Sijaisperheeksi

Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen asumista perheessä, joka on valmennettu ja hyväksytty toimimaan sijaisperheenä sijoitetulle lapselle. Perhehoito on ensisijainen sijoitusmuoto, kun lapsi tai nuori tarvitsee kodin ulkopuolista sijoitusta. Perhehoidolla lapselle mahdollistetaan kodinomainen hoito ja turvalliset, läheiset aikuissuhteet.

Lapsen sijoitukseen voivat johtaa monenlaiset syyt, kuten vanhempien päihde- , mielenterveys-  tai kasvatukseen liittyvät ongelmat. Sijoitettujen lasten tarpeet ovat yksilöllisiä. Elämänkokemuksistaan johtuen he tarvitsevat usein tavallista enemmän aikuisen aikaa ja huolenpitoa sekä ulkopuolista apua esim. terapian muodossa.

Vastaanottoperheet

Vastaanottoperheet tarjoavat lyhytaikaista perhehoitoa. Vastaanottoperheet päivystävät vuorojaksoin ja ovat tällöin valmiudessa vastaanottamaan lapsen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sijoitetut lapset voivat olla vastaanottoperheessä yleensä muutamasta päivästä aina kuukausiin.  Lapsi voidaan sijoittaa vastaanottoperheeseen avohuollon tukitoimena tai kriisitilanteessa akuutisti kiireellisenä sijoituksena. Vastaanottoperheet tukevat lapsen yhteydenpitoa tämän läheisiin ihmisiin sijoituksen aikana ja tekevät lapsesta havaintoja.

Vastaanottoperheet voivat toimia 0-6 -vuotiaiden tai tätä vanhempien lasten lyhytaikaisina sijoituspaikkoina. Erillisiä vauvavastaanottoperheitä ei ole käytössä. Perheiden tulee sijaita riittävän lähellä (25 km päässä Leppävaarasta) ja toisen vanhemman on oltava kotona. Vastaanottoperheillä on oltava sijoitettaville lapsille oma huone.

Sijaisperheet

Sijaisperheisiin sijoitettavat lapset ja nuoret ovat huostaan otettuja. Tällöin lapsi tarvitsee pidempiaikaista perhehoitoa. Sijoitus on voimassa toistaiseksi ja sen tarvetta ja kestoa arvioidaan vuosittain. Sijoituksen aikana perhe tukee lapsen yhteydenpitoa hänelle läheisiin ihmisiin asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti mm. tapaamisin, kuljetuksin ja puheluin.

Sijaisperheeksi sopivat monenlaiset perheet, joiden elämäntilanne on vakaa. Kaikkien perheenjäsenten on oltava valmiita ottamaan sijoitettu lapsi tasavertaiseksi perheenjäseneksi. Sijaisvanhemmuus on jaettua vanhemmuutta, jossa sijaisvanhempi tekee yhteistyötä lapsen omien vanhempien ja viranomaisten kanssa.

Perhehoitajana voi toimia

  • Henkilö/ henkilöt, jotka ovat valmennettuja tehtävään
  • Pariskunta tai yksinelävä
  • Perheen kasvuympäristön tulee olla lapsiystävällinen
  • Perheen koti riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa ensisijaisesti oma huone/tila
  • Perheen ja lapsen peruspalvelut tulee olla helposti saatavilla
  • Perheellä tulee olla aikaa, halua ja kykyä toimia lasten kanssa
  • Perheen  elämäntilanne ja parisuhde tulee olla vakaa (vähintään 4 vuoden parisuhde)
  • Perheen tulee olla valmis yhteistyöhön viranomaisten ja lapsen läheisten kanssa

Toimitettavat liitteet

  • Perheestä pyydetään perheen asuinkunnan sosiaalitoimen lausunto sekä poliisitiedot (mahdolliset rikos- ja rangaistusmerkinnät)
  • Alle 18-vuotiaita perhehoidossa hoitavalta vaaditaan rikosrekisteriote
  • Sijais- ja vastaanottoperheeksi ryhtyviltä pyydetään lääkärinlausunto (T-todistus), viimeisin verotuspäätös sekä virkatodistus

Syitä, jotka ehdottomasti estävät ryhtymisen sijaisperheeksi

  • akuutti, toistuva tai pitkäaikainen lastensuojelun ja/ tai toimeentulotuen asiakkuus
  • akuutti, toistuva tai pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä
  • meneillään oleva huoltajuuskiista tai kriisi omassa elämäntilanteessa
  • vakava sairaus perheessä.

Näiden katsotaan vaikuttavan perheen voimavaroihin siten, että sijaisvanhemmuus ei ole mahdollinen.

Sitoutuminen

Perheet voivat valita, mihin kaupunkiin hakeutuvat valmennukseen. Valmennukseen lähteminen ei vielä sido perheitä, vaan sen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus arvioida, haluaako ja kykeneekö perhe sijaisperheeksi.

Perheen tullessa hyväksytyksi sijaisperheeksi sitoutuvat he Espoon eli  kouluttaneen tahon käyttöön kahdeksi vuodeksi.

Millaisia lapsia perhehoitoon?

Perheeseen voidaan sijoittaa kaiken ikäisiä lapsia. Lapsilla saattaa aikaisemmasta elämänkokemuksesta johtuen olla erilaisia vaikeuksia käyttäytymisessä ja tunne-elämän alueella sekä kehitysviivästymiä ja erityisen hoidon ja tuen tarvetta. Turvallisissa oloissa ja läheisten ihmisten parissa näitä lapsia voidaan kuitenkin suuresti auttaa ja tukea.

Sijaisperheenä toimiminen

Tavoitteena on löytää lapselle mahdollisimman sopiva koti. Lapsen tarpeet ja perheen toiveet ja valmiudet eivät aina kohtaa toisiaan. Valmennetut perheet saattavat joutua odottamaan lasta joskus pitkäänkin, vaikka toisaalta sijaisperheistä on pulaa. Sijaisperheen elämään kuuluu normaalin arkielämän lisäksi usein lapsen tuki- ja terapiapalveluja sekä yhteistyötä ja yhteydenpitoa viranomaisten ja lapsen suvun sekä muiden läheisten kanssa. Jos molemmat vanhemmat ovat työelämässä, edellytämme toisen heistä jäävän kotiin hoitamaan lasta sijoituksen alkuvaiheessa vähintään vuodeksi.

Sijaisperheitä tuetaan tehtävässään ja heille maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Sijaisperheiden kanssa tehdään toimeksiantosopimus. Sijaisperheitä sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus.

Espoon perhehoito hakee uusia vastaanotto- ja sijaisperheitä kaikenikäisille lapsille

Haku maaliskuussa alkavaan PRIDE-valmennukseemme on käynnissä.

Jos olet kiinnostunut sijaisperhetoiminnasta, ota yhteyttä:

Perhehoidon koordinaattori Emmi-Maaria Mäkilä
p. 043 8268 540, emmi-maaria.makila@espoo.fi