Siunauksellista meille suomalaisille, että vuodenajat ovat, tulin työmatkallani tänään ajatelleeksi. Sama matka, sama aika, samat työt, samat naamat toimistolla, samat ladut. Onneksi sentään on vuodenajat, jotka vaihtuvat, ja säät, jotka oikkuilevat, - niin ja taannoisina talvina VR-lähiliikenteen aikataulut!
Ja uusia polkuja siis ajattelen minä, joka sai Nalle Puh -persoonallisuustestissä arvion: ”Muistutat Nasua, säikyt ja huolestut vähästä mutta rohkeutta riittää - jos on pakko.”
Toimistoelämässä, jota minä ja kaltaiseni elävät, on toisinaan vain niin paljon puuduttavaa, että ihan hyvinvoinnin ja työnilon näkökulmasta alkaa miettiä oikeasti, että mitäpä jos vaihtaisin silmälaseja, poikkeaisin polulta, menisin vaikka metsään, mutta tekisin kuitenkin toisin. Harrastaisin toimistoelämäni redesignia, kyseenalaistamista ja uuden oppimista. Asemoisin itseni, työkaverini ja pomoni uusiksi.
Ja mikäs rillumarei syntyisi, jos joku muukin toimistokolossissa innostuisi tekemään saman. Eikä tarvitsisi ryhtyä käsillä- tai peruutuskävelyyn tai päälläseisontaan. Riittäisi kun vaihtaisi omaan kuulokoneeseen vahvemmat patterit ja kenties kerrankin sanoisi jotakin vaikka kivaa kaverille...
Vaikka nykyään on aika häpeällistä myöntää eläneensä kovin aikuista elämää kekkosaikaan, niin minäpä myönnän. Sieltä Kekkosen puhesitaateista pulpahti mieleeni tuo otsikon Aaro Hellaakosken runonsäekin.
- Hölmöä varmaan monista, mutta niin ne aivot toimivat. Kekkosesta Hellaakoskeen, Hellaakoskesta Nasuun ja Nasusta...
Ja päälle päätteeksi vielä kesäsäe kaiken kansan työläisille Nalle Puhilta:
Rimpa-ti, rimpa-ti, rimpa-ti rei,
leivo on lintu, mutta lintu leivo ei.
Kirjoittaja Hannele Mellerin toimistominä viestii ja markkinoi Espoon kaupungilla.