoires policiacos. Toim. Fernando Martinez Lainez.
    Aytameniaento de Zaregoza, Espanja 1997.
  • Joulutähdet. 2-osainen joulukertomus. Outokummun seutu 19. ja 23.12.1997.
  • Ruumiinkulttuuria, novelli. Me Naiset Sport 1/98, 17.3. 1998.
  • Tuhoisat tähdet. 35-osainen jatkokertomus 25.6.-31.7. 1999. Aamulehti, Etelä-Saimaa, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Hyvinkään Sanomat, Iisalmen Sanomat, Ilkka, Itä-Savo, Kainuun Sanomat, Kaleva, Karjalainen, Keskipohjanmaa, Keski-Uusimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Lapin Kansa, Länsi-Savo, Pohjalainen, Pohjolan Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Satakunnan Kansa, Savon Sanomat, Turun Sanomat, Uusimaa


ARTIKKELIT JA TOIMITUSTYÖT

  • Syyllisyys ja sovitus Agatha Christien tuotannossa Enimmäkseen roskaa komeissa kulisseissa. Christie-filmatisoinneista. Agathan vuosisata, toim. Risto Raitio. Suomen dekkariseura 1990.
  • Miksi tutkia naisdekkareita.
    Avauksia. Nuoret tutkijat kirjoittavat. Toim. Maria-Liisa Nevala.
    Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitos 1991.
  • P.D. James.Kissansilmi". Anglo-amerikkalaisia naiskirjailijoita 1970-80-luvuilla.
    Toim. Helena Saaristo. Kirjastopalvelu Oy 1991.
  • Neljä elämää (yhdessä Liisa Koskisen kanssa). Kuka ja Miksi. Dorothy L. Sayers 100 vuotta. Toim. Leena Lehtolainen. Suomen Dekkariseura 1993.
  • Peterin peilit. Kuka ja miksi. Dorothy L. Sayers 100 vuotta. Toim. Leena Lehtolainen. Suomen dekkariseura 1993.
  • Kuka ja Miksi. Dorothy L. Sayers 100 vuotta. Suomen Dekkariseura 1993
  • Varjomies ja hyvä nainen. Hammettista, sentimentaalisuudesta ja
    naisvihasta. Varjomiehen jäljillä. Toim. Keijo Kettunen. Suomen Dekkariseura 1994.
  • Varjoja ja kaikuja. Shakespearen sisarpuolet. Naisellisia lukukokemuksia. Toim. Sara Heinämaa ja Päivi Tapola. Kääntöpiiri 1994.
  • Suden morsian? Salaileva kertoja Eeva Tenhusen Nuku hyvin, Punahilkassa. Sivupolkuja. Tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille. Toim. Tero Norkola ja Eila Rikkinen. Tietolipas 146. SKS1996.
  • Ritari ruosteisessa Toyotassa. Reijo Mäen Jussi Vares ja miehisyyden kliseet. Murha ei tunne rajoja. Toim. Risto Raitio, Paula Arvas ja Keijo Kettunen. Book Studio 1997.
  • Luhtaorvokki vai päivänkakkara? Suomalaisen naisdekkarin vaiheita 1940-luvulta nykypäivään.
  • Murha pukee naista. Toim. Ritva Hapuli ja Johanna Matero. KSL 1997.
  • Miten minusta tuli murhaaja. Murha pukee naista. Toim. Ritva Hapuli ja Johanna Matero. KSL 1997.
  • Maan äitejä. Minun mielestäni Tarja Halonen. Toim. Kimmo Kiljunen. Presidentti 2000 ry 2000.