Vanhemmille on tärkeää, että lasten etu korostuu varhaiskasvatuspalveluissa

22.1.2016 klo 9.00

Vanhemmilta tiedusteltiin, mikä olisi lapsen näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Vastauksissa korostetaan varhaiskasvatuksen säännöllisyyttä, järjestelyjen pysyvyyttä ja  saman päiväkodin, tuttujen kavereiden sekä kasvattajien säilymistä hoitoaikojen muutoksista huolimatta. Tärkeäksi nähtiin lasten tasavertainen osallisuus päiväkodin kaikkeen toimintaan ja kaveripiiriin sekä henkilökunnan hyvä koulutus ja ammattitaito.

Yli puolet vastaajista kannattaa varhaiskasvatusta tiettyinä viikonpäivinä, esimerkiksi 3-4 päivänä viikossa. Paljon kannatusta saa varhaiskasvatus neljänä päivänä viikossa, jolloin lapselle jää pidempi viikonloppu. Vastaajista hieman alle puolet kannattaa neljän tunnin päivittäistä varhaiskasvatusta, jolloin lapsi on paikalla kaikkina arkipäivinä ja päivittäinen rutiini toistuu samanlaisena Useissa vastauksissa kaivataan lisää kerhotoimintaa ja kerhoihin pidempää toiminta-aikaa

Vanhemmat samaa mieltä kuin lapsetkin


Vanhemmiltakin tiedusteltiin, mikä olisi vanhempien näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Vanhempien näkökulmat noudattelivat pitkälle lasten näkökulmaa. Monet vastasivatkin, että järjestelyissä tulee korostua lapsen etu. Kuitenkin pidempi päivä varhaiskasvatuksessa muutamana päivänä viikossa näyttää palvelevan paremmin vanhempien näkökulmaa kuin lasten kohdalla.

Vastauksissa vanhemmat korostavat joustavuutta hoitoajoissa, perheen valinnanvapautta, matkojen sujuvuutta ja lähellä kotia olevia palveluja. Monet vanhemmat ilmoittivat pelkäävänsä ryhmäkokojen suurenemista, kun ryhmissä on osapäiväisiä lapsia. Osa toivoikin erillisiä osapäiväryhmiä, mutta samaan aikaan korostettiin kaveripiirin ja kasvattajien pysyvyyttä.

Vanhemmat saivat ottaa kantaa myös siihen, millaista toimintaa 20 tuntia viikossa tarjottavan varhaiskasvatuksen tulisi sisältää. Vanhemmat näkevät, että osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tulisi olla monipuolista ja laadukasta varhaiskasvatussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta ammattilaisten ohjaamana sisältäen myös ruokailun. Tässä yhteydessä monet vanhemmat toivat esiin tyytyväisyytensä lapsensa nykyään saamaan varhaiskasvatukseen ja toivoivat sen jatkuvan yhtä hyvänä

Reilu kolmannes vanhemmista kannattaa varhaiskasvatusoikeuden rajaamista

Vanhemmilta ei tiedusteltu, tulisiko oikeutta varhaiskasvatukseen heidän mielestään rajata vai ei. Useassa vastauksessa asiaan otettiin kuitenkin kantaa. Kantaa ottaneista noin 35 % kannattaa varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja on sitä mieltä, että jommankumman vanhemman ollessa kotona myös lasten tulisi olla enemmän kotona. Kantaa ottaneista noin 65 % vastustaa oikeuden rajaamista ja pitää sitä lapsia ja perheitä eriarvoistavana. He antaisivat jatkossakin vanhemmille päätösvallan sen suhteen, miten he käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Vanhemmilla on siis vahvasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä asiasta. Monet kertoivat myös olevansa huolestuneita rajaamiseen liittyvien järjestelyjen onnistumisesta, tuen tarpeessa olevista perheistä, byrokratian lisääntymisestä sekä yksittäisten lasten varhaiskasvatusoikeuteen liittyvien päätösten tekemisestä. Erityisen huolestuneita ovat yksityisissä kielikylpypäiväkodeissa olevien lasten vanhemmat. He kertoivat, että 20 tuntia viikossa ei riitä kielen oppimiseen eikä yksityisillä päiväkodeilla ole mahdollisuuksia hoitaa osapäiväisiä lapsia.

Kuntalaisilla oli mahdollisuus 14.12.2015 - 6.1.2016 vastata Espoon kaupungin nettisivuilla kyselyyn. Kyselyllä kerättiin vanhempien mielipiteitä mahdollisesta muutoksesta, jolla lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen rajataan. Kyselyssä pyydettiin vanhempia arvioimaan sekä lasten että vanhempien näkökulmasta, miten varhaiskasvatusoikeuden rajaus heidän mielestään tulisi toteuttaa.

Kyselyyn saatiin yhteensä 1 379 vastausta. Vastanneista 70 % käyttää suomenkielisiä, 27 % ruotsinkielisiä ja 3 % muunkielisiä palveluita.

Suurin osa vastaajista edustaa perheitä, joiden lapset ovat 2-5-vuotiaita. Noin 66 % vastaajista ilmoitti vanhempien olevan työssä tai opiskelevan kokopäiväisesti. Hieman vajaa neljännes vastaajista ilmoitti vanhemman olevan äitiys- tai vanhempainvapaalla tai muutoin kotona. Noin 7 % ilmoitti, että perheessä on työttömyyttä.

Valtaosa (65 %) vastaajista edustaa perheitä, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluja kokopäiväisesti. 13 % käyttää palveluita osapäiväisesti. Ja hieman vajaa viidennes vastaajista ilmoittaa käyttävänsä avoimia varhaiskasvatuspalveluita (asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot).



 

Kohderyhmä:
  • Lapset ja perheet