Usein kysyttyä

Pitääkö heiluvia maitohampaita yrittää irrottaa itse?

Kyllä pitää ja ne lähtevätkin yleensä omin avuin, kun maitohampaan juuri sulautuu pysyvän hampaan puhjetessa. Kannattaa rohkaista lasta irrottamaan itse heiluvat maitohampaansa. Hyväksi havaittu käytännön vinkki on tarttua heiluvaan maitohampaaseen paperinenäliinalla tai talouspaperilla ja pyöräyttää se irti.

Maitohampaiden vaihtuminen pysyviin hampaisiin alkaa yleensä 5–6-vuotiaana ja jatkuu murrosikään saakka. Maitohampaita on yhteensä 20 ja useimmilta ne kaikki vaihtuvat vuosien myötä. Pieneen suuhun puhjetessaan pysyvät etuhampaat saattavat olla hieman ahtaalla, mutta tilanne korjaantuu usein leukojen kasvun myötä.

Hammaslääkärin apua tarvitaan yleensä vain, jos pysyvä hammas on jo puhjennut suuhun, eikä maitohammas yhtään heilu.


Mikä on ientulehdus ja mitkä ovat sen oireet?

Terve ien on vaaleanpunainen ja kiinteä eikä vuoda verta. Alkava ientulehdus ilmenee verenvuotona hampaita puhdistettaessa. Verenvuoto ja kipu ikenissä paranevat huolellisella kotihoidolla: harjataan ienrajat huolellisesti, puhdistetaan hammasvälit hammaslangalla, tikulla tai väliharjalla.

Ientulehdukseen liittyy usein myös hammaskiven muodostuminen. Hammaskivi on kovettunutta plakkia, joka ei lähde harjaamalla pois. Hampaiden pinnalle ja ientaskuihin kerääntyvä plakki ja hammaskivi aiheuttavat ientulehdusta, joka pitkälle edenneessä vaiheessa tuhoaa hampaiden kiinnityskudoksia ja hoitamattomana aiheuttaa lopulta hampaiden irtoamisen. Tupakointi heikentää ikenien verenkiertoa ja vaikeuttaa iensairauksien parantumista.
Suuhygienisti tai hammaslääkäri poistaa hammaskiven ja suosittelee seuraavan käynnin ajankohdan.

Kumpi on parempi, tavallinen hammasharja vai sähköhammasharja?

Oikein käytettynä molemmat ovat tehokkaita.
Sähköhammasharjan etuja ovat tehokas liike sekä pieni ja pehmeä harjaspää, jolla saa puhdistettua takahampaidenkin vaikeat pinnat. Sähköhammasharjalla harjataan yksi hammas kerrallaan välttäen kovaa painamista ja edestakaista liikettä. Sähköhammasharjan ajastin muistuttaa riittävän pitkästä harjausajasta.
Tavallisen harjan tulee olla pehmeä ja pienikokoinen. Hampaita pestessä edetään hammasrivin suuntaisesti pienin, nykyttävin liikkein muutama hammas kerrallaan.
Harjataan järjestelmällisesti kaikki pinnat, erityisesti ienrajat.
Harja tulisi vaihtaa vähintään kolmen kuukauden välein ja aina, kun se näyttää kuluneelta.

Miksi hampaita vihloo ja miten sitä voisi ehkäistä?

Vihlominen voi johtua monesta eri syystä, joita voivat olla esimerkiksi karies (reikä hampaassa), lohkeama, eroosio tai abraasio (kuluminen) tai ienvetäytymän aiheuttama hammaskaulan paljastuminen.
Silloin, kun vihlonta johtuu ienvetäytymistä, on tärkeää varmistaa, että harja on pehmeä (soft, extra soft, silky soft) ja harjaustekniikka hellävarainen. Vihloville hampaille tarkoitetusta hammastahnasta (sensitive) voi olla apua säännöllisesti käytettynä.

Mistä johtuu suun kuivuminen ja miten sitä hoidetaan?

Suu tuntuu kuivalta, kun syljen eritys on vähentynyt. Syljen eritys voi vähentyä joidenkin lääkkeiden ja sairauksien vaikutuksesta. Suun kuivumista aiheuttavat myös suuhengitys ja hormonaaliset muutokset.

Kuivan suun oireita helpottaa veden nauttiminen, suun kostutukseen tarkoitetut imeskelytabletit, ksylitolituotteet sekä apteekissa myytävät suuta kosteuttavat geelit. Hammastahnan tulisi olla vaahtoamaton fluorihammastahna, joita myös myydään apteekissa. Alkoholipitoisia suuvesiä tulisi välttää, koska niiden sisältämä alkoholi kuivattaa limakalvoja. Syljen suojaavan vaikutuksen puuttuessa happamien, sokeripitoisten juomien ja pastillien käyttö aiheuttaa happohyökkäyksen sekä suurentuneen riskin hampaiden reikiintymiselle.