Mihin tarvitaan ehkäisevää päihdetyötä?

Alkoholin aiheuttamat haitat ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä ennätystasolle. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet. Tupakointi on vähentynyt kaikissa väestöryhmissä, mutta pitkäaikaisen tupakoinnin aiheuttamat sairaudet ovat edelleen kasvussa. Ongelmana ovat myös rahapelien aiheuttamat vakavat riippuvuushaitat, jotka koskettavat tyypillisesti sekä pelaajia itseään että heidän perheitään ja läheisiään.

Hallitus on antanut esityksen laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä elokuussa 2014. Laki on nyt lausuntokierroksella ja lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2015. Uusi laki tulisi korvaamaan nykyisen Raittiustyölain ja -asetuksen. Uudessa lakiesityksessä laajennetaan ehkäisevän päihdetyön kenttään kuuluvaksi myös rahapelihaittojen ehkäisy sekä velvoitetaan kuntia nimeämään ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva henkilö, joka tosin voisi olla myös useamman kunnan yhteinen pienissä kunnissa.

Kustannukset

Alkoholin käyttö aiheuttaa julkiselle sektorille arviolta 0,9–1,1 miljardin euron suorat haittakustannukset ja huumeiden käyttö 229–284 miljoonan euron kustannukset.

Tupakoinnin aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 295 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi on huomattava, että alkoholi ja tupakka yhdessä ovat keskeisimmät väestöryhmien välisten terveyserojen selittäjät. Päihteistä aiheutuu myös huomattavat epäsuorat kustannukset, jotka kuormittavat niin valtion ja kuntien taloutta kuin elinkeinoelämää.

Rahapelaamisen haittakustannuksia ei ole Suomessa vielä arvioitu. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että myös Suomessa pelihaitoista aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä. Kaikkien päihdehaittojen ehkäisyä tulisi myös tehostaa laajalla yhteistyöllä, joka ylittäisi hallinnonalojen rajat sekä julkisen toiminnan sekä kansalaistoiminnan ja elinkeinoelämän väliset rajat (STM, Lakiluonnos ehkäisevästä päihdetyöstä 10.6.2014).

Miten ja miksi

Tiedotus ja valistus ovat olleet raittiustyön päihteiden kysyntään vaikuttavia perinteisiä työtapoja, mutta uusina ja vaikuttavampina toimintamuotoina on viime vuosina nostettu esiin yhteisöprevention keinoja, joilla vaikutetaan paikallisiin olosuhteisiin ja eri toimijoiden yhteistyöhön. Tästä on esimerkkinä myös Espoossa pilotointiin otettu paikallista alkoholipolitiikkaa tukeva Pakka -toimintamalli.

Kansalaisten kannalta keskeinen tavoite on lisätä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa siten, että päihteiden aiheuttamat haitat eivät jakautuisi alueellisesti ja paikallisesti epätasa-arvoisesti. Terveyserojen kaventamiseen tähtäävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävä työ on tärkeää myös Espoossa.

Tarvetta ehkäisevään päihdetyöhön on myös Espoossa. Vuoden 2013 Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH) osallistui yli 100 000 suomalaista, joista 3080 espoolaista. ATH-tutkimuksen mukaan espoolaismiehistä 39.9% käyttää liikaa alkoholia, Vantaalla 39.3. Matalan koulutustason miehistä 48.9% ja korkean koulutustason miehistä 34.3% käyttää liikaa alkoholia Espoossa. Korkeasti koulutustason espoolaisnaisista 20.4% käyttää liikaa alkoholia ja matalan koulutustason naisista 30.1%. Tuloksia voi katsella täältä.