Asiakkaana lastensuojelussa

Lastensuojelun tarkoitus on auttaa ja tukea lasta ja perhettä heidän tilanteessaan sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Kun perhe on hakenut apua lastensuojelusta, lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus tai huoli lapsesta on tullut muutoin lastensuojelun tietoon, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja ottaa yhteyttä lapsen huoltajiin lapsen ja perheen tilanteen selvittämiseksi. Yhteydenoton yhteydessä sovitaan tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin aloittamisesta. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään lapsen ja perheen elämäntilannetta, tuen tarvetta sekä lasta ja perhettä tukevia palveluita. Arvioinnissa huomioidaan lapsen ja perheen mielipiteet ja näkemykset. Palvelutarpeen arvioinnin aikana sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tapaa lasta ja perhettä sekä tekee yhteistyötä lapsen verkoston kanssa, esimerkiksi läheisten, päiväkodin tai koulun kanssa. Lapsen asiakkuus lastensuojelussa alkaa, kun arvioidaan, että lapsi on lastensuojelun tarpeessa, ja että lastensuojelu voi auttaa lasta ja perhettä.

Asiakassuunnitelma luo perustan yhteistyölle lapsen hyväksi

Kun lapsi tarvitsee lastensuojelun apua, tehdään hänelle asiakassuunnitelma. Sen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä lapsen, sekä tämän vanhempien/huoltajien kanssa. Työparina sosiaalityöntekijällä on usein sosiaaliohjaaja. Suunnitelmassa kuvataan lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve sekä olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan.

Tukea lapselle ja perheelle omassa ympäristössä

Lastensuojelun tarjoama apu on valikoima monenlaisia avun ja tuen muotoja. Niitä nimitetään yhteisesti avohuollon tukitoimiksi. Lastensuojelun tarjoama apu voi olla esimerkiksi ongelmatilanteen selvittämistä, perheelle suunnattua suunnitelmallista sosiaaliohjaajan tukea, perheen asumisen ja toimeentulon turvaamista, lapsen harrastusten tai opiskelun tukemista, tukihenkilön tai tukiperheen järjestämistä tai lapsen tai vanhempien kuntoutumista tukevien hoito- ja terapiapalvelujen järjestämistä. Tukimuodot suunnitellaan tukemaan lasta ja perhettä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä sijaishuolto on ja milloin sitä tarvitaan?

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuollon järjestämisen edellytyksenä on lapsen kiireellinen sijoitus tai huostaanotto.

Lapsen kiireellinen sijoitus suojaa lasta kriisitilanteessa

Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan tai kun lapsi vaarantaa vakavasti omaa terveyttään tai kehitystä. Kiireellinen sijoitus on määräaikainen (30 päivää). Kun lapsi on mielestäsi kiireellisen sijoituksen tarpeessa, ota yhteys lapsen oman alueesi lastensuojeluun tai virka-ajan ulkopuolella Sosiaali- ja kriisipäivystykseen

Huostaanotto - tavoitteena turvallinen kasvuympäristö

Mikäli lapsen kasvuolosuhteet ja erityisesti kodin olosuhteet ovat sellaiset, että siellä asuminen vakavasti vaarantaa tai uhkaa vaarantaa lapsen kehitystä ja/tai terveyttä, on ryhdyttävä valmistelemaan huostaanottoa. Ennen huostaanottoon ryhtymistä sosiaalityöntekijä selvittää, voidaanko lapsen terveys ja kehitys turvata avohuollon tukitoimien avulla. Sosiaalityöntekijän on arvioitava, millaiset olosuhteet ovat niin vaarallisia, että lapselle paras vaihtoehto on huostaanotto. Erityisen tärkeää arviointia tehdessä on kuunnella perheen jokaista osapuolta.

Sijaishuollon järjestäminen - turvaa lapselle, tukea vanhemmille

Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Lapsen sijaishuolto voidaan toteuttaa monella eri tavalla, lapsi voi asua esimerkiksi sijaisperheessä, nuorisokodissa tai lastenkodissa. Lapsen sijaishuolto pyritään järjestämään ensisijaisesti perhehoidossa aina kun se on mahdollista. Sijaishuoltopaikan valintaa ohjaa lapsen etu.  Vaikka lapsi asuu muualla kuin kotonaan, myös vanhempia tuetaan, jotta kotona asuminen voisi myöhemmin olla mahdollista.

Mitä sijaishuollon jälkeen?

Kun lapsi tai nuori kotiutuu tai tulee täysi-ikäiseksi, on tärkeää helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista tai itsenäistymistä. Tässä tilanteessa apuna on jälkihuolto. Jälkihuollon tavoitteena on tukea 18 vuotta täyttäneitä nuoria sijaishuollon tai avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen. Nuoren tulevaisuuden toiveita ja tarpeita mietitään yhdessä, nuorelle tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista. Apua saa myös omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun, asunnon hankkimiseksi, koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen, työllistymiseen ja harjoitteluun.