Vauva

Hampaiden reikiintymistä aiheuttavat Streptococcus mutans -bakteerit. Vastasyntyneellä vauvalla ei ole näitä bakteereja suussaan, vaan ne tarttuvat syljen mukana aikuisesta lapseen. Lasta hoitavan aikuisen on syytä varoa suoraa sylkikontaktia, esim. samalla lusikalla syömistä, vauvan tutin nuolaisua tai suukottelua suoraan suulle.

Säännölliset ruoka-ajat

  • Hampaat kestävät 5-6 happohyökkäystä päivässä.
  • Hampaat tarvitsevat lepoaikoja aterioiden välillä.
  • Kun ateriat ja välipalat ovat säännölliset, lapsi ei kaipaa muita suupaloja.
  • Yösyöttö on hampaille vahingollista.
  • Sokerin, mehujen ja muun makean antamista tulisi välttää mahdollisimman pitkään.
  • Vesi on paras janojuoma.

Hampaiden puhdistus

  • Hampaiden harjaus aloitetaan, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa suuhun.
  • Hyvä harja on pieni ja pehmeä.
  • Hampaat puhdistetaan pienillä, nykyttävillä liikkeillä, huomioiden erityisesti ienrajat ja  purupinnat.
  • Vastuu lapsen hampaiden harjaamisesta on aina vanhemmilla.

Fluori ja ksylitoli

  • Alle 3-vuotiaille suositellaan yhtä fluoriannosta vuorokaudessa, eli pisara hammastahnaa,  kun maitoposkihampaita on suussa.
  • Ksylitoli ehkäisee kariesbakteerien varhaista tarttumista ja reikiintymistä.
  • Uusimpien tutkimusten mukaan vanhempien ksylitolin käyttö vähentää lasten kariesriskiä.

Tutin käyttö

  • Tutti on parempi vaihtoehto kuin peukalo.
  • Jos vauva tarvitsee tuttia, valitaan pieni ja litteä.
  • Pitkään jatkunut tutin käyttö voi aiheuttaa purentavirheitä ja lisätä reikiintymistä.
  • Tutista kannattaa luopua viimeistään 2-vuotiaana.