Lapsen huolto ja edunvalvonta

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. 

Perheasioiden yksikön lastenvalvojat vahvistavat lapsen huoltoa koskevat sopimukset, kun lapsen asuinpaikka on Espoo.

Yhteishuoltajuus

Yhteishuolto on laissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös eron jälkeen.

Huoltajuuden säilyminen tukee vanhemmuutta ja motivoi vanhempaa yhteydenpidossa lapseensa.

Kun vanhemmilla on lapsen yhteishuoltajuus, he vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset.

Eron jälkeen yhteinen päätöksenteko koskee lapsen elämässä tehtäviä isoja ratkaisuja

  • koulu/päivähoito
  • lapsen asuinpaikasta päättäminen
  • lapsen etu- ja sukunimestä päättäminen Nimilaki
  • lapsen uskonto  Uskonnonvapauslaki
  • lapsen passiasiat Passilaki 11 §
  • lapsen terveyden- ja sairaanhoito
  • lapsen äidinkieli
  • lapsen omaisuuden hoitaminen.

Jos huoltajat asuvat erillään, lapsen jokapäiväisestä huollosta, kasvatuksesta ja arjen päätöksistä vastaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin oleskelee.

Vanhemmat sekoittavat usein huoltomuodon lapsen asumiseen ja tapaamisoikeuteen. 

Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi tai oleskelisi yhtä paljon kummankin vanhempansa luona.

Yksinhuolto

Huoltomuodon valinnassa tärkein lähtökohta on lapsen etu. Joskus yksinhuolto saattaa rauhoittaa lapsen elämän, tai jopa osoittautua ainoaksi vaihtoehdoksi, jotta lapsen asiat saadaan käytännössä hoidetuksi ja päätetyksi.

Huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon, edustaa lasta häntä koskevissa asioissa, eikä saada viranomaisilta lasta koskevia tietoja.

Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta kummaltakin vanhemmaltaan, ja oikeus tavata heistä molempia.

Rajoitettu yhteishuolto (tehtävienjakomääräys) ja tiedonsaantioikeus

Lapsen ollessa vanhempiensa yhteisessä huollossa tuomioistuin voi päättää huoltajien välisestä tehtävien jaosta. Tehtäväjakomääräykset voivat koskea päätöksentekoa nimestä, päivähoitopaikasta, koulusta, terveydenhoidosta, passista jne. Huoltajien tehtävien jakaminen auttaa usein ratkaisemaan huoltomuotoa koskevan riidan sovinnollisesti.

Tuomioistuin voi ratkaista huoltoa koskevan kysymyksen myös siten, että päätösvalta lapsen kaikista asioista jätetään toiselle vanhemmalle, ja toiselle vanhemmalle vahvistetaan ainoastaan oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Tällainen sopimus voidaan vahvistaa myös lastenvalvojan luona.

Oheishuoltajuus

Tuomioistuin voi uskoa lapsen huollon vanhempien ohella henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Perusteet oheishuollolle voivat olla monenlaiset. Oheishuollolle tulee olla lapsen edusta lähtevä tarve.

Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan. Oheishuoltajalle ei synny elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Edunvalvonta

Lapsen huoltajat ovat lähtökohtaisesti myös lapsensa edunvalvojia. Edunvalvontaa on lapsen omaisuuden hoitaminen ja lapsen edustaminen hänen omaisuuttaan koskevissa asioissa sekä lapsen edustaminen hänen henkilöönsä liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Edunvalvojalle voidaan tarvittaessa määrätä sijainen.