Kuitinmäen koulun opetussuunnitelma

Kuitinmäen koulun opetussuunnitelma

      SISÄLLYSLUETTELO

1. Arvot ja toiminta ajatus    1
2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet   2
3. Kieliohjelma     3
4. Noudatettava paikallinen tuntijako  3
5. Koulun toimintakulttuurin kuvaus   3
6. Opetuksen mahdolliset painotukset   4
7. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen   5
8. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 5
9. Valinnaisaineiden opetus    5
10. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle   6
11. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa  7
12. Yhteistyö kotien kanssa    8
13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa    9
14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyö järjestämiseksi 9
15. Oppisuunnitelman laatimisen periaatteet   13
16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen
       järjestelyistä     14
17. Kerhotoiminnan järjestäminen    15
18. Tukiopetuksen järjestäminen    15
19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus   16
20. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi   18
21. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus  19
22. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin    21
23. Opinnoissa etenemisen periaatteet   22
24. Todistukset     23
25. Tietostrategia     23
26. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi   27

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain yhteisissä oppiaineissa:

8.1 Suomi äidinkielenä    27
8.2 Suomi toisena kielenä    33
8.3 Ruotsi A2 -kielenä    34
8.4 Englanti A1 -kielenä    39
8.5 Ranska A1 -kielenä    48
8.6 Saksa A1 -kielenä    53
8.7 Matematiikka    57
8.8 Biologia ja maantieto      61
8.9 Fysiikka ja kemia    64
8.10 Terveystieto     69
8.11 Uskonto, evankelisluterilainen   71
8.12 Uskonto, ortodoksinen    72
8.13 Uskonto, katolinen    73
8.14 Uskonto, islam    75
8.15 Elämänkatsomustieto    76
8.16 Historia     77
8.17 Yhteiskuntaoppi    80
8.18 Musiikki     81
8.19 Kuvataide     82
8.20 Käsityö     83
8.21 Liikunta     85
8.22 Kotitalous     87
8.23 Oppilaanohjaus    88

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain valinnaisissa oppiaineissa:

9.1 Musiikki     89
9.2 Kuvataide     90
9.3 Tekninen työ     93
9.4 Tekstiilityö     94
9.5 Liikunta     95
9.6 Kotitalous     95
9.7 Ilmaisutaito     97

Lisäys:

9.8 Tietotekniikka……………………………………………………….103
9.9 Painotettu musiikinopetus (musiikkiluokat)……………………103
9.10 Ilmaistaito…………………………………………………………107
9.11 8. luokan liikunnan valinnainen lyhytkurssi…………………...107

1. Arvot ja toiminta-ajatus

Arvot

Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmallisissa periaatteissa sovelletaan kaupungin arvopohjaa kasvatus- ja opetustyöhön seuraavasti: (KH:n hyväksymä 8.4.2003)
Asukas- ja asiakaslähtöisyys
Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon asiakkailta saatu palaute.
Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo
Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen.
Luovuus ja innovatiivisuus
Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön innovaatioita ja parhaita käytäntöjä jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla.
Kumppanuus ja yhteisöllisyys
Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet.
Tuloksellisuus ja vaikuttavuus
Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalveluissa on keskeistä ennalta ehkäisevä toiminta sekä mahdollisimman varhainen vastaaminen erityisen tuen tarpeisiin. Yhteistyössä päivähoidon henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti.
Kestävä kehitys
Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:

YKSILÖLLISYYS
Jokaiselle oppilaalle annetaan mahdollisuus kykyjensä ja edellytystensä mukaiseen oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen.
Oppimisessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Niiden tarkoituksena on virittää oppimishaluja, herättää kiinnostusta, kehittää luovuutta, kriittistä ajattelua sekä oppilaan tiedonhankinnan, soveltamisen ja arvioinnin taitoja.


Oppilaalle annetaan mahdollisuus asettaa omia oppimistavoitteitaan ja seurata niiden toteutumista. Opettajan antama kannustava, oppimista ja kasvua tukeva palaute vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja antaa mahdollisuuden mielekkäisiin oppimiskokemuksiin.


YHTEISÖLLISYYS
Tavoitteenamme on avoin, suvaitsevainen ja tasa-arvoa edistävä yhteisö, jossa erilaisuus on rikkaus. Yhteisön jäsenet toimivat rakentavasti yhteistyössä keskenään ja tukevat toisiaan. Hyvät tavat sekä yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen noudattaminen ovat keskeinen osa yhteisöllistä kasvua.
Oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen edistää yhteisöllisyyttä. Vaihtelevat opiskeluryhmät, yhteiset projektit, tilaisuudet, juhlat ja tapahtumat vahvistavat yhteishenkeä.
Olennainen osa koulumme toimintakulttuuria on tiivis yhteistyö kotien ja eri sidosryhmien kanssa.

VASTUULLISUUS
Vastuullinen oppija ja yhteisön jäsen työskentelee tavoitteellisesti. Hän ylläpitää työrauhaa, huolehtii tehtävistään, työvälineistään ja työskentelytiloista. Hän ottaa vastuuta oppimisestaan sekä arvioi toimintansa vaikututusta oppimiseensa ja koko yhteisön hyvinvointiin. Vastuullinen oppilas arvostaa sekä toisen että yhteistä omaisuutta. Hän noudattaa terveitä elämäntapoja ja edistää kestävää kehitystä.

Toiminta-ajatus
Espoon suomenkielisen opetustoimen visio (Suomenkielisen koulutuskeskuksen johtoryhmän hyväksymä 4.1.2000.):
Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulun tavoitteena on tukea oppilasta hänen kasvussaan myönteiseksi, vastuuntuntoiseksi, työntekoa arvostavaksi ja osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi.

2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmalliset periaatteet (KH hyv. 8.4.2003):
Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen.
Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Huoltajat osallistuvat koulun kasvatustavoitteiden määrittelyyn vanhempainilloissa ja johtokunnan kokouksissa. Heidän tärkeinä pitämänsä sosiaaliset ja kognitiiviset taidot ovat yhtenevät Espoon yleisten kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden kanssa.

3. Kieliohjelma

Espoon yleiset kieliohjelman linjaukset (suomenkielisen koulutuslautakunnan hyväksymät 27.11.2002) ja perusopetuksen palvelualueittain laadittu kieliohjelma (suomenkielisen koulutuslautakunnan hyväksymä 14.5.2003) muodostavat kouluissa toteutuvan kieliohjelman.

3.1. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa.
3.2. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti.
3.3. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2-kielenä.
3.4. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta.
3.5. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta.
3.6. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen.
3.7. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien ryhmäkoko on 10 oppilasta.
3.8. Uusi kieliohjelma astuu voimaan 1.8.2004 alkaen asteittain. Kielivalintansa keväällä 2003 tehneet jatkavat tuolloin voimassa olleen kieliohjelman mukaisesti myös yläkoulussa. Uusissa yläkouluissa kieliohjelma astuu voimaan koulun valmistuttua.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulun kielitarjonta:
A-kielet: englanti, ranska, ruotsi ja saksa
B1-kieli: ruotsi
B2-kielet: ranska ja saksa

4. Noudatettava paikallinen tuntijako

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulun tuntijako: Liite 1.

5. Koulun toimintakulttuurin kuvaus

Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmalliset periaatteet (KH hyv. 8.4.2003)
Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet.
Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Koulussa vaalitaan avointa toimintakulttuuria. Espoossa edistetään myös mm. kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria sekä kiinnitetään huomiota joustaviin opetusjärjestelyihin.
Opetuksessa käytetään oppilaita osallistavia ja vuorovaikutteisia työtapoja. Samat periaatteet ohjaavat yhteistyötä huoltajien ja ympäröivän yhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä elinkeinoelämä ja kulttuuri tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin.
Kaupungin koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuvaus Kuitinmäen koulun omasta oppimisympäristöstä ja toimintakulttuurista:
Turvallisuus: Kuitinmäen koulussa on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt ja yhdessä oppilaiden kanssa laaditut Kuittarin pelisäännöt. Turvallisuutta lisäävät koulun käytänteet: välituntivalvonnat, tukioppilastoiminta, välitön ongelmiin puuttuminen ja kriisikansion sisältämät toimintaohjeet.

Viihtyvyys: Kouluyhteisön viihtyvyyttä vahvistavat hyvä ilmapiiri ja me-henki, toisten huomioon ottaminen, hyvät käytöstavat ja sääntöjen noudattaminen. Lisäksi teemapäivät ja juhlat edistävät viihtyvyyttä koulussa.
Kasvu ja oppiminen ovat koulun perustehtäviä. Kaikki koulumme toimet ja tapahtumat tähtäävät tähän päämäärään.
Rohkaiseva ja kannustava oppimisympäristö tukee oppilaan opiskelumotivaatiota.
Opiskelun arviointi: Lukuvuoden aikana oppilaalle annetaan kaksi todistusta (joulu- ja kevättodistus) sekä väliarvioinnit syyslukukauden ja kevätlukukauden puolivälissä. Väliarviointi sisältää oppilaan itsearviointiosuuden sekä opettajan sanallisen palautteen ja koearvosanat. Opiskelutilanteissa annettava suullinen tai kirjallinen jatkuva palaute on keskeinen osa sanallista arviointia.

Vaihtelevilla työtavoilla ja uusien opetusmenetelmien kokeilulla otetaan huomioon erilaiset oppijat ja kannustetaan oppilasta uteliaisuuteen ja luovuuteen. Oppilaskeskeiset työtavat ohjaavat oppilasta  ottamaan itse vastuuta oppimisestaan.
 
6. Opetuksen mahdolliset painotukset

Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattis-luonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa.

Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä.

Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Suomenkielinen koulutuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulussa on opetuslautakunnan hyväksymä painotus musiikissa ja kaksikielisessä (englanti) opetuksessa kaikilla luokka-asteilla.

7. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Aihekokonaisuuksia käsitellään oppiaineisiin sisällytettynä.
Eri oppiaineissa korostuvat eri aihekokonaisuudet. Lukuvuosisuunnitelmassa voidaan nostaa jokin aihekokonaisuus vuoden teemaksi.

8. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa
Yhteiset aineet alkaen s. 27. Valinnaiset aineet alkaen s. 89.

9. Valinnaisaineiden opetus

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulun opetussuunnitelman valinnaisainetarjonta ja siihen liittyvät opetusjärjestelyt.
Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistuksessa numerolla.

7. luokka
Oppilaalla on yksi kurssi ilmaisutaitoa, joka sisältää draaman, liikunnan, kuvataiteen ja musiikin osa-alueet. Ilmaisutaitoa ei ole oppilailla, jotka opiskelevat musiikkiluokalla tai lukevat A2-kielenä muuta kuin ruotsia.

8. luokka
Oppilas, joka opiskelee A2-kielenä muuta kuin ruotsia, valitsee lisäksi yhden pitkän valinnaisainekurssin 8. ja 9. luokkaa varten ja yhden lyhyen kurssin 8. luokkaa varten. Oppilas, jolla on A2-ruotsi, valitsee kaksi pitkää valinnaiskurssia 8. ja 9. luokkaa varten ja yhden lyhyen kurssin 8. luokkaa varten.
Oppilas, joka ei opiskele A2-kieltä, valitsee kaksi pitkää valinnaisainekurssia 8. ja 9. luokkaa varten ja kaksi lyhyttä kurssia 8. luokkaa varten.

9. luokka
Oppilas jatkaa 8. luokalla alkaneita pitkiä valinnaisainekursseja ja valitsee lyhyet kurssit 9. luokkaa varten.

Oppilaan on valittava vähintään yksi lyhyt tai pitkä kurssi taideaineita sekä kahdeksannella
että yhdeksännellä luokalla.

10. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI KUITINMÄEN KOULUSSA

ARVOSANA 10
OPPILAS   - on reilu ja kohtelias ja kykenee rakentavaan yhteistyöhön
- on vastuullinen ja vaikuttaa positiivisesti kouluyhteisöön
- on suvaitsevaisuudessa ja erilaisuuden hyväksymisessä esimerkkinä  muille
  Oppilaalla ei ole sääntörikkomuksia.

ARVOSANA 9
OPPILAS  - on hyväkäytöksinen, sopeutuvainen ja tunnollinen
  - suvaitsee erilaisuutta
- noudattaa koulun sääntöjä
  - keskittyy työhönsä ja antaa myös toisille työrauhan
  - ottaa muut huomioon
  Oppilaalla ei ole sääntörikkomuksia.
ARVOSANA 8
OPPILAS   - sopeutuu kouluun ja toimii asiallisesti
- antaa myös muille työrauhan ja suvaitsee toisen erilaisuutta
  - noudattaa ohjeita ja pyrkii ottamaan muut huomioon
  - käyttää asiallista kieltä
  - osaa kiittää ja pyytää anteeksi
  - käyttäytyy ystävällisesti ja rehellisesti
  - huolehtii omalta osaltaan työympäristöstä
  - tulee ajoissa tunnille
  Oppilaalla saattaa olla vähäisiä sääntörikkomuksia.

ARVOSANA 7
OPPILAS  - noudattaa enimmäkseen yhteisiä ohjeita ja sääntöjä
  - häiritsee toisinaan työrauhaa
  - toimii ajoittain epäsosiaalisesti muita kohtaan
  - käyttää satunnaisesti epäasiallista kieltä
  - huolehtii pyydettäessä työympäristöstä
  - on joskus luvatta pois koulusta tai myöhästyy tunnilta
Oppilaalla on joitakin ojentamistapauksia tai rangaistuksia.

ARVOSANA 6
OPPILAS  - ei noudata ohjeita ja yhteisiä sopimuksia
  - on suvaitsematon
- häiritsee tunneilla toistuvasti
  - käyttäytyy epäasiallisesti 
  - myöhästyy usein tunneilta
- on usein luvatta poissa koulusta
Oppilaalla on useita koulun antamia rangaistuksia.

ARVOSANA 5
OPPILAS - on piittaamaton sääntöjä, koulutyötä ja toisia ihmisiä sekä ympäristöä kohtaan
- vaikuttaa käyttäytymisellään negatiivisesti toisten opiskeluun
  - käyttäytyy erittäin huonosti
  - käyttäytyy aggressiivisesti ja pelottavasti
  - on runsaasti luvatta poissa koulusta
  Oppilaalla on runsaasti koulun antamia rangaistuksia.

ARVOSANA 4
OPPILAS - on kontrolloimaton, väkivaltainen, arvaamaton ja vaarallinen ympäristölleen
- ei pysty työskentelemään tavanomaisessa ympäristössä vaarantamatta muiden turvallisuutta

11. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmalliset periaatteet (KH hyv. 8.4.2003):
Koulut laativat yhteistyössä päiväkotien esiopetuksesta vastaavan henkilöstön kanssa yhteistyösuunnitelman osaksi opetussuunnitelmaa, ja sitä päivitetään vuosittain. Yhteistä pedagogista näkemystä rakennetaan keskustelemalla opetuksen arvoperustasta, tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista, jotta jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen toteutuu mahdollisimman hyvin. Oppilaiden välistä yhteistoimintaa ja joustavia opetusjärjestelyjä suositellaan. Lapsen siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen koskevat yhteistyömuodot sovitaan yhteistyössä koulujen, päiväkotien ja perheiden kanssa. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa siirtyessään esiopetuksesta perusopetukseen.
Koulujen välistä yhteistyötä tulee suunnitella erityisesti niissä kohdin perusopetusta, joissa oppilaat siirtyvät koulusta toiseen. Oppilaiden ja heidän huoltajiensa perehdyttämiseen tulee varata aikaa, ja vanhempien tulee saada riittävästi tietoa koulujen toimintakulttuurista, työtavoista ja opetuksen sisällöistä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa etukäteen. Koulujen välisen tiedonsiirron sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutakin yhteistoimintaa eri koulujen välillä suositellaan lisättäväksi, myös yli kielirajojen.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
(LIITE 2)

12. Yhteistyö kotien kanssa

Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmalliset periaatteet (KH hyv. 8.4.2003):
Oppilaan oppimista ja kasvua tuetaan tehokkaasti kodin ja koulun rakentavalla yhteistyöllä. Vanhemmilla on päävastuu lapsensa kasvatuksesta ja koululla lapsen opetuksesta. Vanhempien tehtävänä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea koteja niiden kasvatustehtävässä rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsensa opiskelun tukemiseen. Koulu vastaa erityisesti lapsen kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
Rakentava yhteistyö kasvaa tasa-arvoisesta kasvatuskumppanuudesta, jonka ylläpitämisestä kaikilla osapuolilla on yhteinen vastuu. Kumppanuuden tukemiseksi koulujen tulee tarjota huoltajille monipuolisia yhteistoiminnan muotoja, avoimesta tiedonsaannista yhteistoimintaan opetuksessa. Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana ja hänen edusmiehenään sekä kohdellaan vanhempia tasaveroisina osallistujina. Opetuksen järjestämiseksi hyvin koulu tarvitsee tietoa lapsen kotioloista, ja tällaisen tiedon osalta opettajat ovat salassapitosäädösten piirissä.
Vanhemmilla on oikeus saada edustajansa koulujen johtokuntiin. Vanhemmilla on myös oikeus osallistua koulun opetussuunnitelmatyöhön, erityisesti kasvatustavoitteiden määrittelyn osalta. Vanhemmilla on lisäksi oikeus osallistua opetuksen järjestämisen arviointiin. Tämä edellyttää kouluilta uusia, vanhempia kiinnostavia ja lapsen koulutyötä tukevia yhteistyön rakenteita. Vuosittain vanhemmille tulee järjestää tilaisuus, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä menetelmällisistä periaatteista. Vanhemmilla on lisäksi oikeus vuosittain henkilökohtaiseen tapaamisen lapsensa luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa ja saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulussa järjestetään erilaisia vanhempainiltoja: koko koulun yhteisiä ja vuosiluokkakohtaisia vanhempainiltoja, valinnaisaineiltoja, tulevien seitsemänsien luokkien vanhempainiltoja ja jatko-opintoja selvittäviä vanhempainiltoja. Lisäksi huoltajat voivat halutessaan tavata luokanvalvojan ja aineenopettajia. Seitsemännen luokan alussa vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta vanhempainvarttiin eli henkilökohtaiseen tapaamiseen luokanvalvojan kanssa.
Lukuvuoden alussa jaetaan jokaiselle oppilaalle lukuvuosiopas, josta selviävät koko koulun henkilökunnan yhteystiedot sekä oppilashuoltohenkilöstön vastaanottoajat. Nämä tiedot löytyvät myös koulun kotisivuilta. Maahanmuuttajaoppilaille, joiden suomen kielen taito on puutteellinen, annetaan tarvittaessa suomi toisena kielenä -opetusta ja tukiopetusta muissa aineissa. Tulkkipalveluja käytetään asioitaessa huoltajien kanssa, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Koulussamme toimii Kuitinmäen koulun koti ja koulu - yhdistys, joka eri tavoin pyrkii tukemaan koulumme työtä ja lisäämään viihtyvyyttä.

13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmalliset periaatteet:
Yhteistyö kaupungin kulttuuri-, ympäristö- ja vapaa-ajan palveluiden, taide- ja tiedeyhteisöjen, tutkimuslaitosten, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintakulttuuria ja avartaa oppimisympäristön käsitettä aina alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin saakka. Yhteistyöhankkeet sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa että kansainvälisissä puitteissa rikastuttavat opiskelua.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulu tekee tiivistä yhteistyötä alueen yhteisöjen ja yritysten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. E. ON, Olarin huolto, Espoon lähipoliisi, Puolarmetsän sairaala, Olarin seurakunta ja Olarin Lions Club. Koulun edustajat osallistuvat säännöllisesti Olarin hyvinvointiryhmän työskentelyyn. Työryhmässä ovat mukana koulujen edustajien lisäksi nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien hallintokuntien edustajat.

14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi

Perusopetuksen oppilaalla esiopetuksesta alkaen on subjektiivinen oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Lisäksi oppilaalle, jota on kurinpidollisesti rangaistu tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.

Suomenkielinen koulutuskeskus järjestää koulujen ja oppilaiden käyttöön lastensuojelulaissa tarkoitetut koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Kouluterveydenhuoltopalvelut järjestävät sosiaali- ja terveystoimi. Palvelut toteutetaan yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilaan koulunkäynnin tärkein tukija koulussa on kuitenkin opettaja. Opettajan rooli oppilaan ongelmien havaitsemisessa ja ongelmiin puuttumisessa varhaisessa vaiheessa on ensisijainen. Oppilaasta huolehtiminen edellyttää lisäksi koulun koko henkilökunnan keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä.

Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet kirjataan osaksi opetussuunnitelmaa.  Sen lisäksi oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman koulun lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Oppilashuoltoryhmän tulee toimia yhteistyössä huoltajien ja kasvatuksesta vastaavien viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuoltoryhmän vakituisia jäseniä ovat erityisopettaja, koulupsykologi ja/tai koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja sekä yläkouluissa opinto-ohjaaja. Vakituisten jäsenten lisäksi koulun oppilashuoltoryhmään osallistuvat tarvittaessa koulun opettajat sekä koulun ulkopuoliset oppilashuoltoryhmän kanssa toimivat muut asiantuntijat. Oppilashuoltoryhmän kokonaistoiminnasta vastaa koulun rehtori ja kukin ammattihenkilö vastaa oman alansa asiantuntemuksesta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, yleensä viikoittain, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Mikäli kokouksista laaditaan muistio, on sitä sisällön luottamuksellisuuden vuoksi säilytettävä niin, ettei se ole asiaankuulumattomien saatavilla. Oppilaalla ja/tai oppilaan huoltajilla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevat tiedot ja/tai saada niistä jäljennös. Oppilashuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista, ja siinä on otettava huomioon, mitä tietojen saannista ja salassapidosta eri laeissa säädetään.

Oppilashuoltoryhmä toimii ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi, mutta tarvittaessa se puuttuu nopeasti oppilaiden ongelmiin. Oppilaita ja vanhempia informoidaan ennalta oppilashuoltoryhmän toimintakäytännöistä, ja yksittäisten oppilaiden asioiden käsittelyssä toimitaan pääsääntöisesti yhteistyössä huoltajien kanssa. Mikäli koulussa ei ole erillistä kriisiryhmää, oppilashuoltoryhmä toimii koulun kriisiryhmänä ja kehittää koulun toimintavalmiutta eriasteisten kriisitilanteiden varalle.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kuitinmäen koulun oppilashuollon tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä sekä huolehtia hänen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan yhdessä oppilaiden huoltajien kanssa.

Oppilashuoltoryhmä (yleisopetus)
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa (1-2 tuntia). Rehtori toimii ryhmän puheenjohtajana ja jäseninä ovat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, pienryhmäopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja tarvittaessa luokanvalvojat ja muut opettajat. Lisäksi ryhmä voi kutsua muita asiantuntijoita kuultavaksi (esim. konsultoiva koulupsykologi tai sosiaalityöntekijä). Syyslukukauden ensimmäisessä kokouksessa laaditaan toimintasuunnitelma lukuvuotta varten. Kokouksista laaditaan muistio. Syyslukukaudella jokainen luokanvalvoja esittelee luokkansa, jotta luokan oppilaiden mahdollinen tukitoimenpiteiden tarve saadaan selvitettyä. Kevätlukukauden lopulla arvioidaan oppilashuollon toiminnan onnistumista koko henkilökunnan kokouksessa.

Oppilashuoltoryhmä (erityisopetus)
Kuitinmäen koulun erityisopetuksen joustoluokilla on oma oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Puheenjohtajana toimii rehtori ja jäseninä ovat erityisluokan opettajat, konsultoiva koulupsykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Kokouksista laaditaan muistio.

Siirtyminen yläkouluun
Lukuvuoden aikana opinto-ohjaaja, koulukuraattori ja luottamusoppilaat käyvät esittelemässä koulun toimintaa alakoulujen 6. luokkien oppilaille.
Tammikuussa järjestetään vanhempainilta painotettuun ja kaksikieliseen opetukseen hakevien 7. luokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen.
Kevätlukukauden aikana pidetään niveltämiskokoukset alakoulujen kuudensien luokkien opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Kokouksissa saatua tietoa ja oppilaskyselyjen tuloksia käytetään hyväksi, kun muodostetaan 7. luokkia.
Toukokuussa tulevat 7. luokkien oppilaat kutsutaan tutustumiskäynnille kouluun. Syyslukukauden alussa 7. luokkien oppilaille järjestetään ryhmäyttämispäivät yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa. Mukana ovat myös luokkien tukioppilaat, luokanvalvojat ja oppilashuoltohenkilöstöä. Tukioppilaat ovat monipuolisesti tukemassa 7. luokkien oppilaiden kotiutumista uuteen kouluun.  Oppilaille tehdään  hyvinvointikysely syyslukukauden puolivälissä. Tuloksista kerrotaan huoltajille vanhempainillassa.

Oppilasparlamentti
8. luokkien luottamusoppilaat osallistuvat oppilasparlamentin kokouksiin kerran kuukaudessa. Parlamentin vetäjänä toimii Espoon nuorisoaseman sosiaaliterapeutti. Kokouksiin osallistuvat myös rehtori, koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Kokousten teemat liittyvät kiinteästi nuorten hyvinvointiin ja ajankohtaisiin elämäntilanteisiin.

Nuorten hyvinvointi
Koulussa pyritään järjestämään Elämäntaitopäivät 2-3 vuoden välein.
Koulussa vierailee vuosittain alueen lähipoliisi, Espoon päihdepysäkin, Olarin seurakunnan ja kaupungin nuorisotoimen työntekijöitä sekä muita vierailijoita esim. Laurean AMK:sta. Olarin seurakunta pitää kerran viikossa päivänavauksen ja seurakunnan nuorisotyöntekijä on tavattavissa koululla yhtenä päivänä viikossa.
Koulun tukioppilaat ovat 9. luokkien oppilaita. Jokaisella 7. luokalla on kaksi tai kolme tukioppilasta. Tukioppilaat järjestävät erilaisia tapahtumia lukuvuoden aikana.
Kuitinmäen yläkoulun oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Keräämiään varoja oppilaskunta käyttää mm. opintoretkien tukemiseen ja stipendeihin. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan vuosittain hallituksen ja oppilasjäsenet Kuitinmäen koulun johtokuntaan. 

Oppilaan koulunkäynnin tukeminen
Luokanvalvojan tehtävät
Oppilaiden huoltajilla on mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti luokanvalvojaa sekä muita opettajia. Luokanvalvoja pyrkii tapaamaan 7. luokalla valvontaluokkansa oppilaiden huoltajat. Kaikilla luokilla on viikoittain luokanvalvojantuokio, jolloin hoidetaan yleistä tiedottamista ja juoksevia asioita. Tarvittaessa luokanvalvoja käy kasvatuksellisia keskusteluja yksittäisten oppilaiden ja oppilasryhmien kanssa. Luokanvalvojan tehtäviin kuuluvat oppilaan opintojen etenemisen ja poissaolojen seuranta.

Vanhempainillat
Koulu järjestää kaikille yhteisiä ja luokkakohtaisia vanhempainiltoja, joissa on mahdollisuus tavata luokanvalvojaa ja aineenopettajia sekä oppilashuoltohenkilöstöä. Koko koulun vanhempainiltoihin pyritään kutsumaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksen tunneilla käsitellään opiskelutaitoihin ja itsetuntemukseen sekä ammatti- ja koulutusmahdollisuuksiin liittyviä asioita. Lisäksi opinto-ohjaaja tapaa oppilaita sekä yksittäin että pienryhmissä. Oppilaat osallistuvat 9. luokalla Espoon koulutusmessuille ja käyvät tutustumassa toisen asteen oppilaitoksiin. Oppilaanohjauksen tunneilla vierailee eri ammattialojen edustajia ja toisen asteen oppilaitosten tutoreita ja opinto-ohjaajia.

Koulukuraattoripalvelut
Koulukuraattorin työn tavoite on oppilaiden hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen sekä koulun oppimisympäristöön vaikuttaminen. Koulukuraattori työskentelee pääasiassa koululla/kouluilla ja on jatkuvassa vuorovaikutuksessa oppilaiden huoltajien, koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa. Työskentelyssä korostuu  aktiivinen vuorovaikutus myös muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa (esim. perheneuvola, nuorisopoliklinikka, lastensuojelu tai kansalaisjärjestöt).

Koulukuraattori tapaa oppilaita, huoltajia, oppilasryhmiä ja luokkayhteisöjä monien kysymysten tiimoilta. Toiminnan keskeiset periaatteet ovat luottamuksellisuus, tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyö. Koululainsäädännön ohella koulukuraattorin työtä säätelevät mm. lastensuojelulaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki.

Kouluterveydenhuoltopalvelut
Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa eikä sisällä varsinaista sairaanhoitoa, paitsi ensiapua.
Terveydenhoitaja tai lääkäri tapaa oppilaat pääsääntöisesti vuosittain ja lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan erityisasiantuntijoiden tutkimuksiin ja hoitoon

Terveydenhoitaja toimii  tiiviissä yhteydessä koulun muun henkilökunnan, oppilashuoltohenkilöstön sekä kodin kanssa. Huoltajalla on aina päävastuu lapsen tai nuoren hyvinvoinnista.

Kouluruokailu
Koulussa tarjotaan jokaisena koulupäivänä maksuton kouluateria, joka edistää oppilaan hyvinvointia, terveyttä ja työtehoa. Kouluateria on monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen kokonaisuus. Ruokailutilanne on osa koulun opetus- ja kasvatustoimintaa. Kouluruokailussa tutustutaan eri ruokailulajeihin ja opitaan hyviä ruokailutapoja.


Kurinpitorangaistukset ja opetukseen osallistumisen epääminen:
Kurinpitorangaistuksia ovat:

1) rehtorin kirjallinen varoitus

2) erottaminen koulusta
     Johtokunta voi erottaa oppilaan koulusta enintään kahden viikon ajaksi.            Koulutuslautakunta voi erottaa oppilaan enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Lisäksi opettaja voi ojentaa oppilasta:

1) Opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi luokasta, muusta opetustilasta tai koulun järjestämästä tilaisuudesta.  Lisäksi rehtori voi evätä oppilaalta oikeuden opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Jos oppilas ei noudata poistumismääräystä, hänet voidaan poistaa. Vastarintaa tekevän oppilaan poistamisessa voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

2) Opettaja voi määrätä epäasiallisesti käyttäytyvän oppilaan enintään kahden tunnin jälki-istuntoon.

3) Opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan suorittamaan tehtäviään koulupäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan.

Kriisitilanteet koulussa
Kouluun on nimetty kriisityöryhmä. Siihen kuuluu rehtori, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja kaksi opettajakunnan jäsentä.
Toimintaohjeet kriisitilanteita varten on kerätty kriisikansioon, jota säilytetään opettajainhuoneessa.
Kriisikansio päivitetään vuosittain.
Kriisikansio sisältää:
Hälytyspuhelinten numerot
Kuitinmäen koulun toimintamalli kriisitilanteissa
Pelastussuunnitelma
Toimintaohjeet koulukiusaamistapauksissa
Päihdesuunnitelma
Toimintaohjeet veritapaturmatilanteissa
Tärkeät puhelinnumerot
Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteissa


15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet

Oppimissuunnitelma on oppilaan oppimisen tavoitteita ja opiskelua koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Siinä otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja tukea tarvitsevat alueet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille.
Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, opiskelun tavoitteet, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja sen, miten tavoitteiden toteutumista seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista.
Oppimissuunnitelma voidaan tarvittaessa laatia osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja laaditaan valmistavassa opetuksessa olevalle oppilaalle. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, menetelmät ja arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina kun harkitaan oppilaan siirtoa erityisopetukseen.
Oppimissuunnitelman tekevät oppilasta opettavat opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat ja oppilashuoltohenkilöstö.
Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen, oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana.

Koulun opetussuunnitelmassa päätetään Espoon linjausten mukaisesti oppimissuunnitelman laatimisen periaatteista sekä keille oppilaille oppimissuunnitelma laaditaan.
Koulun oppilashuoltotyöryhmä arvioi oppimissuunnitelman laatimisen tarpeen.
Oppimissuunnitelma laaditaan
- aina ennen erityisopetukseen siirtoa
- aina oppilaalle, joka opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaan vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä
- aina vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa
- erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle turvaamaan peruskoulun oppimäärän suorittaminen;
tällöin oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista
- tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta saavalle oppilaalle
- valmistavassa opetuksessa olevalle oppilaalle
- koulun muille oppilaille opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.


16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä

Peruskoulun oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä ymmärtämään ja vähitellen kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja ja selkeyttää siten ammatillista suuntautumistaan. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla tuetaan oppilasta löytämään myös omia piileviä kykyjään ja mahdollisuuksiaan.
Kaikkien opettajien, myös rehtorin, tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Yhteistyö vanhempien ja koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa on tärkeä osa oppilaanohjausta, ja jälkimmäisten osuus korostuu etenkin perusopetuksen päättövaiheessa. Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä peruskoulun alaluokilla mm. koulunkäyntitaitojen ohjaamisessa ja kehittämisessä. Peruskoulun ylemmillä luokilla korostuu tarve tiedottaa vanhemmille Suomen koulutusjärjestelmän suomista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista sekä tapahtuneista muutoksista nuorten jatko-opintovalintojen tueksi.
Oppilaan siirtymistä ohjataan opintopolun nivelvaiheissa esiopetuksesta peruskouluun, peruskoulun sisällä ja siirryttäessä toiselle asteelle. Niveltämistä tehdään oppilaiden, opettajien, vanhempien, oppilaanohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön yhteistyönä. Oppilaanohjaajat ovat opintojen ohjauksen ja niveltämisyhteistyön asiantuntijoita siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja edelleen jatko-opintoihin.

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Yläkoulun aikana aineenopettajat ohjaavat oppilaita oikeisiin koulunkäynti- ja opiskelutapoihin erityisesti omassa aineessaan. Erityisesti seitsemännellä luokalla oppilaanohjauksen sisältöalueisiin kuuluu ohjaaminen yläkoulun toimintakulttuuriin ja opiskelutaitoihin.

Opinto-ohjaaja järjestää seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisille pienryhmäohjausta opiskeluun ja kasvuun liittyvissä ajankohtaisissa asioissa. Lisäksi opinto-ohjaaja tapaa kaikki yhdeksänsien luokkien oppilaat henkilökohtaisesti. Yksilöohjauksessa kartoitetaan oppilaan toiveet ja mahdollisuudet jatko-opintojen kannalta. Päättöluokkien oppilailla on myös mahdollisuus käydä Tapiolan työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologilla. Erityisessä syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita tuetaan moniammatillisella yhteistyöllä ja antamalla enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Yhdeksäsluokkalaisten huoltajille tiedotetaan Suomen koulutusjärjestelmästä ja jatko-opinnoista vanhempainillassa ennen yhteishakua. Vanhempainillassa on edustajia toisen asteen oppilaitoksista.

Oppilaita tuetaan opiskelun nivelvaiheissa monipuolisesti. Opinto-ohjaaja käy tukioppilaiden kanssa esittelemässä yläkoulua alueen kuudensille luokille.  Ala- ja yläkoulun oppilashuoltohenkilöstö pitää nivelkokoukset kevätlukukaudella. Toukokuussa tulevat seitsemäsluokkalaiset vierailevat yläkoulussa ja tutustuvat uusiin luokkakavereihinsa ja luokanvalvojaansa.

Yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat Espoon koulutusmessuille ja käyvät tutustumassa toisen asteen oppilaitoksiin. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tutorit ja opinto-ohjaajat vierailevat oppilaan- ohjauksen tunneilla. Yhdeksännen luokan lopulla oppilaat laativat tulevalle ohjaajalleen kirjeen, jossa oppilas arvioi itseään oppijana ja kertoo opiskelussa huomioon otettavista seikoista, kuten mahdollisesta luki-häiriöstään. Kirjeen tarkoituksena on olla apuna oppilaan siirtymisessä yläkoulusta toiselle asteelle, jotta mahdollisiin tukitoimiin voitaisiin ryhtyä heti opintojen alkuvaiheessa.

Oppilaiden työelämävalmiuksia edistetään eri oppiaineissa korostamalla oppiaineen ja työelämän välistä yhteyttä. Työelämän yleisiä valmiuksia edistää yhdeksäsluokkalaisten kahden viikon työelämään tutustuminen eli TET, jolloin oppilaat harjoittelevat pääosin itse hankkimissaan työpaikoissa. Oppilaat laativat TET-viikoista raportin äidinkielen opettajien ohjauksessa. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset työskentelevät pareittain koulun ruokalassa yhden tai kaksi päivää lukuvuodessa.

Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat työvoimatoimiston koulutus- ja ammattitietopalveluun vierailemalla Tapiolan työvoimatoimistossa. E.ON Finland on Kuitinmäen koulun yhteistyöyritys, jonka edustajat käyvät oppilaanohjauksen tunneilla kertomassa ammattiurastaan. Yhteistyötä Espoon Lions Clubin kanssa kehitetään.

Koulumme ohjaussuunnitelmassa näkyy eri toimijoiden työn- ja vastuunjako.
Liite 2.

17. Kerhotoiminnan järjestäminen

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Kerhotoiminnalla pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja parantamaan kouluviihtyvyyttä. Syyslukukauden alussa oppilailta tiedustellaan toiveita kerhotoiminnan järjestämiseksi. Kerhoja järjestetään toiveet huomioiden resurssien mukaan.

18. Tukiopetuksen järjestäminen

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Tukiopetus on yksilöllistä opetuksen eriyttämistä, joka aloitetaan heti, kun oppilaalla havaitaan eri syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.
Aloitteen tukiopetuksen tarpeesta tekee ensisijaisesti opettaja ja se toteutetaan yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa. Tukiopetus järjestetään joko oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.
Koulussa annetaan tukiopetusta tarvittaessa yksittäiselle oppilaalle tai pienryhmälle, jos oppilaan koulumenestyksen ennuste on heikko, oppilaalla on riski saada hylätty arvosana, oppilas on jäänyt opinnoissa jälkeen sairauden vuoksi tai hän on menestynyt heikosti kokeissa. Tukiopetusta annetaan tarkoituksenmukaisina jaksoina. On tärkeää, että oppilaan edistymistä seurataan kokonaisuutena.
Tukiopetusta annetaan heti, kun oppilaalla havaitaan oppimisvaikeuksia, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetus on myös luonteeltaan tilapäisesti annettavan eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus.

19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

Oppilaan oppimisen tukemisessa on keskeistä riittävän aikainen tuen tarpeen tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen mahdollisimman aikaisin myöhempien kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi. Oppimisen tuen muotoina käytetään kaikkia oppimisen yleisen ja erityisen tuen muotoja, kuten tukiopetusta, oppimissuunnitelman laatimista, osa-aikaista erityisopetusta ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi, jotka kuvataan koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.

Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Espoon kaikissa peruskouluissa.
Erityisopetus
- on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus,
- tukee oppilaan yksilöllistä oppimista, kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä,
- turvaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen.
Erityisopetuksen periaatteet Espoon suomenkielisessä opetustoimessa pohjautuvat joustavaan tapaan hyödyntää olemassa olevia resursseja. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Yhteistyö kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle.
Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on lieviä oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä. Erityisoppilaat ja valmistavan luokan oppilaat voivat tarvittaessa saada osa-aikaista erityisopetusta.
Mikäli oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Ensisijaisesti tutkitaan mahdollisuus järjestää erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden opetus integroidusti.
Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätösten yhteydessä, ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä.
Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siinä määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja hänen tarvitsemansa tukitoimet sekä seuranta ja arvioinnin periaatteet. HOJKSissa määritellään myös ne oppiaineet, joissa oppilas noudattaa yksilöllisiä oppimääriä. Koulun rehtori vastaa siitä, että erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille laaditaan HOJKS. Laatimiseen osallistuvat opettajat, tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstö sekä kuntoutuksesta vastaavat tahot yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. HOJKSin hyväksyy rehtori. Tavoitteena on, että oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy oppilaan mukana.

Osa-aikainen erityisopetus, oppimissuunnitelma ja HOJKS

Pienryhmäopetus on osa-aikaista erityisopetusta ja tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Oppilashuoltoryhmä arvioi yhteistyössä aineenopettajien ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta antaa pienryhmäopettaja, joka toimii kiinteässä yhteistyössä aineenopettajan kanssa. Opetusta annetaan ao. oppitunnin yhteydessä, samanaikais-opetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Se on luonteeltaan tilapäistä, jaksottaista ja vain yhtä tai muutamaa oppiainetta kerrallaan koskevaa. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka tarkoitus on määritellä oppilaan erityistuen tarve ja sopia tukikeinoista. HOJKS:n laatimisesta ja toteuttamisesta vastaa luokanvalvoja yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Koulun rehtori hyväksyy HOJKS:n ja se tarkistetaan lukuvuosittain tai tarpeen mukaan. Kunnan oppimissuunitelma mainitaan opetussuunnitelman kohdassa 15. (sivulla ?)

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Erityisluokkamuotoinen opetus Kuitinmäen koulussa

Kuitinmäen koulussa luokka-asteilla 7-9 toimivat luokkamuotoiset erityisluokat, joissa opetetaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Näiden luokkien oppilaat tarvitsevat tukea oppimisen, sosiaalisten valmiuksien ja tunne-elämän alueella.

Edellä mainittuja luokkia opetetaan Espoon kunnan opetussuunnitelman linjausten mukaisesti ja opetuksessa noudatetaan Kuitinmäen koulun yleisopetuksen omaa opetussuunnitelmaa.

Erityisluokkamuotoisten luokkien oppilaat osallistuvat koulun juhliin, projekteihin ja kaikkiin koulussa järjestettäviin tilaisuuksiin. 

Kuitinmäen koulussa erityisluokat ja yleisopetuksen ryhmät tekevät yhteistyötä. Oppilaita opettavat erityisluokanopettajien lisäksi aineenopettajat. Tavoitteena on integraation lisääminen .

Jokaiselle oppilaalle tehdään HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämisen suunnitelma, jossa kerrotaan tarkemmin oppilaan oppimisesta ja opetuksesta. Vanhemmat ja oppilas ovat mukana HOJKS-kokouksessa. Kotien kanssa tehtävällä työllä on keskeinen merkitys.

Joustoluokkien oppilaiden asioita hoidetaan myös erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppilashuoltoryhmässä, johon kuuluvat koulupsykologi, -kuraattori, erityisluokanopettajat, kouluterveydenhoitaja ja rehtori.

Jokaisessa erityisluokassa järjestetään vanhempainiltoja, joissa keskustellaan oppilaiden koulunkäynnistä, opetuksesta ja kasvatuksesta.

20. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Sekä opintojen aikana että päättöarvioinnissa erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Todistukset
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.

Kun oppilaan opetus on järjestetty toiminta-alueittain, perustuu arviointi HOJKSissa määriteltyihin yksilöllisiin tavoitteisiin ja oppilaan edistymistä kuvataan todistuksissa toiminta-alueittain
Perusopetuksen päättötodistus
Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut
tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

21. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

Maahanmuuttajaopetuksessa noudatetaan opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita sekä koulukohtaisia opetussuunnitelmia. Sen lisäksi maahanmuuttajaopetuksessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajaopetuksella
- edistetään oppilaan kotoutumista suomalaisen yhteiskunnan aktiivisesti toimivaksi jäseneksi,
- tuetaan oppilaan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi,
- tuetaan oppilaan oman kieli- ja kulttuuritaustan säilymistä sekä
- pyritään turvaamaan perusopetuksen tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä jatko-opintokelpoisuus.

Maahanmuuttajaopetuksen palveluja voivat saada ulkomailta Suomeen muuttaneet maahanmuuttaja-oppilaat, paluumuuttajaoppilaat sekä Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat.

Espoon suomenkielinen opetustoimi järjestää maahanmuuttajaopetuksena
- perusopetukseen valmistavaa opetusta,
- määräaikaista erityisopetusta (EHY),
- suomi toisena kielenä -opetusta (S2),
- maahanmuuttajien äidinkielen opetusta sekä
- maahanmuuttajien tukiopetusta.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään oppivelvollisuusikäisille ja myös kuusivuotiaille maahanmuuttaja-taustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ja opiskeluvalmiudet vaativat tukea ennen perusopetukseen siirtymistä. Maahanmuuttajaoppilas voi olla valmistavassa opetuksessa noin yhden lukuvuoden ajan. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttyä Espoon suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa.

Maahanmuuttajaoppilaiden määräaikaiseen erityisopetukseen (EHY) voidaan siirtää oppilas, joka tarvitsee kokonaisvaltaisesti tukea sekä suomen kielessä että muissa oppiaineissa. Erityisopetuspäätös tehdään lukuvuodeksi kerrallaan valmistavassa opetuksessa olleelle oppilaalle tai jatkopäätöksenä aikaisemmin maahanmuuttajien erityisopetuksessa olleelle oppilaalle. Maahanmuuttajien erityisopetuksessa noudatetaan koulun yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Lisäksi jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Maahanmuuttajaoppilaalle opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa suomi toisena kielenä -oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan suomenkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opetus järjestetään kokonaan tai osittain erillisissä S2-ryhmissä tai tukemalla ja eriyttämällä oppilaan opiskelua äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Suomi toisena kielenä -opetus järjestetään erikseen hyväksytyn suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaisesti.

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus järjestetään keskitetysti, ja opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttäviä kyseisten kielten opetussuunnitelmia.

Oppilaalle voidaan antaa maahanmuuttajien tukiopetusta suomen kielellä tai oppilaan äidinkielellä, mikäli tilapäinen tuen tarve johtuu maahanmuuttajuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi puutteellisesta suomen kielen taidosta. Muuta tukiopetusta maahanmuuttajaoppilas saa samojen periaatteiden mukaan kuin koulun muutkin oppilaat.


Romanit
Romanikielen opetus antaa romanioppilaille luontevan mahdollisuuden ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään. Opetus edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä.

Romanikielen opetus järjestetään keskitetysti. Opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttävää romanikielen opetussuunnitelmaa, joka laaditaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevan romani äidinkielenä oppimäärän pohjalta.

Romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa.

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta, kun käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja menettelytapoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi portfolioarviointi, sanakirjan käytön salliminen, kokeen kielellinen yksinkertaistaminen ja tarvittaessa kääntäminen, korvaavien suoritusten hyväksyminen, suullinen koe tai normaalia pitemmän suoritusajan myöntäminen. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa tulisi mahdollisimman pitkälle noudattaa samoja sanallisen ja numeroarvioinnin käytänteitä kuin muussakin oppilaan arvioinnissa. Perustelluista syistä sanallista arviointia voi kuitenkin käyttää koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.


Suomi toisena kielenä -opinnoissa edistymistä arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan riippumatta siitä miten opetus on järjestetty. Mikäli oppilas opiskelee sekä suomi toisena kielenä -oppitunneilla että äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla, oppilaan osaamista ja edistymistä arvioivat kyseiset opettajat yhdessä. Suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointi kohdistuu oppilaan kielitaitoon, kulttuuritaitoihin ja kielenopiskelutaitoihin. Opintojen aikana kielitaito arvioidaan kielen eri osa-alueilla opetussuunnitelman perusteissa liitteenä olevan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Arvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kulttuuritaitoja arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka hyvin oppilas oppii tuntemaan suomalaisen yhteiskunnan tapoja ja ymmärtämään monikulttuurisuutta. Myös oppilaan kielenopiskelutaidot arvioidaan. Työskentelytaidot arvioidaan koulun käytänteiden mukaisesti. Päättöarviointi tapahtuu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kriteereiden mukaan.

Maahanmuuttajien määräaikaiseen erityisopetukseen (EHY) siirretty oppilas arvioidaan koulun yleisopetuksen oppimäärän sekä henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaan edistyminen arvioidaan hänelle laaditun oppimissuunnitelman ja valmistavan opetuksen yleisten tavoitteiden suuntaisesti. Arvioinnissa hyödynnetään erityisesti oppilaan portfoliota ja arviointikeskusteluja. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus. Sen lisäksi oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa riittävästi muuta arviointipalautetta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen arviointi on sanallista.

Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4. Vuosiluokalta 5 alkaen voidaan jatkaa sanallista arviointia tai käyttää numeroarviointia joko pelkästään tai täydentäen sitä sanallisella arviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1-8. Lisäksi oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan muuta arviointipalautetta. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia, ja se perustuu kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta.


Todistukset

Suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointi merkitään väli- ja lukuvuositodistuksiin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yhteyteen suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta.
Maahanmuuttajien määräaikaiseen opetukseen siirretylle oppilaalle annetaan koulun käyttämät väli- ja lukuvuositodistukset.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Arviointi on sanallista.
Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa käytetään lukuvuoden lopussa annettavaa esiopetuksen osallistumistodistusta, jossa on maininta valmistavasta opetuksesta.
Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus. Arviointia ei merkitä koulun väli- eikä lukuvuositodistuksiin.

22. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
A. Koulun opetussuunnitelmassa on kaikkien oppiaineiden kohdalla selvitys arvioinnista. Arvioinnin yleisistä perusteista tiedotetaan lukuvuosioppaassa.

Lukuvuoden aikana oppilaalle annetaan kaksi numeroin arvioitua todistusta (joulu- ja kevättodistus) sekä väliarvioinnit syys- ja kevätlukukausien puolivälissä. Väliarviointi sisältää oppilaan itsearviointiosuuden sekä opettajan sanallisen palautteen ja koearvosanat. Opiskelutilanteissa annettava suullinen tai kirjallinen palaute on keskeinen osa sanallista arviointia.

Erillinen koetilaisuus järjestetään oppilaille, jotka ovat olleet poissa koulusta varsinaisena koepäivänä sairauden tai opettajan hyväksymän syyn takia. Rästikoepäivät ovat jaksojen alussa.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa huomioidaan hänen henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa toteutuminen.

23. Opinnoissa etenemisen periaatteet

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Oppilaan tulee pääsääntöisesti suorittaa vuosiluokan oppimäärään sisältyvät opinnot hyväksytysti ennen kuin hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Jos lukuvuositodistuksessa ei ole jostakin oppiaineesta hyväksyttyä suoritusta, oppilaan tulee lukuvuoden päätyttyä osoittaa saavuttaneensa tässä aineessa hyväksytyt tiedot ja taidot kymmenen työpäivän kuluessa.

Oppilas voidaan jättää luokalleen, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän tule selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista. Ennen kuin todistukseen annetaan arvosanaksi hylätty, oppilaalle on tarjottava tukiopetusta. Jos oppilas aiotaan jättää luokalle, tulee huoltajalla olla mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa. Päätöksen oppilaan vuosiluokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemisestä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tulee tehdä rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Oppilaan eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan:
Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla, suoritetaan arviointi opinto-
kokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia.

Oppilas, joka etenee oman opinto-ohjelmansa mukaan, voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
Opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle.

Oppilaan eteneminen vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa:
Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain.

24. Todistukset

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Oppilas saa vuosittain välitodistuksen syyslukukauden päättyessä ja lukuvuositodistuksen kevätlukukauden lopussa. Oppilas saa perusasteen päättötodistuksen, kun hän on suorittanut oppivelvollisuuden hyväksytysti. Käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Todistuksessa käytetään numeroarviointia asteikolla 4-10, päättöarvioinnissa asteikolla 5-10.

Päättöarvioinnista
Opetussuunnitelmassa on jokaisesta oppiaineesta päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Päättöarviointiin vaikuttavat useissa oppiaineissa myös seitsemännen ja kahdeksannen luokan todistusarvosanat. Päättöarvioinnissa painotetaan kuitenkin oppilaan opiskelua yhdeksännellä luokalla. Osa pakollisista oppiaineista päättyy jo 7. luokalla ja tällöin päättötodistukseen tulee viimeksi saatu arvosana (esim. musiikki, kuvataide, kotitalous ja käsityö). Päättöarviointikriteerit ovat käytössä vuoden 2005 päättöarvioinnissa.

Valinnaisaineiden arviointi
Valinnaisaineet arvioidaan numeroin, jos aineen oppimäärä on kaksi vuosiviikkotuntia tai enemmän. Alle kahden vuosiviikkotunnin laajuinen valinnaisaine arvioidaan merkinnällä ”suoritettu” tai ”hylätty”. Mikäli samaan pääaineeseen kuuluvaa valinnaisainetta on valittu yläkoulun aikana enemmän kuin yksi vuosiviikkotunti, päättötodistukseen tulee numeroarvosana. Mikäli oppilas on aloittanut numerolla arvosteltavan valinnaisaineen opiskelun, mutta opinnot ovat keskeytyneet, kirjataan päättötodistukseen opiskeltu vuosiviikkotuntimäärä ja merkintä "osallistunut".

Väliarviointi
Oppilasarviointiin liittyy kaksi väliarviointia: toinen syyslukukauden ja toinen kevätlukukauden puolivälissä. Niissä arvioidaan oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä. Väliarviointi sisältää myös oppilaan itsearvioinnin, vanhempien palauteosion sekä luokanvalvojan viestit.

Erotodistus
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toisen kunnan kouluun ennen kuin on suorittanut oppivelvollisuutensa. Erotodistuksen liitteenä on koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Kun oppilas muuttaa toiseen kouluun Espoossa, erotodistuksena käytetään oppilaan saamaa viimeisintä lukuvuosi- tai välitodistusta ja lisäksi muuta mahdollista arviointipalautetta. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

25. Tietostrategia

Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti oppijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Tässä hyödynnetään kaupungissa tehtävää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä, koulukirjastojen ja kirjastoyhteistyön kehittämistä sekä niihin liittyvää osaamista.
Opettajat osaavat käyttää ja hyödyntää tietotekniikkaa yhtenä työvälineenä muiden oppimisympäristössä käytettävien opetusmetodien ja opetusmateriaalien ohessa oppimaan oppimisprosessissa. Tietotekniikan käyttö eri oppiaineissa koetaan mielekkääksi osaksi normaalia koulutyötä. Oppilaat osaavat käyttää ja hyödyntää tietotekniikkaa oppimisessaan.

9. lk:n päättyessä

Yleistavoitteet
Oppilas:
- osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ja käyttää niitä luontevasti, säännöllisesti ja monipuolisesti eri oppiaineissa, oppimisprojekteissa ja arvioinnissa
- syventää ja laajentaa omaa osaamistaan koulun tarjoamien lisämahdollisuuksien mukaisesti

Kirjoittaminen
Oppilas:
- osaa käyttää sujuvasti tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmia erilaisten kirjoitelmien, esitelmien, raporttien ja julkaisujen kirjoittamiseen ja tuottamiseen
- osaa liittää tuotoksiinsa kuvia, taulukoita ja diagrammeja

Digitaalinen kuva
Oppilas:
- osaa digitaalisten kuvien tuottamisen ja muokkaamisen sekä graafista suunnittelua
Digitaalinen ääni
Oppilas:
- käyttää äänen ja musiikin teknologiaa ja sovelluksia sekä musiikin tietolähteitä Internet-verkossa

Digitaalinen julkaiseminen ja multimedia
Oppilas:
- käyttää mahdollisuuksien mukaan julkaisugrafiikkaa ja multimedian keinoja

Internet, tietoverkot
Oppilas:
         -    löytää sujuvasti tietoa erilaisista digitaalisista tietolähteistä
         -    osaa käyttää verkkosanakirjoja ja tietosanakirjoja
         -    osaa arvioida kriittisesti Internetiä tiedon lähteenä ja löytämiään tietoja

Sähköposti
Oppilas:
- osaa käyttää sähköpostia ja hallitsee liitetiedostojen käytön

Verkko-oppimisympäristö
Oppilas:
- osaa osallistua verkko-oppimisympäristöissä tapahtuvaan keskusteluun ja työskentelyyn

Nettietiketti ja tekijänoikeudet
Oppilas:
- tuntee Nettietiketin perussääntöjä ja ymmärtää sääntöjen tarkoituksen
- toimii asiallisesti hyödyntäessään sähköpostia ja Internetiä
- toimii asiallisesti työskennellessään verkko-oppimisympäristössä
- tietää tekijänoikeuksien perussääntöjä ja osaa toimia perussääntöjen mukaisesti

Taulukot ja diagrammit
Oppilas:
- osaa käyttää taulukkolaskentasovelluksen perustoimintoja; taulukkoja, kaavoja ja lajitteluja sekä diagrammeja

Tiedonhankinta- ja -hallintataidot
Oppilas:
- osaa tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia, muistiinpanojen tekemistä ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekoa, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi.

TIEDONHALLINTATAITOJEN JA KIRJASTONKÄYTÖN OHJAUS

Tiedonhallintataidoilla tarkoitetaan valmiutta etsiä, arvioida ja käyttää monipuolisesti sekä painettuja tiedonlähteitä että verkkosisältöjä ja muuta sähköistä aineistoa. Hyvin toimiva koulukirjasto tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua ja päästä käsiksi järjestettyyn tietoon. Koulukirjaston tärkeimmät tehtävät ovat ohjata oppilasta kirjaston käyttötaidoissa ja tiedonhallintataitojen opiskelussa sekä tukea kirjallisuuden opetusta. Tavoitteena on, että oppilaasta kasvaa aktiivinen ja taitava koulukirjaston ja yleisten kirjastopalvelujen käyttäjä. Tiedonhallintataidot ovat tarpeen koulunkäynnin aikana kaikkien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opiskelussa. Ne ovat oleellinen osa opiskelutottumuksia ja työskentelytaitoja myöhemminkin elämässä. Tiedonhallintataitojen opetuksessa opettajan arvokkaita yhteistyökumppaneita ovat tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat ja mahdollisuuksien mukaan kirjastoalan koulutusta saaneet oman koulun tai yleisen kirjaston työntekijät.

Tiedonhallintataitojen kokonaisvaltaiselle karttumiselle ovat edellytyksenä tieto- ja viestintätekniikan tekniset perustaidot, jotka koulu sijoittaa opetussuunnitelmaansa yhdessä tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjauksen kanssa omiin olosuhteisiinsa soveltuvalla tavalla.

7.-8. luokat
Tavoitteet
Oppilas
• oppii käyttämään koulunsa kirjastoa ja yleistä kirjastoa
• ottaa vastuun lainaamastaan aineistosta, huolehtii siitä hyvin ja palauttaa sen ajoissa
• oppii valitsemaan monesta lähteestä tehtävän kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot
• oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa
• tutustuu kirjastojen verkkosivuihin
            kertaa ohjatusti tiedonhallinnan prosessimallia

Sisällöt (7. luokka)
• Kirjan rakenne, kertausta: eri tapoja löytää tietoa kirjasta.
• Harjoitellaan yleisen kirjaston palveluiden käyttöä: käsikirjasto, kaukolainat, varaaminen.
• Yleisen kirjastoluokituksen käyttö tiedonhaun apuna.
• Tiedonhallinnan prosessin sisäistäminen:
1.  Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi.
• 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä.
• Tiedonhaun harjoituksia internetissä (tietokannat): sanahakujen harjoittelua, hakulausekkeiden tekoa.
• Tiedon luotettavuuden arviointia: kuka on tuottanut tiedon? Miksi? Kenelle? 
• Tiedon jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet.
• Työn julkaiseminen (raportti, tutkielma)
• Tiedonlähteiden monipuolinen käyttö, tekijänoikeudet, lähdeluettelo (viittaukset, nettietiketti)

Sisällöt  (8. luokka)
• Itsenäisen kirjastonkäytön harjoittelu.
• Oman tiedontarpeen tunnistaminen ja itselle sopivan kirjallisuuden löytäminen varmentuu.
• Kirja ja muut tiedonlähteet: vertailua ja valintojen harjoittelua.
• Yleisen asiasanaston (verkossa) ja kirjastoluokituksen käyttö.
• Tutustutaan Suomen kirjastojärjestelmään (www.kirjastot.fi).
• Tutustutaan tiedon tallentamisen ja järjestämisen menetelmiin ja periaatteisiin (luettelointi,  tietokanta).
• Tiedonhallinnan prosessin käyttäminen omissa opiskelutehtävissä:
1.  Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi.
• 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä.
• Tiedon luotettavuuden arviointia: kuka on tuottanut tiedon? Miksi? Kenelle? 
• Erilaiset tietokäsitykset ja niiden vaikutus lähdekritiikkiin.
• Täydellisen lähdeviittauksen tekeminen.
• Tietolähteiden vertailu, aineistotietokannat, viitetietokannat.
• Oppilas osaa kertoa tiedonhausta ja ratkaisuistaan työn kuluessa.

9. luokka
Tavoitteet
Oppilas
• osaa etsiä itsenäisesti opiskelutilanteessa tarvitsemaansa lähdemateriaalia ja kaunokirjallisuutta
• käyttää sujuvasti yleisen kirjaston tietopalveluja (esim. HelMet)
• käyttää töissään tiedonhallinnan prosessimallia
• oppii arvioimaan lähteiden luotettavuutta
• oppii perustelemaan ja arvioimaan lähteiden käyttökelpoisuutta
• osaa merkitä lähdeviitteet täsmällisesti

Sisällöt
• Kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena.
• Tietokantojen käyttö, asiasanat, kirjastoluokitus.
• Kirja ja muut tiedonlähteet: vertailua ja valintojen harjoittelua.
• Kotimaisiin tietokantoihin tutustuminen.
• stot tutkielman tekijän apuna.
• Tiedonhallinnan prosessin käyttäminen omissa opiskelutehtävissä:
1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi
• 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä.
• Yleistä tietoa suomalaisesta kirjastojärjestelmästä.
• Tiedonhaun menetelmien järkevä valinta, harjoituksia ja pohdintaa.
• Erilaiset tietokäsitykset ja niiden vaikutus lähdekritiikkiin.
• Täydellisen lähdeviittauksen tekeminen.
• Oppilas osaa kertoa tiedonhausta ja ratkaisuistaan työn kuluessa.

26. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
LIITE 3
KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Koulun henkilökunta arvioi vuosittain koulun toimintaa. Arviointityössä käytetään apuna kehityskeskusteluja sekä EFQM-arviointityökalua. Päättöluokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen tehdään joka kolmas vuosi kysely, jossa he arvioivat koulun toimintaa. Seitsemänsien luokkien oppilaat vastaavat ensimmäisen jakson aikana hyvinvointikyselyyn. Kaikkien kyselyjen tuloksia hyödynnetään koulun toiminnan suunnittelussa. Koulun opetussuunnitelmaa päivitetään vuosittain.

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain yhteisissä oppiaineissa:

8.1  Suomi äidinkielenä
Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Oppiaineen pohjalla on laaja  tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä,  sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä.  Kirjallisuudenopetuksessa opettaja sopii kunkin luokan kanssa luettavien  kokonaisteosten vähimmäismäärän.
7.lk
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• rakentaa omalla toiminnallaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä
• saa kokemuksia erilaisista viestintätilanteista
Oppilaan
• viestintärohkeus ja -varmuus ja ilmaisun ilo kehittyvät
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi
• oppii ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji tai  tehtävän tavoite edellyttävät
• harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan erilaisista tietolähteistä sekä lähteitten  merkitsemiseen
• harjoittelee erilaisten tiedonlähteiden monipuolista ja arvioivaa käyttöä

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• harjoittelee erilaisten tekstien tuottamista sekä opettelee erilaisten tyylien käyttöä  omissa teksteissään
• oppii ottamaan huomioon tekstejä tuottaessaan tilanteen ja vastaanottajan
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta
• perehtyy kirjallisuuden pääjakoon ja joihinkin kirjallisuudenlajeihin
• tutustuu erityyppisiin mediateksteihin ja lukee monipuolisesti kirjallisuutta
• saa kokemuksia teatterin ja/ tai elokuvan ilmaisukeinoista
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelua (esim. ryhmäytymisharjoituksia,  erityyppisiä  ryhmäkeskusteluja, kuunteluharjoituksia, haastatteluja) AK1
• vuorovaikutuksen perustietoihin perehtymistä (esim. puheenvuorotyypit,  keskustelun kulku)
• yksilöpuhe-esityksiä ja pariesityksiä
• esiintymisrohkeuden vahvistamista ryhmässä ilmaisemisen avulla (esim. ilmaisu-  ja näytelmäharjoituksia), arviointiperiaatteiden pohdintaa; palautteen antamisen ja  itsearvioinnin harjoittelua
Tekstinymmärtäminen
• silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan, ymmärtävän sekä päättelevän lukemisen  ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua
• selostavien, kuvailevien, ohjaavien ja kertovien asia- ja kaunokirjallisten tekstien  tarkastelua
• media- ja verkkotekstien tarkastelua ja arviointia (esim. elokuva, kuva, sarjakuva,  verkkolehdet) AK3
• asia- ja kaunokirjallisten tekstien tiivistämistä, kommentoimista sekä tulkitsemista
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
• oman tekstin tuottamisen ja työskentelyn tavoitteiden ohjattua harjoittelua  (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, arviointi)
• erityyppisten asiatekstien (esim. tiivistelmä, koevastaus, määritelmä,  sähköpostiviesti, kirje) ja fiktiivisten tekstien (esim. kerronta, kuvaus, selostus,  dialogi) harjoittelua
• jäsentelytapoihin sekä jaksotus-, aloitus- ja päätäntätapoihin tutustumista ja  harjoittelua
• pienimuotoisten omien esitysten laatimista oppilaalle tutuista aiheista (esim.  ohjeet, harrastus- ja kirjaesittelyt)
• kielen tilanteenmukaisen käytön harjoittelua (esim. yleiskieli, puhekieli) AK3
• kirjoitetun kielen lause- ja virkerakenteen kehittämistä ja oikeinkirjoituksen  vakiinnuttamista (esim. virke- ja lausetyypit, suora ja epäsuora esitys, lainausmerkit,  vaikeasti kirjoitettavat sanat)
• kirjoittamista käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla AK7
Tiedonhallintataidot
• tiedonhankinnan prosessin harjoittelua (suunnittelu, muistiinpanot ja  lähdemerkinnät, esim. teos, tekijä, julkaisuaika ja -paikka), tietojen luotettavuuden  ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia sekä tiedonhaun harjoittelua erilaisista  lähteistä AK2
• koulukirjaston monipuolisen käytön harjoittelua
• tarpeen vaatiessa lähikirjastovierailu, jonka aikana tutustutaan kirjaston  palveluihin ja harjoitellaan pääkaupunkiseudun aineistotietokannan ja yleisen  kirjastoluokituksen käyttöä
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• pienimuotoisten tekstien lukemista ja käsittelyä (esim. runot, novellit, kertomukset,  sadut, näytelmät)
• valinnaisten ja yhteisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä; erityisesti  kotimaisen nuortenkirjallisuuden lukemista AK2
• sanataiteen päälajien ominaispiirteisiin tutustumista (esim. runot, näytelmät,  sadut, novellit, romaanit, sarjakuvat)
• kirjallisuuden peruskäsitteiden käytön harjoittelua (esim. proosa: henkilö, kertoja,  miljöö, aihe, juoni, teema, suora kerronta, kuvaus, kohtaus, dialogi; näytelmä:  näytelmän rakenne, kohtaus, dialogi, repliikki, monologi; runo: säe ja säkeistö,  kielikuvat, soinnuttelu, runomitta)
• luetun yhdistämistä omaan kokemukseen (esim. lukupäiväkirjat) ja  lukukokemusten jakamista ja vertailua
• luetun ymmärtämisen varmentamista (esim. ennakointi, tiivistäminen,  väliotsikointi, kysymysten esittäminen, ajatuskarttojen laadinta, muistiinpanojen  teko)
• kielentajun varmentamista (esim. kirja-, yleis- ja puhekieli, tilanteenmukainen  käyttö)
• tekstien sanaston ja sanavalinnan tarkastelua (sanaluokat, sanojen taipuminen;  synonyymit, ylä- ja alakäsitteet)
• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten ja –taitojen havainnointia ja  erittelyä AK3
• tutustumista teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoihin ja osallistumista  taidetapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Mielikirjapäivä, Kirjan ja ruusun  päivä) AK2, AK4
8.lk
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• tulee tietoiseksi tavoistaan toimia viestijänä
• harjaantuu toimimaan puhujana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja  vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa tilanteissa
• oppii ymmärtämään ja hyväksymään, että on erilaisia mielipiteitä ja ilmaisutapoja
• harjaantuu suhtautumaan kriittisesti erilaisiin mielipiteisiin
• oppii ottamaan vastaan palautetta ja hyödyntämään sitä taitojensa kehittämisessä
Oppilaan
• yksilöpuhetaidot, ryhmäpuheviestinnälliset sekä ilmaisulliset taidot kehittyvät AK1,  AK3
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• oppii esittämään tulkintoja ja arvioita erityyppisistä lukemistaan ja kuulemistaan  teksteistä
• oppii ennakoimaan, millaista luku- ja kuuntelutapaa teksti ja asetettu tavoite  edellyttävät
• oppii tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien verbaalisista, visuaalisista ja  auditiivisista  keinoista
• harjaantuu tiedonhankintaan monenlaisia lähteitä käyttäen
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa suunnitella tekstinsä  viestintätilanteen vaatimusten mukaisesti
• rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan  muiden ajatuksia suullisesti ja kirjallisesti
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta ja vaihtelusta
• kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia ja kulttuureja kohtaan
• oppii käyttämään monipuolisesti mediatekstejä, analysoimaan niitä kriittisesti ja  hänen eettinen ja esteettinen tietoisuutensa kehittyy
• saa käsityksen median ja mediatekstien kyvystä tuottaa mielikuvia, muokata  maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
• tutustuu eri maiden kirjallisuuden teoksiin ja teksteihin ja hänen  kulttuuritietoisuutensa kasvaa
Oppilaan
• lukuharrastus monipuolistuu
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• omien näkemysten esittämisen, perustelutaidon ja puolustamisen perusteisiin  tutustumista ja harjoittelua AK3
• erilaisia ryhmäviestintätilanteita (esim. ongelmanratkaisu- ja paneelikeskustelun,  kokouksen sekä väittelyn periaatteisiin perehtymistä ja harjoittelua) AK1
• ohjelma- ja/tai tilannepuheiden esittämistä ja niiden vaikuttavuuden arvioimista  (esim. mainos- ja myyntipuhe, mielipidepuhe; onnittelu-, kiitospuhe,  tervetuliaissanat) AK4
• ilmaisutaitoharjoitteita
• vuorovaikutustilanteiden arvioinnin pohdintaa, palautteen antamisen ja  itsearvioinnin harjoittelua
Tekstinymmärtäminen
• oppii pohtimaan tekstin yhteyksiä omiin ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa sekä  havaitsemaan tekstissä esiintyvät mielipiteet ja niiden perustelut
• kuvailevien, ohjailevien ja suostuttelevien, pohtivien ja kantaaottavien  tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä
• vaikuttavan kielen ja piilovaikuttamisen keinojen tarkastelua: verbaaliset,  visuaaliset ja auditiiviset keinot tekstin merkityksen rakentajina AK3, AK4
• tekstin kokonaisrakenteen tarkastelua ja arviointia (esim. sanomalehti-,  aikakauslehti- ja verkkoteksti, kuva, mainos, elokuva, teatteri, tv- ja radio-ohjelma,  multi- ja hypermedia)
• kuvan lukemista ja tulkintaa (elokuva, mainoskuva, lehtikuva, graafiset kuvat) AK3
• tekstin tarkastelua sanavalinnan, lauserakenteen ja tyylikeinojen kannalta
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen painetuista ja sähköisistä  tekstikokonaisuuksista
• tekstin tuottamisprosessin varmentamista (tavoitteen määrittely, tekstin  tuottaminen, muokkaaminen, arviointi)
• perustelutaitoihin ja kielellisen vaikuttamisen keinoihin tutustumista AK4
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen  vakiinnuttamista (erityisesti välimerkit, lainatun lauseen merkintä ja sijapäätteiden  merkitseminen lukusanoihin)
• tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja eri viestintävälineisiin (esim. uutinen,  mielipide, vastine, mainos, vaikuttava puhe) AK3
• tieto- ja mielipidetekstin kirjoittamista aineiston pohjalta (esim. lehtiteksti, mainos,  elokuva, kuva, kaunokirjalliset tekstit) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla  AK3, AK4
• perustellun mielipiteen suullisen esittämisen ja ei-kielellinen viestinnän harjoittelua  AK4, AK3
• yksilöpuheen periaatteita ja harjoituksia (esim. vaikuttava puhe: mainos- ja  myyntipuhe, mielipidepuhe; tilannepuhe: onnittelu-, kiitospuhe, tervetuliaissanat)
• mediatekstien (esim. tv- ja radio-ohjelma, teatteri, sanoma-, aikakauslehti- ja  verkkoteksti, mainos) ohjattua tarkastelua ja arviointia sekä omaa tuottamista AK3
• elämyksen välittämistä ja/tai mielipiteen esittämistä luovan kirjoittamisen keinoin
• tekstin tulkitsemista ilmaisutaidollisin keinoin
Tiedonhallintataidot
• aineiston valikointiin ja ryhmittelyyn tutustumista sekä lähteen luotettavuuden ja  käyttökelpoisuuden arviointia sekä lähteiden merkitsemistä (tekijä, teos,  julkaisuaika ja –paikka)
• kirjaston luokitusjärjestelmän käyttöön ja aineiston hakuun harjaantumista
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• yhteisten teosten, valinnaisteosten sekä erityyppisten lyhyiden tekstien (novelli,  runo, näytelmä) lukemista ja käsittelyä; myös ulkomaisiin ja pohjoismaisiin  teksteihin tutustumista AK2
• joihinkin kirjallisuuden lajeihin (esim. fantasia, scifi, kauhu, jännitys) ja tekstien  tyylilliseen pääjakoon (romanttinen, realistinen, moderni) tutustumista
• temaattisesti ryhmiteltyjen tekstien lukemista (esim. sota, rakkaus, luonto,  rasismi), niiden vertailua ja eettistä pohdintaa AK1
• kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten  kehittäjinä
• havaintojen tekemistä suomen kielen käytön tilanteenmukaisesta vaihtelusta sekä  teksti- että tyylilajeista (esim. sanomalehden juttutyypit: pääkirjoitus, kolumni,  mielipidekirjoitus, vastine, pakina)
• modusten, nominaalimuotojen, lauseenvastikkeiden ja lauseenjäsenten  tarkastelua tekstin rakentajina
• mediatekstin kielenkäytön erityispiirteiden havainnointia (esim. modusten käyttö,  puhuttelu, kielikuvat, sanaleikit)
• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten ja –taitojen kehittymisen  arviointia
• median vaikutuksen tarkastelemista yhteisössä (esim. tv, radio, elokuva, mainos,  verkkoviestintä) sekä median vaikutusten eettistä pohdintaa AK3, AK1
• kulttuuristen erojen pohdintaa erilaisten luettujen  tekstien/elokuvien/teatteriesitysten pohjalta AK 2
• osallistumista tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Sanomalehti- ja  Aikakauslehtiviikko) AK3
9.lk
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen  viestijänä ja viestin vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja  sen ulkopuolella AK4
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• oppii käsittelemään erilaisia tekstilajeja ja suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja  kuulemaansa
• tottuu itsenäiseen tiedonhankinnan ja –käytön prosessiin ja osaa hyödyntää  monenlaisia lähteitä
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• harjaantuu omaääniseksi tekstintekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimiansa  kielentaidon ja oikeakielisyyden perusteita puheessaan ja kirjoituksessaan
• oppii suunnittelemaan kirjalliset ja suulliset tuotoksensa ja arvioimaan niitä
• oppii huomioimaan omassa viestinnässään vastaanottajan, viestintätavoitteen, - tilanteen ja -välineen asettamat vaatimukset
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• oppii perustietoa äidinkielensä rakenteesta, eri kielimuodoista ja kielen  muuttumisesta
• oppii käyttämään monipuolisesti tietokirjallisuutta ja mediatekstejä oman  tekstintuottamisensa tietolähteinä.
• saa kokemuksia teatterin ja/tai elokuvan ilmaisukeinoista
oppilaan
• yleissivistys lisääntyy ja esteettisinen tietoisuus kehittyy: hän tutustuu Suomen  kirjallisuuden vaiheisiin ja joihinkin klassikoihin
• kirjallisuudenharrastus laajenee myös aikuiskirjallisuuden puolelle
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• yksilö- ja pariesityksiä (esim. tilannepuheita: kiitos-, onnittelu- ja tervetuliaispuhe,  esittely; asiapuheita: esitelmä, tiedotus, oman työn suullinen esittely) sekä  mahdollisuuksien mukaan ilmaisutaitoharjoitteita
• kokous- ja/tai neuvottelutaidon perusteisiin tutustumista (esim. osallistujat, kulku,  puheenvuorotyypit, asiakirjat) ja harjoituksia AK1, AK4
Tekstinymmärtäminen
• kulttuurissa keskeisten, eri aikakausien tekstien erittelyä näkemysten, arvojen ja  asenteiden kannalta (esim. kaunokirjalliset tekstit, kantaa ottavat tekstit, tietotekstit)
• luettujen, kuultujen ja visuaalisten tekstien rakenteen, sisällön ja merkityksen  vertailua ja arviointia
• tekstien kielenainesten havainnointia ja erittelyä (esim. sanasto ja lauserakenne;  kuvan elementit; tyylikeinot)
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
• oman tekstin itsenäisen tuottamisprosessin hallintaa (tavoitteen määrittely, tekstin  tuottaminen, arviointi)
• oman laajahkon työn esittely havainnollistamisvälineitä apuna käyttäen (esim.  tutkielma, kirjailijakansio)
• aineistopohjaista kirjoittamista (esim. aineistopohjaiset aineet, tutkielma,  kirjailijakansio) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla
• kansalaisen perusasiakirjoihin perehtymistä ja niiden laadinnan harjoittelua (esim.  virallinen kirje, hakemus, raportti, ansioluettelo, verkkolomakkeet) AK4
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen  vakiinnuttamista (tyylin välimerkit, paikannimet, lyhenteet ja sijapäätteiden  merkitseminen niihin; vaikeasti kirjoitettavat ja vierasperäiset sanat)
• fiktiivisen tekstin kirjoittamista (esim. novelli, näytelmä, runo)
• fiktiiviseen aineistoon pohjaavan esityksen tai esittelyn rakentamista  mahdollisuuksien mukaan eri kohderyhmille
Tiedonhallintataidot
• lähdekritiikin perusteiden varmentamista ja lähdeviitteiden merkinnän vakioimista  sekä esityksen rakentamista lähdeaineiston pohjalta AK3
• kirjaston monipuolisen ja itsenäisen käytön harjoittelua
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• yleissivistyksen pohjan luomista: tutustumista Suomen kirjallisuuden  päävaiheisiin, tietoa keskeisistä kotimaisista nykykirjailijoista ja klassikoista AK2
• kotimaisen kirjallisuuden klassikoiden (runoja, näytelmiä, romaaneja, novelleja)  lukemista, analysointia, tulkintaa sekä eri aikakausien tekstien vertailua AK2
• Kalevalaan ja kansanperinteeseen tutustumista sekä kansalliseen kulttuurin  liittyvien taidekuvien erittelyä ja tulkintaa AK2
• tutustumista suomen kielen kehittymisen ja vaihtelun periaatteisiin (esim. suomen  kirjakielen synty ja kehittäminen, sanaston karttuminen)
• suomen kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun perehtymistä  (ammattikielet, alueelliset murteet, slangi) sekä monikulttuurisen Suomen eri kieliin  tutustumista AK2
• suomen kielen keskeisten rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua (esim.  äänteistö, sanojen taipuminen) ja eri kielten rakenteiden vertailua
• tutustumista suomen sukukieliin ja maailman kielitilanteeseen AK2
• suomalaisen teatterin ja elokuvan tarkastelemista osana kulttuuri - ja  kirjallisuudenhistoriaa; teatteriin ja elokuviin tutustumista mahdollisuuksien mukaan  sekä kokemusten erittelyä ja jakamista AK2
8.2 Äidinkieli ja kirjallisuus
SUOMI TOISENA KIELENÄ
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• kykenee osallistumaan suomen kielellä keskusteluihin ja kertomaan tavallisista  aiheista  AK3
• osaa sanaluokkiin liittyviä suomen kielen perusasioita
• perehtyy erilaisiin teksteihin ja pyrkii ymmärtämään niitä AK5, AK7
• kartuttaa monipuolisesti sanavarastoaan
• oppii hallitsemaan kirjoittamisen perustekniikkaa
• on tietoinen suomalaisista juhlista ja juhlatavoista sekä kulttuuriin liittyvistä  asioista AK 2
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilas
• kyselee ja haastattelee
• taivuttaa eri nominityyppejä yksikön ja monikon paikansijoissa ja opettelee  tavallisimpia rektioita, idioomeja ja ajanilmauksia sekä opettelee eri verbityyppien  myönteisiä ja kielteisiä persoona- ja aikamuotoja
• lukee oppikirjatekstejä, satuja ja runoja
• kartuttaa sanavarastoaan esim. sanaperheiden ja yhdyssanojen avulla sekä  syventää hyvään kommunikointiin liittyvää sanastoaan
• harjaantuu hallitsemaan käsialakirjoitusta, aakkostamista, äänteen ja kirjaimen  vastaavuutta sekä suomalaisen peruslauseen ja harjoittelee kirjoittamista kirjeen,  sadun, runon, juoniselostuksen, toistokirjoituksen ja sanelun avulla
• tutustuu suomalaisiin juhliin ja juhlatapoihin sekä kulttuuriin liittyviin asioihin
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• rohkaistuu ilmaisemaan itseään suullisesti sekä perustelemaan mielipiteensä AK1
• perehtyy suomen kielen lauseenjäsenien ja modusten merkitykseen ja muotoon
• oppii tunnistamaan erilaisia asiatekstejä sekä tuntemaan kirjallisuuden eri lajeja  AK3
• kartuttaa yhteiskuntaan liittyvää sanavarastoaan AK 4, AK5
• oppii perustelemaan mielipiteitään kirjoittaen ja kehittämään luovuuttaan AK1
• syventää tietämystään suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä AK2
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilas
• kertoo erilaisista aiheista selostaen, vertaillen ja toistaen pääasioita omin sanoin  sekä osallistuu suullisen esitelmän pitoon
• opettelee lauseenjäsenet ja tapoja ilmaista käskyjä ja kehotuksia, toivomuksia,  epäreaalisuutta sekä käyttämään kohteliasta kieltä
• lukee otsikoita, mainoksia, artikkeleita ja uutisia sekä valitsee luettavakseen  jännitys-, fantasia-, scifi-, kauhu-, nuorten tai rakkauskertomuksen
• kartuttaa sanavarastoaan esim. synonyymien, homonyymien sekä  abstrakti/konkreettinen  –vertailun avulla ja opettelee suomen kielen johtamiseen  liittyviä asioita (esim. upota/upottaa –verbien merkityseron) sekä kielikuvia
• harjoittelee tekstin kappalejakoa ja opettelee käyttämään sitä kirjoituksessaan  sekä kirjoittaa itseään kiinnostavista asioista
• perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin seikkoihin esimerkiksi  sanomalehtien, kuvamaailman jne. kautta
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• kiinnostuu seuraamaan ajankohtaisia asioita tiedotusvälineistä sekä oppii  tiivistämään ja erittelemään niistä saamaansa tietoa AK3
• osaa käyttää erilaisia suomalaisia lauseita ilmaistessaan ajatuksiaan
• tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen sekä novelliin ja romaaniin ja  mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuteen AK2
• erottaa kielen eri vivahteita
• kykenee analysointiin AK4
• kasvattaa tietoisuuttaan maailman kulttuureista AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilas
• harjoittelee väittelyä ja keskustelua esimerkiksi kokouksessa
• opettelee suomalaiset lausetyypit sekä verbin nominaalimuodot ja  lauseenvastikkeita vastaavat sivulauseet
• laatii ja esittelee oman laajahkon työn (esim. tutkielma) ja osallistuu esimerkiksi  näytelmään kykyjensä mukaan
• opettelee erilaisia tyylejä (arki-, alatyyli), murteita, vierasperäisiä sanoja, tavallisia  kiertoilmaisuja, vakiintuneita sanontoja, idiomaattisia ilmaisuja jne.
• analysoi mm. runoja ja elokuvia sekä kirjoittaa esimerkiksi raportin, referaatin,  novellin tai kirjoitelman ja opettelee laatimaan hakemuksen
• syventää tietoisuuttaan maailman kulttuureista uutisten, elokuvien, teatterin ja  erilaisen kulttuuritarjonnan avulla
8.3 Ruotsi A2 -kielenä
7. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK4, AK6
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää yleiskielistä puhetta ja  tekstiä
• selviytymään suullisesti tavallisissa arkipäivän tilanteissa
• tuottamaan lyhyehköjä, ohjattuja kirjoitelmia tutuista aiheista
Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• tuntemaan lisää pohjoismaista elämänmuotoa sekä suomenruotsalaista ja  ruotsinruotsalaista kulttuuria
• viestimään ja toimimaan ruotsinkielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla  tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa
Opiskelustrategiat AK3, AK7
Oppilas oppii
• käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä strategioita kuten päättelemään sanojen ja  sisältöjen merkityksiä asiayhteydestä
• harjoittelemaan ruotsin kieltä tietotekniikan avulla
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja  tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3, AK4, AK6
Laajennetaan luokilla 4-6 esiin tulleita aihepiirejä
• lähipiiri (koti, perhe, ystävät)
• harrastukset ja vapaa-aika
• koulu
• asioimistilanteet (mm. tien kysyminen ja neuvominen, osto- ja vuokraustilanteet)
• tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen
Rakenteet
• adjektiivit: adjektiivin taivutus ja vertailu
• verbit: perfekti ja pluskvamperfekti
Viestintästrategiat
• tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla
• puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen
• oman kielenkäytön tarkkailu viestin perillemenossa
8. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK4, AK6
Oppilas oppii
• ymmärtämään yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä
• selviytymään suullisesti arkipäivän tilanteissa
• kirjoittamaan lyhyehköjä, vapaita kirjoitelmia tutuista aiheista
Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• syventämään Pohjoismaiden tuntemustaan
• keskeisiä asioita ruotsalaisesta nuorisokulttuurista
Opiskelustrategiat AK3, AK7
Oppilas oppii
• hyödyntämään tietotekniikkaa ja ruotsinkielistä mediaa kieliopinnoissaan
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja  tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1-5, AK7
• tietotekniikan maailma
• nuorisokulttuuri
• terveys ja hyvinvointi
Rakenteet
• adjektiivit: adjektiivien ja substantiivien määräinen muoto
• adverbit
• verbit: refleksiiviverbit, 1. konditionaali, s-passiivi
• pronominit: omistussana sin, sitt, sina
• lauserakenne: man -rakenne, sivulauseen sanajärjestys, ehtolause
Viestintästrategiat
• puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin
• puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen
• oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä
9. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK4, AK6
Oppilas oppii
• ymmärtämään yleiskielisestä tekstistä ja puheesta pääsisällön
• tuottamaan itsenäisesti ruotsinkielistä tekstiä ja puhetta niin, että selviytyy arkisiin  tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa
• tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroja
Kulttuuritaidot AK2, AK4, AK5
Oppilas oppii
• vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria ja tiedostamaan arvojen  kulttuurisidonnaisuuden
• arvostamaan omaa ja ruotsalaista kulttuuria
• syventämään edelleen Pohjoismaiden kulttuurin tuntemustaan ja ymmärtämään  pohjoismaisen yhteistyön merkityksen
Opiskelustrategiat AK3, AK7
Oppilas oppii
• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä
• hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan
• käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja oma-aloitteisesti
• asettamaan tavoitteita vastuullisesti ja arvioimaan työskentelyään suhteessa niihin
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3, AK4, AK5, AK7
• ihmissuhteet, kasvaminen kohti aikuisuutta
• opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
• kestävä kehitys
• tiedotusvälineet
Rakenteet
• adjektiivit: superlatiivi attribuuttina
• verbit: att + infinitiivi, 2. konditionaali, partisiipin preesens ja perfekti, vara/bli-  passiivi
• lauserakenne: epäsuora kysymys
Viestintästrategiat
• puuttuvan kielitaidon korvaaminen tarkentavilla ilmauksilla ja lisäkysymyksillä
• puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen
• oman kielenkäytön tarkkailu ja soveltaminen tilanteen edellyttämällä tavalla
Ruotsi B1 -kielenä
7. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK3, AK4, AK6
Oppilas oppii
• ymmärtämään ja tuottamaan tavallisimpiin viestintätilanteisiin liittyvää kieltä (esim.  tervehdykset, itsestä kertominen)
• tuottamaan ruotsin kielelle ominaista ääntämistä
• kirjoittamaan lyhyen kuvauksen itsestään, toisesta henkilöstä ja lähipiiristään
Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja Pohjoismaiden kielialuetta
Opiskelustrategiat AK3, AK7
Oppilas oppii
• vahvistamaan taitojaan hankkia tietoa itsenäisesti (esim. oppikirja, sanakirja ja  muut tiedonhankintavälineet)
• ymmärtämään vastuunsa omasta koulutyöskentelystään ja säännöllisen työnteon  merkityksen kielen oppimisessa
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4
• oma lähipiiri (koti, perhe, ystävät)
• vapaa-aika ja harrastukset
• koulu
• asioimistilanteet (esim. kauppa, kioski, kahvila)
• mielipiteen ilmaiseminen
Rakenteet
• substantiivit: en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko, omistusmuoto + substantiivi
• adjektiivit: adjektiivin taivutus
• verbit: infinitiivi, preesens, apuverbit, imperatiivi
• pronominit: persoonapronominit, omistusmuodot, objektimuodot
• prepositiot: ajan- ja paikanilmaisun perussanastoa
• lauserakenne: kysymyslauseen sanajärjestys, käänteinen sanajärjestys
Viestintästrategiat
• tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla
• puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen
8. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK3, AK4, AK6
Oppilas oppii
• selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista (esim. matkailu, tien  kysyminen ja neuvominen)
• ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä
• kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin
Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• laajentamaan maantuntemustaan Pohjoismaista
Opiskelustrategiat AK3, AK7
Oppilas oppii
• hyödyntämään erilaisia tiedonhankintavälineitä ( esim. sanakirja, tietokone,  media)
• ottamaan vastuun omasta työskentelystään ja ymmärtämään sinnikkään työn ja  yritteliäisyyden merkityksen kielen oppimisessa
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• matkustaminen
• asioimistilanteet (esim. ravintolassa tilaaminen, tien kysyminen ja neuvominen)
• mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen
Rakenteet
• pronominit: pronomini + substantiivin määräinen ja epämääräinen muoto
• adjektiivit: adjektiivien vertailu
• adverbit
• verbit: imperfekti, perfekti
• järjestysluvut, päiväykset
• lauserakenne: det finns- rakenne, man-rakenne, sivulauseen sanajärjestys
Viestintästrategiat
• puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin
• puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen
• oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä
9. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK4, AK6
Oppilas oppii
• ymmärtämään arkipäivän tilanteisiin liittyvää selkeää puhetta ja tekstiä
• kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän viestintätilanteissa
• kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin
Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• syventämään tietämystään Pohjoismaista ja viestimään ruotsinkieliselle kulttuurille  luontevalla tavalla
• vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria
Opiskelustrategiat AK3, AK7
Oppilas oppii
• tarkkailemaan ja korjaamaan omaa tuotostaan arvioiden työskentelyään ja  kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin
• käyttämään oma-aloitteisesti kielen opiskelulle keskeisiä työskentelytapoja ja  tarvittaessa  muuttamaan niitä
• hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4, AK5
• asuminen maalla ja kaupungissa
• opiskelu ja työ
• ympäristön ja ihmisen hyvinvointi
• ihmissuhteet
Rakenteet
Oppilas tutustuu seuraaviin rakenteisiin:
• pronominit: sin, sitt, sina; pronomini + adjektiivi + substantiivi
• adjektiivit: adjektiivin a-muodon käyttö eri tilanteissa
• verbit: pluskvamperfekti, refleksiiviverbit, 1. konditionaali, infinitiivi + att, s-passiivi
• lauserakenne: sivulauseen sanajärjestys, ehtolause
Viestintästrategiat
• puuttuvan kielitaidon korvaaminen tarkentavilla ilmauksilla ja lisäkysymyksillä
• puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen
• oman kielenkäytön tarkkailu ja soveltaminen tilanteen edellyttämällä tavalla

8.4 Englanti A1 –kielenä
7. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK3
Oppilas oppii
• pitämään omia suullisia esityksiä
• kielen intonaatiota ja rytmiä
• kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen
• ääntämään itsenäisesti uusia sanoja ja lukemaan uutta tekstiä ääneen
• kirjoittamaan pidempiä kirjoitelmia apuneuvoja käyttäen
• ymmärtämään helpotettua kirjoitettua yleiskieltä
• ymmärtämään pääkohdat yksinkertaisesta puheesta
Kulttuuritaidot AK1-3
Oppilas oppii
• syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta
• harjoittelemaan kulttuurille ominaista vapaamuotoista keskustelua käyttäen  tavanomaisimpia keskustelun fraaseja
Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7
Oppilas oppii
• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja  opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaaan
• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin  tavoitteisiin  sekä asettamaan itse tavoitteita
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1-7
Luokilla 3-6 esiin tulleiden asioiden keraamisen lisäksi luokilla 7-9
• vapaa-ajan vietto ja harrastukset
• matkustaminen
• julkiset palvelut
• opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
• kestävä kehitys
• terveys ja hyvinvointi
• tiedotusvälineet
Rakenteet
Luokilla 3-6 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 7-9
• esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi,  apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit,  sanajärjestys, artikkelit,  monikko, genetiivi, prepositiot
Viestintästrategiat AK1-3
• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely  muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja  vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa,  joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut)

8. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK3
Oppilas oppii
• harjoittelemaan omia suullisia esityksiä ja perustelemaan ja ilmaisemaan  mielipiteitään ja toiveitaan
• kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen harjoittelemaan  itsenäisesti uusien sanojen ääntämistä ja lukemaan uutta tekstiä ääneen  huomioiden intonaation ja rytmin
• kirjoittamaan kirjoitelmia rakenteita harjoitellen ymmärtämään selkeää kirjoitettua  yleiskieltä ja tutkimaan englanninkielisiä lähteitä
• ymmärtämään selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat
Kulttuuritaidot AK1-3
Oppilas oppii
• syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta
• käymään rutiininomaisia keskusteluja omista tai itselle tärkeistä asioista käyttäen  jonkin verran idiomeja
Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7
Oppilas oppii
• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja  opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan
• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin  tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden  saavuttamiseksi
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1-7
Luokilla 3-7 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9
• vapaa-ajan vietto ja harrastukset
• matkustaminen
• julkiset palvelut
• opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
• kestävä kehitys
• terveys ja hyvinvointi
• tiedotusvälineet
Rakenteet
Luokilla 3-7 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9
• esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi,  apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit,  sanajärjestys, artikkelit,  monikko, genetiivi, prepositiot
Viestintästrategiat AK1-3
• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely  muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja  vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa,  joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut)

9. lk
TAVOITTEET
Kielitaito AK1, AK3, AK7
Oppilas oppii
• tuottamaan omia suullisia esityksiä sekä perustelemaan ja ilmaisemaan  mielipiteitään ja toiveitaan
• kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen ja kiinnittämään  huomiota äänteisiin, intonaatioon ja rytmiin
• kirjoittamaan kirjoitelmia itsenäisesti ja rakenteita käyttäen
• monenlaisia tekstejä tutuista aiheista, seuraamaan tekstin pääajatuksia,  avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä käyttämään englanninkielisiä lähteitä
• erottamaan selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat sekä keskeisiä  yksityiskohtia
Kulttuuritaidot AK1-3
Oppilas oppii
• syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta
• vertailemaan omaa kulttuuria ja maata muihin maihin ja kulttuureihin
• toimimaan ja viestimään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa  arkipäivän tilanteissa
Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7
Oppilas oppii
• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja  opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan
• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin  tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden  saavuttamiseksi sekä tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit AK1-7
Luokilla 3-8 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• vapaa-ajan vietto ja harrastukset
• matkustaminen
• julkiset palvelu
• opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
• kestävä kehitys
• terveys ja hyvinvointi
• tiedotusvälineet
Rakenteet
Luokilla 3-8 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi,  apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit,  sanajärjestys, artikkelit,  monikko, genetiivi, prepositiot
Viestintästrategiat AK 1-3
• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely  muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja  vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa,  joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut)
Englanti A2 -kielenä
7.- 9. lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden englanti A1 –kielenä  opetussuunnitelmaa.
Englanti B1 -kielenä
7. lk
Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 3. ja 4. luokan tavoitteita ja keskeisiä  sisältöjä oppilaiden ikätaso huomioiden.
8. lk
Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 5. luokan tavoitteita ja keskeisiä  sisältöjä oppilaiden ikätaso huomioiden.
9. lk
Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 6. luokan tavoitteita ja keskeisiä  sisältöjä oppilaiden ikätaso huomioiden

KAKSIKIELINEN OPETUS (suomi-englanti), englanti A1-kielenä

Vuosiluokat 7-9
YLEISTÄ
Kaksikielisen opetuksen kielijako ja –politiikka
Suomen- ja englanninkielisen opetuksen osuudet vaihtelevat eri kouluissa, kaikissa  on kuitenkin pyrkimyksenä opettaa englanniksi 1.-2. luokilla 80 % kaikesta  opetuksesta, 3.-4. luokilla 60 % ja 5.-9. luokilla 50 %. Kouluissa on pohdittu, mitkä  aineet opetetaan milläkin luokalla milläkin kielellä. Periaate on, että oppilas  omaksuu käsitteet molemmilla kielillä siten, että hän saavuttaa eri oppiaineiden  tavoitteet opetuskielestä huolimatta. Tästä periaatteesta käytetään jatkossa  käsitettä kaksikielinen opetus.
Ratkaisuvaihtoehtoja kaksikielisyyden toteuttamiseksi kouluissa ovat:
• Kaksikielisyys aineen sisällä yhtenä vuonna
• kurssit aihepiirien mukaan (esim. historia)
• osa tunneista kummallakin kielellä (esim. YL englanti / maantieto suomi)
• ”Perinteinen” malli: yhtenä vuonna kokonaan yhdellä kielellä eli sekä materiaali  että opetus samalla kielellä
Kaksikielisen opetuksen opettajat käyttävät vain yhtä kieltä oppilasryhmänsä  kanssa. Oppilaiden äidinkielellä on kuitenkin tärkeä osa oppimisprosessin tukena.  Äidinkieli paitsi antaa perusteita kielen oikealle rakentumiselle myös selkiinnyttää  käsitteitä ja sisältöjä (esim. äidinkielinen oppikirja kotona 'taustalukemisena'  aineessa, joka muuten opetetaan englanniksi).
Kaksikielinen opetus on Espoossa vielä suhteellisen uutta, ja sitä on jatkuvasti  kehitetty lähinnä koulukohtaisesti. Koulut ovat luoneet omia linjauksiaan, joita  arvioidaan jatkuvasti. Linjauksia voidaan muuttaa kokemusten perusteella.  Opetussuunnitelmatyöryhmä katsoi,  ettei ole tarvetta toteuttaa opetusta kaikissa  kouluissa samalla tavalla, vaan koulut tekevät omat linjauksensa resurssiensa ja  kokemustensa perusteella. Kouluissa on kuitenkin varmistettava, että kaksikielisyys  toteutuu kaikissa aineissa. Tämä suunnitelma on pohjana uudelle yhtenäiselle  linjaukselle Espoon kaksikielisen opetuksen toteuttamiseksi Jalavapuiston,  Kilonpuiston ja Tähtiniityn kouluissa. Suunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan  kokemusten perusteella.
Kaksikielisen opetuksen tuntijako
Englannin kielen opetussuunnitelma kaksikieliseen opetukseen luokille 1-6 on  laadittu Espoon suomenkielisen opetuslautakunnan 31.03.2004 hyväksymän  tuntijaon mukaan. Vuosiluokkien 7-9 englannin kielen tuntijako perustuu Espoon  peruskoulujen yleiseen  tuntijakoon A-kielessä. Vuosiluokittaiset tuntimäärät  ilmenevät kunkin vuosiluokan kohdalta.
Opetuksen osa-alueet
Suullinen Kirjallinen
Vastaanottaminen Kuunteleminen Lukeminen
Tuottaminen Puhuminen Kirjoittaminen
Taulukko 1. Kielenoppimisen osa-alueet kaksikielisessä opetuksessa
Kielenoppimisen osa-alueet muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Ne  linkittyvät luontaisesti toisiinsa, mutta tarkempien oppisisältöjen määrittelemiseksi  ne on huomioitava erillisinä. Luokkakohtaiset tavoitteet perustuvat aikaisemmilla  luokka-asteilla opittujen taitojen varaan. Opitut taidot kehittyvät myöhempinä  vuosina.
Yhteistyö suomen kieltä opettavan opettajan kanssa
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja englannin kielellä opettavat opettajat pyrkivät  tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä opetussuunnitelman tavoitteiden  saavuttamiseksi. Yhteistyön tarve korostuu 1.-2.luokilla, joilla äidinkielen ja  kirjallisuuden tunteja on vähemmän kuin yleisopetuksessa. Opettajat sopivat  koulukohtaisesti yhteistyön sisällöistä. Keskeisimpiä yhteistyöalueita ovat  opetussuunnitelman kohdat vuorovaikutustaidot ja tiedonhankintataidot. Lisäksi  vastuu kirjoituskirjainten opettamisesta on yhteinen.
Muita yhteistyön alueita
- puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
- tietotekniikan opetus
- kirjastoon tutustuminen
- muiden englanniksi opetettavien aineiden integrointi suomenkielisen opetuksen  kanssa
Kulttuurinen osaaminen
Kulttuurikasvatuksen painopiste on kielen käytön kulttuurissa. Englanti on  kansainvälinen kieli, ja kaksikielinen opetus antaa mahdollisuudet  kanssakäymiseen muiden kansojen ja kulttuurien kanssa.
Opetusmenetelmät
Kouluilla ja opettajilla on pedagoginen vapaus valita opetusmenetelmänsä  tavoitteiden  saavuttamiseksi. Kuitenkin opetusmenetelmien ja –välineiden  valinnassa otetaan huomioon monipuolisuus. Menetelmät ja välineet voivat sisältää  esim. opetuksen osa-alueittain:
Puhuminen ja kuunteleminen:
- laulut, leikit, riimittely, pelit,
- opetuskeskustelut, ryhmäkeskustelut,
- draama, esitelmät, esitykset, kerronta,
- yksilö- ja ryhmätyö,
- ääni- ja videonauhat (valmiit, oppilaiden tuotokset)
- opintokäynnit, vierailut, vierailijat,
Kirjoittaminen:
- tarinat, kertomukset, runot, kirjoitelmat, tutkielmat, näytelmät,
- aivoriihet, miellekartat,
- työmonisteet, vihkotyö, kirjallinen työ,
- julkaisut, tuotokset, taiteet,
Lukeminen:
- ohjattu lukeminen, yksinluku, ryhmäluku,
- kauno- ja tietokirjallisuus, painetut materiaalit,
- sanalistat, sanastot, sanakirjat
- sähköiset materiaalit, CD-romit, Internet, sähköpostiyhteydet, sähköiset  oppimisalustat

OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN  ENGLANNIN KIELESSÄ
7. lk (2 tuntia)
TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
- käyttää englantia koulutyössään yhä varmemmin
- ymmärtää eri lähteistä kuulemiansa englannin eri variaatioita (esim. murteet,  puhekieli, muodollinen kieli)
- lukee ääneen erilaisia tekstejä
Lukeminen ja kirjallisuus
Oppilas
- harjaantuu lukemaan kielen paikallisia ja sosiaalisia variaatioita
- opettelee esittämään syy-yhteyksiä ja perustelemaan näkökantoja tekstin pohjalta
- lukee itsenäisesti
- tutustuu joihinkin nuortenkirjallisuuden klassikoihin
Kirjoittaminen
Oppilas
- opettelee esseiden kirjoittamisesta
- kirjoittaa monipuolisesti erilaisia tekstejä (esim. puheet, muodolliset kirjeet,  vuoropuhelut, mielipidekirjoitukset)
- opettelee tunnistamaan ja korjaamaan virheitä kirjoituksessaan
Kielioppi ja kielenhuolto
Oppilas
- syventää tietojaan ja taitojaan aikaisemmin opituissa kielioppiasioissa
- oppii uusia ja vaikeampia lauserakenteita
8. lk (3 tuntia)
TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
- käyttää englantia koulutyössään yhä varmemmin
- ymmärtää eri lähteistä kuulemiansa englannin eri variaatioita (esim. murteet,  puhekieli, muodollinen kieli)
- lukee sujuvasti ääneen erilaisia tekstejä
- harjaantuu käyttämään kieliopillisesti ja tilannesidonnaisesti oikeita ilmaisuja
Lukeminen ja kirjallisuus
Oppilas
- kehittyy erilaisten tekstien lukemisessa ja tulkitsemisessa (esim. muodolliset  puheet, näytelmät, runot)
- harjaantuu lukemaan kielen paikallisia ja sosiaalisia variaatioita
- oppii erottamaan ja tulkitsemaan tekstien piilo- ja syvärakenteita
- oppii esittämään syy-yhteyksiä ja perustelemaan näkökantoja tekstin pohjalta
- lukee itsenäisesti
- tutustuu joihinkin nuortenkirjallisuuden klassikoihin
Kirjoittaminen
Oppilas
- harjaantuu ja kehittyy esseiden kirjoittamisessa
- kirjoittaa monipuolisesti erilaisia tekstejä (esim. puheet, muodolliset kirjeet,  vuoropuhelut, mielipidekirjoitukset)
- käyttää monipuolisia lauserakenteita
- tunnistaa ja korjaa virheet kirjoituksessaan
- kehittyy esseitä kirjoittamalla tulkitsemaan tekstejä
Kielioppi ja kielenhuolto
Oppilas
- syventää tietojaan ja taitojaan aikaisemmin opituissa kielioppiasioissa
- oppii uusia ja vaikeampia lauserakenteita

9. lk (3 tuntia)
TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT
Kielitaito
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
- käyttää englantia koulutyössään yhä varmemmin
- ymmärtää eri lähteistä kuulemiansa englannin eri variaatioita (esim. murteet,  puhekieli, muodollinen kieli)
- lukee sujuvasti ääneen erilaisia tekstejä
- puhuu varmuudella erityyppisissä tilanteissa ja erilaisille henkilöille (esim.  muodolliset  puheet, väittelyt, keskustelut)
- harjaantuu käyttämään kieliopillisesti ja tilannesidonnaisesti oikeita ilmaisuja
Lukeminen ja kirjallisuus
Oppilas
- kehittyy erilaisten tekstien lukemisessa ja tulkitsemisessa (esim. muodolliset  puheet, näytelmät, runot)
- harjaantuu lukemaan kielen paikallisia ja sosiaalisia variaatioita
- oppii erottamaan ja tulkitsemaan tekstien piilo- ja syvärakenteita
- oppii fiktion ennakoivaa lukemista ja johtopäätösten tekoa tekstin pohjalta
- lukee sujuvasti ja arvioi kriittisesti erilaisia tietotekstejä
- pystyy esittämään syy-yhteyksiä ja perustelemaan näkökantoja tekstin pohjalta
- lukee itsenäisesti
Kirjoittaminen
Oppilas
- kehittyy esseiden kirjoittamisessa ja argumentointitaidoissa
- kirjoittaa monipuolisesti erilaisia tekstejä (esim. puheet, muodolliset kirjeet,  vuoropuhelut, mielipidekirjoitukset)
- käyttää monipuolisia lauserakenteita
Kielioppi ja kielenhuolto
Oppilas
- oppii uusia ja vaikeampia lauserakenteita
Kulttuuritaidot
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
- ymmärtää eri lähteistä kuulemiansa englannin eri variaatioita (esim. murteet,  puhekieli, muodollinen kieli)
Lukeminen ja kirjallisuus
Oppilas
- kehittyy erilaisten tekstien lukemisessa ja tulkitsemisessa (esim. muodolliset  puheet, näytelmät, runot)
- harjaantuu lukemaan kielen paikallisia ja sosiaalisia variaatioita
- tutustuu nuortenkirjallisuuden klassikoihin
Opiskelustrategiat
Lukeminen ja kirjallisuus
Oppilas
- lukee sujuvasti ja arvioi kriittisesti erilaisia tietotekstejä
- pystyy esittämään syy-yhteyksiä ja perustelemaan näkökantoja tekstin pohjalta
- lukee itsenäisesti
Kirjoittaminen
Oppilas
- tunnistaa ja korjaa virheet aktiivisesti kirjoituksessaan
- kehittyy esseitä kirjoittamalla tekstien tulkinnassa
Kielioppi ja kielenhuolto
Oppilas
- syventää tietojaan ja taitojaan aikaisemmin opituissa kielioppiasioissa

ARVIOINTI
7 .lk
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
- erottaa olennaisen kuulemastaan vaikeammastakin puheesta
- käyttää selkeää englantia erilaisissa tilanteissa ottaen kuulijat huomioon, esim.  suulliset esitykset, keskustelut
- osallistuu rohkeasti ja aktiivisesti puhetilanteisiin esittämällä mielipiteitä ja  tekemällä kysymyksiä
- lukee ääneen vaikeampia tekstejä eläytyen ja kielen rytmin huomioiden
Lukeminen ja kirjallisuus
Oppilas
- lukee säännöllisesti ja itsenäisesti
- löytää tietoa tietolähteistä ja osaa yhdistellä ja käyttää tietoa
- osaa arvioida tietolähteiden luotettavuutta
Kirjoittaminen
Oppilas
- kirjoittaa erilaisia selkeitä ja johdonmukaisia kirjoitelmia, esim. käsikirjoitus,  uutinen, asiateksti
- kuvailee kiinnostavasti asioita, paikkoja, tapahtumia ja henkilöitä
- kirjoittaa ja käyttää sanoja ja rakenteita monipuolisesti ja enimmäkseen oikein
- osaa tunnistaa ja korjata virheitä tekstistä
Kielioppi ja kielenhuolto
Oppilas
- käyttää verbien eri aikamuotoja useimmiten oikein
- osaa kirjoittaa monipuolisesti
8. lk
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
- erottaa olennaisen kuulemastaan vaikeammastakin puheesta
- käyttää selkeää englantia erilaisissa tilanteissa ottaen kuulijat huomioon, esim.  suulliset esitykset, keskustelut
- osallistuu rohkeasti ja aktiivisesti puhetilanteisiin esittämällä mielipiteitä ja  tekemällä kysymyksiä
- lukee ääneen vaikeampia tekstejä eläytyen ja kielen rytmin huomioiden
Lukeminen ja kirjallisuus
Oppilas
- lukee säännöllisesti ja itsenäisesti
- löytää tietoa tietolähteistä ja osaa yhdistellä ja käyttää tietoa
- osaa arvioida tietolähteiden luotettavuutta
- alkaa ymmärtää ja analysoida lukemaansa tekstiä kriittisesti ja osaa tehdä  johtopäätöksiä lukemastaan
Kirjoittaminen
Oppilas
- kirjoittaa erilaisia selkeitä ja johdonmukaisia kirjoitelmia, esim. käsikirjoitus,  uutinen, asiateksti
- kuvailee kiinnostavasti asioita, paikkoja, tapahtumia ja henkilöitä
- kirjoittaa ja käyttää sanoja ja rakenteita monipuolisesti ja enimmäkseen oikein
- osaa tunnistaa ja korjata virheitä tekstistä
Kielioppi ja kielenhuolto
Oppilas
- käyttää verbien eri aikamuotoja useimmiten oikein
- osaa kirjoittaa monipuolisesti
9. lk
Katso: PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ,  Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, A-kielet .
8.5 Ranska A1 -kielenä
7. lk
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• selviytymään tavanomaisimmista arkipäivän keskusteluista ja asiointitilanteista  AK3
• kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä AK3
• kuvailemaan lyhyesti itseään ja lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti
• ymmärtämään tuottamistasoaan vaikeampaa puhetta ja tekstiä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• toimimaan ranskalaisessa kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa  arkipäivän tilanteissa AK2
• oppii lisää ala-asteella opittuja ranskalaisen kulttuurin perusasioita kuten  ruokakulttuurin tärkeyttä, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin  liittyviä tapoja AK2
• näkemään eroja oman ja ranskalaisen kotiympäristön välillä
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tapoja oppia kieltä ja mahdollisesti  tunnistamaan niistä itselleen sopivimpia
• ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistä huolimatta
• asettamaan itselleen pienimuotoisia tavoitteita ja ymmärtämään pitkäjänteisen  työn merkityksen niiden saavuttamiseksi AK1
• arvioimaan omia edellytyksiään kielenoppijana AK1
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• yleiset asiointi- ja viestintätilanteet
• vapaa-aika ja harrastukset
• ihmisen ja ympäristön kuvailu
• matkailu AK 2
• koulu ja opiskelu
• Pariisi AK2
Rakenteet
• kerrataan ala-asteella opittuja rakenteita
• partitiivi
• tutustutaan imperatiiviin
• 3-muotoiset adjektiivit
• epäsäännöllisiä verbejä nykyajassa
• tutustutaan objektipronomineihin
• tutustutaan passé composé:n käyttöön
Viestintästrategiat
• harjoitellaan viestin perillemenoa puutteellisinkin keinoin
• tutustutaan ranskalaisille tyypilliseen nonverbaaliseen viestintään

8. lk
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kertomaan omasta elinympäristöstään ja nuorten elämään liittyvistä asioista ja  keskustelemaan näistä asioista apuneuvoja käyttäen AK2
• kuvailemaan itseään ja ympäristöään ja kertomaan yksinkertaisesti menneistä  tapahtumista suullisesti ja kirjallisesti
• vertailemaan asioita ja kertomaan myös omista tunteistaan
• ymmärtämään yleiskielisestä puheesta ja tekstistä sen keskeisimmän viestin
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• käyttämään sujuvammin jo oppimiaan kulttuuritaitoja
• lisää ranskalaisen kulttuurin erityispiirteitä AK2
• tuntemaan tarkemmin Ranskan eri alueita, sen kaupunkeja ja maaseutua,  historiaa ja  juhlia AK2
• näkemään eroja suomalaisten ja ranskalaisten elinympäristöjen välillä AK5
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• valitsemaan itselleen sopivimpia työtapoja
• oppimaan myös virheistään AK1
• ymmärtämään oman työn merkityksen oppimisessa ja siten kantamaan vastuuta  opiskelustaan AK1
• ryhmittelemään kielen eri rakenteita ja osioita ja käyttämään sitä oppimisen apuna
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• asiointi- ja viestintätilanteita
• ihmisen ja ympäristön tarkempi kuvailu
• perhe ja yhteiskunta AK2
• opiskelu ja työ
• tunteet ja mieltymykset
Rakenteet
• harjoitellaan passé composé:n käyttöä
• tutustutaan relatiivipronomineihin
• tutustutaan refleksiiviverbeihin
• opitaan lisää epäsäännöllisiä verbejä
• kerrataan ja opitaan lisää kieltoilmauksia
• kerrataan objektipronomineja
• tutustutaan imperfektiin
• tutustutaan pronominaaleihin
• tutustutaan adverbeihin
• tutustutaan imperfektin ja passé composé’n eroihin
• voidaan tutustua pluskvamperfektiin
Viestintästrategiat
• harjoitellaan viestin perille menoa tukeutuen synonyymisiin ilmaisuihin ja  parafraaseihin
• tutustutaan eleiden, ilmeitten, puheäänteiden ja äänenpainojen merkitykseen ja eri  käyttötapoihin
9. lk
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• käyttämään myös kielen idiomaattisia ilmauksia ja vaativampia rakenteita
• kuvailemaan ja keskustelemaan laajemmin itseään, tunteita ja lähipiiriä koskevista  asioista
• ymmärtämään oleellisimman sisällön myös muita aihepiirejä koskevista teksteistä  ja puheesta, tarvittaessa apuvälineitä käyttäen AK3
• ymmärtämään myös autenttista yleiskielistä puhetta ja tekstiä
Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• kertomaan kotiseudustaan ja –maastaan ja katsomaan Suomea myös  ranskalaisen silmin
• ymmärtämään myös muiden ranskankielisten maiden kulttuureja
• ymmärtämään ranskankielen merkitystä maailmassa
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• ymmärtämään ranskankielen rakenteita ja niiden merkitystä
• käyttämään paremmin hyväkseen omaksumiaan oppimistyylejä
• ymmärtämään, että kielen eri osa-alueet muodostavat kokonaisuuksia
• ymmärtämään, että osista muodostuva kokonaisuus auttaa häntä käyttämään  kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti
• arvioimaan itseään oppijana
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• eri elämänvaiheet ja niistä kertominen
• luonto ja luonnonsuojelu AK5
• kulttuurin eri osa-alueita AK2
• omasta maasta ja kulttuurista kertominen AK2
• ranskankielinen maailma AK2
Rakenteet
• kerrataan aiemmin opittua
• tutustutaan subjunktiiviin
• tutustutaan demonstratiivipronomineihin
• harjoitellaan lisää objektipronominien ja pronominaalien käyttöä
• opiskellaan vertailumuotoja
• tutustutaan futuuriin ja konditionaaliin
• tutustutaan ehtolauseisiin
• opitaan lisää käskymuotoja
• kerrataan ja opitaan lisää kieltoilmaisuja
Viestintästrategiat:
• opitaan käyttämään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia apukeinoja viestin  perille menemiseksi, kuten esimerkiksi kiertoilmaukset, parafraasit, eleet, ilmeet ja  äänenpainot

Ranska A2 –kielenä
7. – 9. lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden ranska A1 –kielenä  opetussuunnitelmaa.
Ranska B2 –kielenä
8. lk
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• ranskan kielen ääntämisen perusteet
• arkielämän tilanteiden keskeisimpiä fraaseja
• ymmärtämään hyvin yksinkertaisesta puheesta ja tekstistä sen olennaisimman  sisällön
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan ranskalaista kulttuuria AK2
• huomaamaan oman ja ranskalaisen kulttuurin eroja
• viestimään ranskalaiselle kulttuurille ominaisella tavalla kuten tervehtimiseen  liittyvä teitittely ja elekieli AK3
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja
• huomaamaan, että myös epätäydellinen viesti voi olla ymmärrettävä
• ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistä huolimatta
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• tervehtiminen ja esittäytyminen
• perhe, koti, ystävät ja koulu
• yksinkertainen lähiympäristön kuvaileminen
• ostoksilla käynti ja asiointi, esimerkiksi matkalippujen ostaminen
Rakenteet
• opiskellaan perussanastoa kuten värejä, numeroita, tavallisia substantiiveja,  verbejä ja pronomineja
• opitaan kellonajat
• opetellaan tavallisimpien verbien taivutus nykyajassa
• muodostetaan yksinkertaisia lauseita
• tutustutaan artikkelien käyttöön
Viestintästrategiat
• tutustutaan muutamiin yleisimpiin ranskalle tyypillisiin nonverbaalisiin ilmaisuihin
• opitaan ymmärtämään, että puutteellinenkin viesti voi olla ymmärrettävää
9. lk
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• ymmärtämään ranskankielen ääntämisen perussääntöjä
• kommunikoimaan yksinkertaisissa tilanteissa erilaisia apuneuvoja käyttäen
• ymmärtämään arkielämää käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön
• kirjoittamaan lyhyen viestin apuneuvoja käyttäen
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• ranskalaisen kulttuurin perusasioita kuten ruokakulttuurin tärkeyttä, arkipäivän  kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja AK2
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• löytämään itselleen sopivia työtapoja
• ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistään huolimatta
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan taitoja
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• asuminen ja vapaa-aika
• ihmisen ja ympäristön kuvailu
• lyhyen kirjallisen viestin kirjoittaminen
• lisää asiointitilanteita
• puhelinkäyttäytymistä AK3
Rakenteet
• tutustutaan partitiivi
• opiskellaan lisää verbien taivutusta nykyajassa
• tutustutaan objektipronomineihin
• voidaan tutustua passé composé -muotoon
• tutustutaan imperatiiviin
• tutustutaan 3-muotoisiin adjektiiveihin
Viestintästrategiat
• harjoitellaan ranskalle tyypillisiä esim. tervehtimiseen liittyviä viestintäkeinoja
• opitaan tunnistamaan keskeinen viesti puheesta ja tekstistä
8.6 Saksa A1 -kielenä
7. lk AK1-6
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• ymmärtämään ikäisensä nuoren elämänpiiriin liittyvää puhuttua ja kirjoitettua kieltä
• selviytymään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään liittyvissä  yksinkertaisissa tilanteissa.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• omaksumaan ja arvostamaan saksankieliseen kulttuuriin kuuluvia tapoja ja  tottumuksia  oman kulttuurin rikastuttajana.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä
• ilmaisemaan itseään saksan kielellä
• käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa saksan kielen opiskelussa
• arvioimaan omia saksan kielen opiskelutaitojaan ja on tarvittaessa valmis  muuttamaan työskentelytapojaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• oma lähipiiri
• vapaa-aika ja harrastukset
• koulu
• elinympäristö
• matkustaminen
• tunteiden ja mielipiteen ilmaiseminen ja niihin reagoiminen
• teitittely
Rakenteet
Syvennetään:
• preesens- ja perfektitaivutusta sekä modaaliapuverbejä
Harjoitellaan:
• substantiivin ja persoonapronominien sijamuotoja (nominatiivi, akkusatiivi, datiivi)
• datiiviprepositioita
• vaihtoprepositioita
• järjestyslukuja
Opetellaan:
• sivulauseen sanajärjestystä
• adjektiivien ja adverbien vertailua
• eriäviä yhdysverbejä
• akkusatiiviprepositiot
Viestintästrategiat
• tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• vuorovaikutustilanteessa oman näkökulman selittäminen ja tarkentaminen saadun  palautteen perusteella
• puuttuvan kielitaidon kompensointi apuneuvoja hyväksi käyttäen
• oman ääntämisen tarkkailu
• puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyviä ilmauksia
8. lk AK1-4, AK6-7
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• ymmärtämään erilaisissa palvelutilanteissa käytettävää selkeästi puhuttua ja  yksinkertaisesti kirjoitettua kieltä
• reagoimaan ymmärrettävästi vastaavanlaisissa tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• ymmärtämään saksan kielelle ominaista fraseologiaa
• yleistietoa Itävallasta ja Sveitsistä.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään myös pienen yleisön edessä
• päättelemään merkityksiä asiayhteydestä
• korvaamaan puuttuvan ilmaisun sanomalla asian toisin sanoin
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa saksan kielen opiskelussa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• asioimistilanteet (ravintola, majoituspalvelut, tien kysyminen ja neuvominen)
• Itävalta ja Sveitsi
• terveys ja hyvinvointi (sairastaminen)
• tiedotusvälineet (televisio, elokuvat, lehdistö)
Rakenteet
Syvennetään:
• persoonapronominien ja substantiivien sijamuotoja ( nominatiivi, akkusatiivi ja  datiivi)
• akkusatiivi- ja datiiviprepositioita
• pää- ja sivulauseen sanajärjestystä
• vaihtoprepositioita
• järjestyslukuja
Opetellaan:
• imperfektiä ja pluskvamperfektiä
• epäsuoria kysymyslauseita
• konditionaalia ja konjunktiivin imperfektiä
• adjektiivin taivutusta
• imperatiivia
• infinitiivirakenteita
• refleksiiviverbejä
Viestintästrategiat
• kielellinen ja tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• vuorovaikutustilanteessa vastakysymysten esittäminen ja tarkentaminen saadun  palautteen perusteella
• puuttuvan kielitaidon kompensointi apua pyytämällä tai toisin sanoin selittämällä
• tyypillisten fraasien havaitseminen
• palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia
9. lk AK1-7
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• ymmärtämään hänen omaa tulevaisuuttaan ja yhteiskunnallisia ilmiöitä  käsittelevää selkeästi puhuttua ja kirjoitettua kieltä
• reagoimaan ymmärrettävästi vastaavanlaisissa tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti
• osallistumaan lyhyehköön keskusteluun itselle tutuista aiheista.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• käyttämään saksan kielelle ominaista fraseologiaa
• yleistietoa Saksan osavaltioista ja Saksan historiasta
• kertomaan omasta maastaan ja kulttuuristaan.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• arvioimaan itseään saksan kielen taitajana
• hyödyntämään aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon haussa ja  työstämisessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• työelämä
• jatko-opinnot
• kulutus ja kierrätys
• Saksa maantieteellisesti ja historiallisesti
Rakenteet
Syvennetään:
• possessiivipronomineja
• maantieteellisiä nimiä
Opetellaan:
• genetiiviä
• futuuria
• heikkoja maskuliineja
• relatiivipronomineja
• passiivia
• wo-verbejä
• superlatiivia attribuuttina
Tutustutaan:
• pronominaaliadverbeihin
• kaksoisinfinitiiviin
Viestintästrategiat
• kielellinen päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• vuorovaikutustilanteessa yhteenvedon ja johtopäätösten tekeminen saadun  palautteen perusteella
• puuttuvan kielitaidon kompensointi toisin sanoin selittämällä
• tyypillisten fraasien omaksuminen
• puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä ilmauksia
Saksa A2 -kielenä
7.-9.lk
Opetuksessa noudatetaan saksa A1 –kielenä opetussuunnitelmaa vastaavilla  vuosiluokilla.
Saksa B2 -kielenä
8. lk AK1-7
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• saksan kielen ääntämisen perusteita
• kommunikoimaan tavallisimmissa viestintätilanteissa
• ymmärtämään helpohkoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä
• kirjoittamaan lyhyitä viestejä.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• omaksumaan ja arvostamaan saksankieliseen kulttuuriin kuuluvia tapoja ja  tottumuksia  oman kulttuurin rikastuttajana
• teitittelyn.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä
• ilmaisemaan itseään saksan kielellä
• ymmärtämään muissa kielissä hankittujen taitojen hyödyn saksan kielen  opinnoissa
• saksan kielelle ominaisia opiskelutaitoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• oma lähipiiri ja lähiympäristö
• saksan kielelle ominainen fraseologia
• arkipäivän viestintätilanteet (ostokset, ravintola, puhelinkeskustelu,  matkustaminen)
• koulu
• harrastukset
Rakenteet
• lukusanat
• kysymyssanat
• verbin preesenstaivutus
• modaaliverbit
• imperatiivi
• eriävät yhdysverbit
• persoonapronominien nominatiivi ja akkusatiivi
• omistuspronominit yksikössä
• substantiivien nominatiivi ja akkusatiivi
• kieltosanat
• päälauseen sanajärjestys
Viestintästrategiat
• tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• vuorovaikutustilanteessa oman näkökulman selittäminen ja tarkentaminen saadun  palautteen perusteella
• puuttuvan kielitaidon kompensointi toista vierasta kieltä apuna käyttäen
• oman ääntämisen tarkkailu
• puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyvien ilmauksien käyttö
9.lk AK1-7
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• hallitsemaan ääntämisen perusteet
• selviytymään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään liittyvissä  yksinkertaisissa tilanteissa
• kirjoittamaan ohjatusti pienimuotoisia kirjoitelmia.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• perusasioita kielialueen kulttuurista
• ymmärtämään saksalaista elämäntapaa.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan
• hyödyntämään muissa kielissä hankittuja taitoja saksan kielen opinnoissa
• arvioimaan omia saksan kielen opiskelutaitojaan ja on tarvittaessa valmis  muuttamaan työskentelytapojaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit
• arkipäivän viestintätilanteet (tien neuvominen ja kysyminen, lipunosto, ostoksilla,  voinnin tiedustelu)
• kotipaikkakunta ja Suomi
• juhlatraditiot
Rakenteet
• perfekti
• sivulauseen sanajärjestys
• substantiivien ja persoonapronominien datiivi
• akkusatiiviprepositiot
• datiiviprepositiot
• omistuspronominit monikossa
Viestintästrategiat
• kielellinen päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• vuorovaikutustilanteessa vastakysymysten esittäminen ja tarkentaminen,  keskustelun loppuun saattaminen ja yhteenveto saadun palautteen perusteella
• puuttuvan kielitaidon kompensointi toisin sanoin selittämällä
• tyypillisten fraasien havaitseminen ja omaksuminen
• palautteen antamiseen ja puheenvuoron ottamiseen sekä ylläpitämiseen liittyvien  ilmausten käyttö
8.7 Matematiikka
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen  ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen  ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja  täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan  ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti  -se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista  toimintaa ja  sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä  pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii  tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä  matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia  ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla,  tulee hyödyntää tehokkaasti.Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan  oppimisprosessin tukemisessa AK7
  7-9. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä  näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• loogista ja luovaa ajattelua
• soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja  päätelmiään
• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
• näkemään säännönmukaisuuksia
• työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Ajattelun taidot ja menetelmät
• loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,  rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden  esittämistä
• vertailun ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen, yksinkertaisten väitelauseiden  totuusarvon päättely, loogisten elementtien (ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole  olemassa) käyttö
• todistamisen pohjustaminen: systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi  osoittaminen, suora todistus
• luokittelun ja järjestämisen käyttö työkaluna
• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä mm. taulukoiden tai  piirrosten avulla
• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
• matematiikan historiaa
7. lk
KESKEISET SISÄLLÖT
Luvut ja laskutoimitukset
• luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut
• irrationaaliluvut, reaaliluvut (7. tai 8. luokka)
• vastaluku, käänteisluku, itseisarvo
• negatiivisten lukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku
• jakaminen murtoluvuilla
• potenssi, eksponenttina luonnollinen luku
• potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku (7., 8. tai 9. luokka)
• päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista, laskujen soveltaminen arkitilanteissa,  laskimen käyttö (7., 8. tai 9. luokka)
• laskujärjestys, lausekkeiden sieventäminen
• lukujen jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä (7. tai 8. luokka)
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella (7., 8. tai 9. luokka)
Algebra
• lauseke ja sen sieventäminen
• potenssilauseke ja sen sieventäminen (7., 8. tai 9.luokka)
• polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslasku (7. tai 8. luokka)
• muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen
• yhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko (7. tai 8. luokka)
• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen (7. tai 8. luokka)
• lukujonojen tutkimista ja muodostamista (7. tai 8. luokka)
Funktiot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla (7., 8. tai 9.  luokka)
• kerrataan lukuparin esittäminen koordinaatistossa
• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen  koordinaatistoon (7., 8. tai 9. luokka)
Geometria
• mittaamista ja muunnoksia
• kulmien välisiä yhteyksiä
• kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä, säännölliset monikulmiot, ympyrä ja  siihen liittyvät käsitteet
• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen (7. tai 8. luokka)
• geometristä konstruointia harpin ja viivaimen avulla
• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä (7. tai 8. luokka)
• symmetria suoran ja pisteen suhteen
• kierto ja siirto tasossa
• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys (7. tai 8. luokka)
Todennäköisyys ja tilastot
• diagrammien tulkinta (7., 8. tai 9. luokka)
8. lk
KESKEISET SISÄLLÖT
Luvut ja laskutoimitukset
• irrationaaliluvut, reaaliluvut (7. tai 8. luokka)
• potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku (7., 8. tai 9. luokka)
• lukujen jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä (7. tai 8. luokka)
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella (7., 8. tai 9. luokka)
• kombinatoristen ongelmien ratkaiseminen eri menetelmillä (8. tai 9. luokka)
• prosenttilaskut (8. tai 9. luokka)
• päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista, laskujen soveltaminen arkitilanteissa,  laskimen käyttö (7., 8. tai 9. luokka)
Algebra
• potenssilauseke ja sen sieventäminen (7., 8. tai 9.luokka)
• polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslasku (7. tai 8. luokka)
• polynomien kertolasku (8. tai 9. luokka)
• yhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko (7. tai 8. luokka)
• epäyhtälö (8. tai 9. luokka)
• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen (7. tai 8. luokka)
• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen (8. tai 9.luokka)
• verranto
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti (8. tai 9. luokka)
• lukujonojen tutkimista ja muodostamista (7. tai 8. luokka)
Funktiot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla (7., 8. tai 9.  luokka)
• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen  koordinaatistoon (7., 8. tai 9. luokka)
• lineaarinen funktio (8. tai 9. luokka)
Geometria
• yksikkömuunnoksia
• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen (7. tai 8. luokka)
• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä (7. tai 8. luokka)
• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys (7. tai 8. luokka)
• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu, tilavuuden ja pinta-alan laskeminen,  soveltaminen
(8. tai 9. luokka)
• Pythagoraan lause (8. tai 9. luokka)
Todennäköisyys ja tilastot
• todennäköisyyden käsite (8. tai 9. luokka)
• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi (8. tai 9. luokka)
• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen (8. tai 9. luokka)
• hajonnan käsite (8. tai 9. luokka)
• diagrammien tulkinta (7., 8. tai 9. luokka)
• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa  (7., 8. tai 9. luokka)
9. lk
KESKEISET SISÄLLÖT
Luvut ja laskutoimitukset
• potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku (7., 8. tai 9. luokka)
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella (7., 8. tai 9. luokka)
• kombinatoristen ongelmien ratkaiseminen eri menetelmillä (8. tai 9. luokka)
• prosenttilaskut (8. tai 9. luokka)
• päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista, laskujen soveltaminen arkitilanteissa,  laskimen käyttö (7., 8. tai 9. luokka)
Algebra
• potenssilauseke ja sen sieventäminen (7., 8. tai 9.luokka)
• polynomien kertolasku (8. tai 9. luokka)
• epäyhtälö (8. tai 9. luokka)
• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen (8. tai 9.luokka)
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti (8. tai 9. luokka)
Funktiot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla (7., 8. tai 9.  luokka)
• funktion käsite
• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen  koordinaatistoon (7., 8. tai 9. luokka)
• funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen  ja väheneminen
• lineaarinen funktio (8. tai 9. luokka)
• suoraan ja kääntäen verrannollisuus
Geometria
• yksikkömuunnoksia
• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu, tilavuuden ja pinta-alan laskeminen,  soveltaminen
(8. tai 9. luokka)
• Pythagoraan lause (8. tai 9. luokka)
• trigonometriaa, suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen (8. tai 9. luokka)
Todennäköisyys ja tilastot
• todennäköisyyden käsite (8. tai 9. luokka)
• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi (8. tai 9. luokka)
• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen (8. tai 9. luokka)
• hajonnan käsite (8. tai 9. luokka)
• diagrammien tulkinta (7., 8. tai 9. luokka)
• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (8.  tai 9. luokka)
8.8  Biologia ja maantieto
Biologia
VUOSILUOKAT 7–9
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja  tutkimusmenetelmiä AK3
• oppii mikroskoopin käytön AK7
• tunnistamaan vesiympäristön eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta  sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen AK5
KESKEISET SISÄLLÖT
Luonto ja ekosysteemit
• vesieliöiden tunnistaminen sekä kasvien keruun ohjeistus
• vesiekosysteemin ominaispiirteet
• luonnon monimuotoisuus
Elämä ja evoluutio
• yksisoluisen eliön rakenne ja toiminta
• eläinten rakenne ja toiminta sekä eläinkunnan järjestelmä
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja  tutkimusmenetelmiä AK3, AK7
• kuvaamaan elämän perusilmiöitä AK5
• tunnistamaan metsäekosysteemin eliölajeja ja arvostamaan luonnon  monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen AK5, AK7
• hahmottamaan metsäekosysteemin rakennetta ja toimintaa AK5
• tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien  kasvattamisesta AK 4, AK5
• tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja  esittämään  ongelmien ratkaisumahdollisuuksia AK3, AK4, AK5
• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen  kestävän käytön periaatteet. AK5, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Luonto ja ekosysteemit
• kotiseudun metsien keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä  ohjattu kasvien kerääminen
• ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsäekosysteemin ominaispiirteet sekä  metsän omakohtainen tutkiminen
• metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen
• luonnon monimuotoisuus
Elämä ja evoluutio
• solun rakenne ja toiminta
• kasvien rakenne ja toiminta
• eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä
• ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet
• biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset
Yhteinen ympäristö
• ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet
• oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön  tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja  tutkimusmenetelmiä AK3, AK7
• kuvaamaan elämän perusilmiöitä AK5
• tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään  seksuaalisuuden biologisen perustan AK1
• tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä AK1, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Elämä ja evoluutio
• solun rakenne ja toiminta
Ihminen
• ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot
• ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen
• perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä
Maantieto
VUOSILUOKAT 7–9
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään  muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia,  satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä AK3,  AK7
• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Amerikassa sekä  oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista AK4, AK7
• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin  maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin AK2
• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista  ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen  mukaisesti AK2, AK3, AK4
KESKEISET SISÄLLÖT
Maa – ihmisen kotiplaneetta
• maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan  hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen
• Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen  piirteiden vertailu
Yhteinen ympäristö
• ympäristö- ja kehityskysymykset Amerikassa sekä ongelmien  ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen
• ihminen luonnonvarojen kuluttajana
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään  muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia,  satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä AK3,  AK7
• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla AK3, AK7
• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa AK5
• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa ja  muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen  sijoittumista AK4, AK7
• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin  maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin AK2
• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista  ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen  mukaisesti AK2, AK3, AK5
KESKEISET SISÄLLÖT
Maa – ihmisen kotiplaneetta
• maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan  hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen
• maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
• Euroopan ja muun maailman luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen  piirteiden vertailu
Eurooppa
• Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan  peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla
• Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus
Yhteinen ympäristö
• ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä ongelmien  ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen
• Itämeren alueen ympäristökysymykset
• ihminen luonnonvarojen kuluttajana
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään  muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia,  satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä AK3,  AK7
• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä  oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista AK4, AK7
• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin  maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin AK2
• tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä  sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä AK2, AK5
• tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman  elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen AK4, AK5
• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista  ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen  mukaisesti AK2, AK3, AK5
KESKEISET SISÄLLÖT
Suomi maailmassa
• Suomen karttakuva ja maisema
• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu  ympäristö ja perinnemaisemat
• Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit
• vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä
• Suomi osana maailmaa
• oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö,  rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö
• ympäristö- ja kehityskysymykset Suomessa
8.9 Fysiikka ja kemia
VUOSILUOKAT 7-9
Fysiikka
7-9. lk
TAVOITTEET
Yhteiset vuosiluokille 7-9
Oppilas oppii
• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten  kanssa
• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien  hahmottamista
• havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua,  hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja  tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen
• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja  varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä  riippuvuuksia
• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä  sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten  luotettavuutta
• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan  fysikaalisia  ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita
• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta
• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä,  ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa
• tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia,  erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään  ilmiöiden syy-seuraus-suhteita
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja  kokemukset. Opetus perustuu kokeelliseen työskentelyyn, jolla pyritään  herättämään oppilaan mielenkiinto ja vastuu omasta työskentelystään. Havaintojen  ja tutkimusten avulla edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Oppilaita  ohjataan arvioimaan mittaustulosten  mielekkyyttä ja tekemään johtopäätöksiä.
Opetuksessa käytetään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka auttavat oppilasta  keskustelemaan ja kirjoittamaan fysiikan aihepiiriin kuuluvista asioista. Opetuksen  tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään teknologian merkitys  elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus antaa valmiuksia tehdä vastuullisia  valintoja esimerkiksi energiavarojen ja ympäristön kannalta.
Opetus käsittelee fysiikan eri osa-alueita siten, että oppilas saa käsityksen  fysiikasta tieteenä sekä oppii ymmärtämään fysiikan merkityksen jokapäiväisessä  elämässä.
7. lk
TAVOITTEET
Yhteisistä tavoitteista painotetaan
• turvallista työskentelyä yhdessä toisten kanssa AK1, AK6
• tarkoituksenmukaisten käsitteiden, suureiden ja yksiköiden käyttöä AK3, AK7
• ohjeiden mukaisten mittausten, havaintojen ja päätelmien tekemistä AK3, AK4,  AK6, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Perusmittauksia AK3, AK6, AK7
• luonnontieteellisiin menetelmiin tutustumista
• suureet
• massa, tilavuus, tiheys (mittaaminen, taulukointi, graafinen esitys, työselostuksen  laatiminen)
• painopiste ja tasapaino
Värähdys- ja aaltoliike AK3, AK6, AK7
• erilaisia värähtelijöitä, jaksollisuus, värähdysaika ja taajuus
• aaltoliikkeen synty ja ominaisuuksia
• ääni, äänen ominaisuuksien tutkimista (esimerkiksi resonanssi, kaiku), yhteydet  musiikkiin, melu
• valo, valon ominaisuuksien tutkimista (esimerkiksi heijastuminen, taittuminen,  värit)
• peilit, linssit, valonsädemallia käyttäen tutkitaan peilien ja linssien toimintaa
• optisten laitteiden toimintaperiaatteita
Luonnon rakenteet AK1, AK2, AK7
• maailmankaikkeuden mittasuhteita ja rakenteita
8. lk
TAVOITTEET
Yhteisistä tavoitteista painotetaan
• kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista AK 3, AK4
• yksinkertaisten graafisten ja algebrallisten mallien käyttämistä ilmiöiden  selittämisessä AK3, AK7
• luonnonilmiöiden ja prosessien tuntemista ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia  AK4, AK5, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Lämpö AK5, AK6, AK7
• lämpötila
• lämpöenergia, energian säilyminen
• lämpölaajeneminen
• olomuodon muutokset
• lämmön varastoituminen ja siirtyminen
Liike ja voima AK5, AK6, AK7
• vuorovaikutus ja voima (painovoima, kitka, paine, noste)
• tasainen ja kiihtyvä liike
• mekaaninen energia, työ ja teho
• yksinkertaiset koneet
9. lk
TAVOITTEET
Yhteisistä tavoitteista painotetaan
• vuorovaikutusten sekä ilmiöiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä AK4, AK5,  AK7
• eri lähteistä hankitun tiedon luotettavuuden arviointia AK3
• fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja  yhteiskunnassa AK2, AK4, AK5, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Sähkö AK6, AK7
• sähköinen ja magneettinen vuorovaikutus
• virtapiiri, sähköopin perussuureet ja niiden väliset riippuvuudet
• sähkön tuotanto sekä siihen liittyvät ilmiöt ja prosessit
• sähkölaitteiden toimintaperiaatteita, laitteiden taloudellinen käyttö
• sähköturvallisuus
Ydinfysiikkaa AK6, AK7
• ytimen rakenne, radioaktiivisuus
• säteilylajit
• säteilyn ominaisuuksia
• fissio ja fuusio
Energian tuotanto AK5, AK7
• energialähteet, niiden vertailu, ympäristövaikutukset
Kemia
VUOSILUOKAT 7-9
Luonnontieteiden opetus perustuu kokeelliseen lähestymistapaan. Kemian  opetuksen luonteeseen kuuluu tekemällä oppiminen ja oppilaskeskeisyys. Oppilas  oppii huomaamaan kemiallisia ilmiöitä ympärillään ja tekemään oikeita valintoja  kestävän kehityksen kannalta. Opetuksessa käytetään työmenetelmiä, jotka  ohjaavat mm. havainnointiin, luokitteluun, mallintamiseen, päätelmien tekemiseen  sekä turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn.
7-9. lk
TAVOITTEET
Yhteiset vuosiluokille 7-9
Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen AK1, AK5, AK6, AK7
• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä  tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä AK3, AK5,  AK7
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia  AK3, AK7
• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja  käyttämään niitä AK3
• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla AK7
• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa AK4, AK5, AK6,  AK7
• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että  yhteiskunnalle AK5, AK7
7. lk
TAVOITTEET
Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi
Oppilas oppii
• laboratoriotyöskentelyn perusteet
• kuvailemaan ja mallintamaan yksinkertaisia kemiallisia reaktioita
KESKEISET SISÄLLÖT
• työturvallisuus AK1, AK5, AK6, AK7
• puhdas aine ja seos sekä erotusmenetelmät
-aineiden luokittelu rakenneosien avulla puhtaisiin aineisiin ja seoksiin
-olomuodot ja liukoisuus
-aineiden erottelu erilaisten fysikaalisten ominaisuuksien perusteella, mm.  haihdutus, tislaus, paperikromatografia, uutto
• atomi
-atomin rakenne
-molekyyli
-alkuaineet
-kemiallisia merkkejä AK2
• kemiallinen reaktio ja yhdiste
-yksinkertaisia reaktioyhtälöitä
-kemiallisen reaktion havaitseminen
-reaktionopeuteen vaikuttavat asiat
• palaminen kemiallisena reaktiona
-palamisen edellytykset
-oksidit
-syttymispiste ja leimahduspiste
-paloturvallisuus AK6
• ilma ja vesi
-ilmakehän kaasujen ominaisuuksia
-hapen ja vedyn valmistus
-veden ominaisuuksia

8. lk
TAVOITTEET
Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi
Oppilas oppii
• ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja  sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle
• käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
KESKEISET SISÄLLÖT
• kemian peruskäsitteitä AK2
-yhdisteiden merkitseminen kemian merkkikielellä ja nimeäminen
-reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja kirjoittaminen
-jaksollinen järjestelmä
-kemiallinen sidos (ioniyhdiste ja molekyyliyhdiste)
• kemia ja luonto AK5, AK7
-happamat ja emäksiset aineet
-neutraloituminen ja suolat
-luonnon happamoituminen
-ilmakehän ympäristöongelmia
• metallien kemia AK5, AK7
-metallien valmistus ja elinkaari
-metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita
-jännitesarja ja sen sovellukset
-sähkökemiaa
-korroosio
9. lk
TAVOITTEET
Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi
Oppilas oppii
• ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja orgaanisten tuotteiden elinkaareen  liittyviä prosesseja
• käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
KESKEISET SISÄLLÖT
• hiiliyhdisteiden kemia AK2
-hiili
-hiilivedyt
-hiilivedyt raaka-aineina ja energianlähteinä
-alkoholit AK1
-karboksyylihapot
• ravintoaineet AK7
-rasvat
-hiilihydraatit
-valkuaisaineet
• kemianteollisuus ja tuotteiden elinkaaret AK4, AK5, AK7

8.10 Terveystieto
VUOSILUOKAT 7-9
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä AK1,  AK2, AK5
• opettelee huolehtimaan omasta terveydestään AK1, AK5
• oppii ymmärtämään yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden merkityksen sekä  keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisen hyvinvoinnissa AK1
• oppii ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen  yhteisöjen, kuten perheen ja koulun hyvinvoinnin edellytyksenä AK1, AK4
• oppii arvioimaan ympäristön terveyttä ja turvallisuutta AK1, AK5, AK6
• oppii arvioimaan elämäntavan ja median merkitystä terveyden ja turvallisuuden  näkökulmasta AK1, AK3, AK 6
• oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä AK1, AK6
KESKEISET SISÄLLÖT
Kasvu ja kehitys
• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet. syntymä ja kuolema AK1
• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus AK1
• psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus, itsensä arvostaminen, perhe ja  sosiaaliset suhteet AK1, AK4
• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys, erilaisuus ja suvaitsevaisuus AK1
• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita: kehittyvä seksuaalisuus AK1, AK6
• omasta terveydestä huolehtiminen AK1
Terveys arkielämän valintatilanteissa
• tupakka AK 1, AK6
• liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen AK1, AK 4, AK6
• median välittämä terveyskuva AK1, AK3, AK6
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä AK1
• oppilas oppii kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia  aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja  turvallisuuteen liittyviä valintoja AK1
• oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja  avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja  turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa AK1, AK6
• oppii tunnistamaan ja ymmärtämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä  selviytymisen taitoja AK1, AK6
• oppii arvioimaan ympäristön merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta  AK1, AK6
KESKEISET SISÄLLÖT
Kasvu ja kehitys
• fyysinen kasvu ja kehitys: terveyttä edistävä liikunta ja ravitsemus AK1
• psyykkinen kasvu ja kehitys: mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin  tasapaino, AK1
• sosiaalinen kasvu ja kehitys: välittäminen ja huolenpito AK1
Terveys arkielämän valintatilanteissa
• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja  erityisruokavaliot AK1
• alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat AK1,  AK6
• ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen AK1, AK6
• seksuaaliterveys: ihmissuhteet ja seksuaalisuus AK1, AK6
• tavallisemmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen ja  itsehoito AK1
• vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu AK1, AK5, AK6
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen,  vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä AK1, AK2
• oppii kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja AK1,  AK6
• oppii arvioimaan ympäristön ja kulttuurin merkitystä turvallisuuden ja terveyden  näkökulmasta AK1, AK2, AK6
• oppii käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja  tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveydenedistämiseksi AK1,  AK3, AK6, AK7
• oppii ymmärtämään sääntöjen ja sopimusten ja luottamuksen merkityksen  vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä AK1, AK4, AK5
• oppii ja tutustuu väestönsuojeluun AK1, AK4, AK5, AK6
KESKEISET SISÄLLÖT
Kasvu ja kehitys
• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilön kasvu ja vastuu yhteisössään AK1, AK6
Terveys arkielämän valintatilanteissa
• seksuaaliterveys: käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit AK1, AK6
Voimavarat ja selviytymisen taidot
• terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat AK1, AK6
• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot,  vuorovaikutustaidot AK1, AK6
• kehitykseen ja elämäkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen AK1,  AK6
• väestönsuojelun perusteita AK1, AK4, AK5, AK6
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
• kansantaudit AK1
• ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys AK1, AK,2, AK6
• lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva  lainsäädäntö AK1, AK5, AK6
• Keskeiset terveydenhuolto ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ AK ,  AK5, AK6, AK7

8.11 Uskonto
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä  ihmisen ja yhteisön elämässä
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
KESKEISET SISÄLLÖT
Maailmanuskonnot
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen  elämän pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin AK2, AK3
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen elämässä ja  yhteiskunnassa AK3
• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen AK3
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä AK1
• tiedostaa maailmankatsomukseensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
KESKEISET SISÄLLÖT
Kirkko
• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia  AK2
• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti  luterilainen usko, kristilliset symbolit AK4
Suomalainen katsomusperinne
• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko, ortodoksinen  kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja sekä  uskonnottomuus
• kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa  soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan AK1-AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Raamattu
• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
• Raamatun kulttuurivaikutuksia
• Vanhan testamentti Israelin historian ja uskon ilmentäjänä, Vanha testamentti  juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
• Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
Ihminen eettisenä olentona
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja  soveltaminen
• kristillinen ihmiskäsitys
• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
• kristillisen etiikan peruspainotuksia kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen  vuorisaarna yms.

8.12 Uskonto
ORTODOKSINEN USKONTO
VUOSILUOKAT 6-9
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja  laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä  muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman  maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden  ulottuvuutta elämässä
• perehtyy ortodoksiseen kirkkoon ja sen historiaan
• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
AK1, AK2, AK3, AK4, AK5
KESKEISET SISÄLLÖT
Raamattu
• Raamatun synty ja sisältö
• Raamattu pyhänä kirjana
Kirkkohistoria
• kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
• kirkkokunnat sekä ekumenia
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä  ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
AK1, AK2, AK3, AK4, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Kirkkohistoria
• Suomen ortodoksisen kirkon historiaa
• Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne
• Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys
Maailmanuskonnot
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja  uskonnollisen elämän pääpiirteet
• uskonnolliset ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmakatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä  ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen
• perehtyy ortodoksisen kirkon uskonkäsitykseen
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä  osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Liturgiikka ja uskonoppi
• sakramentit
• kirkkotaide ja kirkkomusiikki
• uskonopin keskeiset kohdat
Etiikka
• ortodoksinen ihmiskäsitys
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja  soveltaminen
• Vuorisaarnan etiikka
8.13 Uskonto
KATOLINEN USKONTO
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tutkii kirkon elämää eri aikoina ja rakentaa itselleen näkemystä kirkon historiasta  ja sen merkityksestä
• tutustuu suuriin uskontoihin pääpiirteissään; tietää kirkon käymästä dialogista  uskontojen kanssa AK3, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: KOHTAAMINEN
Kirkon historiaa
• kirkon historian päätapahtumia ja linjauksia
• kirkon liturgisen vuoden kehitystä eri aikoina
• kirkon ja yhteiskunnan suhteista ja vuorovaikutuksesta
Maailmanuskonnot
• juutalaisuuden, islamin ja Intian uskontojen syntyä ja elämää pääpiirteissään sekä  niiden kulttuurista vaikutusta AK2
• uskontojen välisen dialogin perusteita: Assisin rauhanrukoukset, dialogi  Suomessa
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• täydentää Raamatun ja Tradition tuntemustaan
• täydentää tietämystään uskon ja kristillisen elämän perusasioista AK1, AK2
• tutustuu uskonnolliseen kirjallisuuteen AK3
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: SISÄISTÄMINEN
Raamattu
• Raamatun synty ja rakenne
• Vanhan testamentin tuntemuksen täydentämistä: alkukertomukset, profeettoja
• Uuden testamentin tuntemuksen täydentämistä: Markuksen evankeliumi ja kirjeitä
• Raamatun ja Tradition suhde sekä Raamatun käyttö
Liturgia ja uskonoppi
• kokonaiskuvan saaminen sakramenteista
• uskonopin keskeisten kohtien hahmottaminen: Kolmiyhteinen Jumala,  spiritualiteetti, kuolema ja iankaikkinen elämä
Kirjallisuus
• kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeja
• yhden kirjan lukeminen ja referoiminen
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• laajentaa ja syventää näkemystään moraalista ja sen merkityksestä
• tarkastelee muita kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja opettelee kohtaamaan niiden  jäseniä ekumenian hengessä AK4
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: ELÄMINEN
Moraaliopetus
• käskyjen ja hyveiden tuntemus AK1
• kirkon opetus synnistä ja sen olemuksen pohdintaa yksilön, kirkon ja yhteiskunnan  kannalta
• seksuaalisuuteen, avioliittoon ja perheeseen liittyviä moraalikysymyksiä AK4,  AK5, AK6
Muut kristityt ja ekumeeninen liike
• ekumenian periaatteiden tuntemusta
• Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaan tutustumista
• Suomessa toimivien kristillisten kirkkojen ja yhteisön tuntemusta pääpiirteissään  AK2

8.14 Uskonto
ISLAMIN USKONTO
  7. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• perehtyy Koraaniin pyhänä kirjana
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä  ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy elämään islamilaisissa uskonnollisissa yhdyskunnissa AK3
• tutustuu suomalaiseen katsomusperinteeseen AK2, AK3
KESKEISET SISÄLLÖT
Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset
• Al-naba- ja Al-mursalat-luvut Koraanista
Islamin historiaa ja erityispiirteitä
• moskeija rakennuksena sekä uskonnollisen toiminnan keskipisteenä AK3
Suomalainen katsomusperinne AK2,AK3
• suomalainen muinaisusko
• monikulttuurisuus, uskonnot ja uskonnoton ajattelu Suomessa tänään
• uskonnonvapaus
8. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään AK2
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
KESKEISET SISÄLLÖT
Maailmanuskonnot
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen  elämän pääpiirteet AK2,AK3
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriinAK1
Suomalainen katsomusperinne
• historiallinen yleiskuva Suomen uskonnollisista oloista kuten esim. katolinen  keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika (kristinuskon käsittelyn yhteydessä)  AK3
Islamin historiaa ja erityispiirteitä
• islamin erityispiirteitä AK3
• islamin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle

9. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä  perehtymällä islamin uskonkäsitykseen ja elämään islamilaisissa uskonnollisissa  yhdyskunnissa Suomessa ja maailmassa AK1,AK2,AK3
• perehtyy islamiin sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
• tuntee islamilaisen moraaliopetuksen peruskäsitteitä ja osaa soveltaa niitä  eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
• elämän merkitys ja rajallisuus
• uskon ja tiedon suhde
Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset
• Sharia
Islamin historiaa ja erityispiirteitä
• islamin taide ja nashid AK7
• islamin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle AK1,AK2
Ihminen eettisenä olentona
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja  soveltaminen
• islamilainen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
• islamilaisen etiikan peruspainotukset
8.15 Elämänkatsomustieto
VUOSILUOKAT 6-9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja  maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Opiskellaan perustiedot erilaisista  katsomuksista ja uskonnoista sekä tuetaan nuoren kasvua vastuulliseksi ja  aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.

7. lk
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään AK1
• oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja  elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä AK3, AK6,  AK7
• oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme AK1, AK2
KESKEISET SISÄLLÖT
Katsomusten maailma
• maailmankuva, maailmankatsomus, elämänkatsomus
• katsomusten historiaa
• katsomusvapaus
• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus
• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
8. lk
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen  oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan  vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta AK5, AK6
KESKEISET SISÄLLÖT
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
• yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
• toimiminen kansalaisena, politiikka AK4
Etiikka ja hyvä elämä
• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu AK1
• ihmisoikeusetiikka AK1, AK2
• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä AK2
9. lk
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla  hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta
• kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan  kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen  ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• omaksua ja sisäistää maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän  kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,  yhteiskunnasta ja luonnosta
KESKEISET SISÄLLÖT
Kulttuuri
• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja  luontokeskeinen kulttuuri ja luonto AK5
• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus AK1, AK6
• kulttuurin tutkimus
Etiikka ja hyvä elämä
• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu AK1
• ympäristöetiikka AK5
Tulevaisuus
• tulevaisuuden tutkiminen AK3, AK4
• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus
• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi AK4
• toimiminen tulevaisuuden hyväksi, maailmanperintö AK4

8.16 Historia
VUOSILUOKAT 7–9
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900- luvuilla. Lisäksi on valittava yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä  tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
7 lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa AK2, AK3, AK7
- tietää mitä tarkoitetaan historiallisella lähteellä
- oppii käyttämään historian peruskäsitteitä
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman  perustellun mielipiteensä niiden pohjalta AK2, AK3, AK7
- oppii erilaisia tapoja hankkia historiallista tietoa
- ymmärtää, että historialliset lähteet voivat olla ristiriitaisia
- tuottaa yksinkertaisia historiallisia esityksiä
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia AK1, AK2, AK4, AK5,  AK7
- osaa eritellä historian tapahtumien syitä ja seurauksia
- oppii eläytymällä ymmärtämään historiallisia tapahtumia yksittäisen henkilön  kautta
KESKEISET SISÄLLÖT
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
• elämää 1800-luvun Suomessa
- omavarainen elämäntapa (esimerkiksi Espoo 1800-luvulla)
• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen  vaikutukset  Euroopassa
- Napoleonin sodat, vuosi 1848, Saksan yhdistyminen
- Suomen sota ja autonominen asema
• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
- esimerkiksi koululaitos, suomalaisuusaate, kielikysymys
Teollinen vallankumous
• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
- teollistuminen Euroopassa ja Suomessa
- teollisuustyöväestön asema ja sosialismi
- siirtolaisuus ja Yhdysvallat 1800-luvulla
• kaupungistuminen
- elämää teollisuuskaupungissa
Murrosten aika Suomessa
• sääty-yhteiskunnan mureneminen
- muuttuva maaseutu
- maaseudun tilattoman väestön ongelmat
• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
- puolueiden synty ja eduskuntauudistus
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
• ensimmäinen maailmansota
• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset  (voidaan opiskella myös 8. luokalla)
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota (voidaan opiskella myös 8. luokalla)
8 lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa AK2, AK3, AK7
- oppii käyttämään monipuolisesti historian käsitteitä
- ymmärtää historian lähteiden määrän kasvun ja monipuolistumisen 1900-luvulla
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman  perustellun mielipiteensä niiden pohjalta AK2, AK3, AK7
- oppii tunnistamaan luotettavan lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta
- tuottaa historiallisia esityksiä
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin AK1, AK3, AK4
- ymmärtää, että tulkitsijan oma asema ja näkökulma vaikuttaa hänen tulkintaansa  historiallisesta ilmiöstä
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia AK1, AK2, AK4, AK5,  AK7
- ymmärtää ja osaa eritellä historian tapahtumien syitä ja seurauksia
- ymmärtää, että valintoja tehdessään ihmisillä on ollut useita vaihtoehtoja
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta  koskevaa tietoa AK1, AK4, AK5, AK7
- oppii tekemään rinnastuksia historiallisten ilmiöiden ja nykyajan välillä
- oppii ymmärtämään arvomaailman vaikutusta ihmisen toimintaan
- ymmärtää nykyhetken ratkaisujen vaikutuksen tulevaisuuteen
KESKEISET SISÄLLÖT
Laman ja totalitarismin aika
• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
- ensimmäisen maailman sodan seuraukset
- modernin elämäntavan synty
• elämää demokratioissa ja diktatuureissa
- sotien välinen aika Euroopassa ja Yhdysvalloissa
- diktatuurien synty: Mussolini, Hitler, Stalin
- demokratian kriisi Suomessa
Toisen maailmansodan aika
• toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
- jälleenrakennus, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet
• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
• kylmä sota
- kaksinapainen maailma ja kylmän sodan kriisit
- Suomen asema idän ja lännen välissä
- Kylmän sodan päättyminen
• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat
- siirtomaiden itsenäistyminen
- kylmän sodan jälkeinen Eurooppa ja taloudellinen integraatio
- uusi maailmanjärjestys ja globalisaatio
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja  ympäristöön
• tiedonvälityksen kehitys
8.17 Yhteiskuntaoppi
VUOSILUOKAT 7-9
9. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta AK4, AK6
• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää  informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana AK3, AK4, AK5
• oppii tuntemaan julkiset palvelut AK4, AK6
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen AK1, AK4
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan  hyvinvoinnin tekijänä AK4, AK7
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten  elämään AK3, AK4, AK5, AK7
• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta AK1, AK3, AK4,  AK5
• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja  yhteiskunnallisena toimijana AK1, AK2, AK4, AK5, AK7
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset AK1, AK6
KESKEISET SISÄLLÖT
Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.
YKSILÖ JA YHTEISÖ
Yksilö yhteisön jäsenenä
• perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit
- erilaiset perhetyypit
- perhelainsäädäntö
- lapsenoikeudet ja tärkeät ikävuodet
• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena,  Pohjoismaissa ja EU:ssa
- sovinnainen ja epäsovinnainen vaikuttaminen
- kunnallinen päätöksenteko Espoossa
- nuori kunnallisena vaikuttajana ja nuorisovaltuusto
- kansalaisjärjestöt
Yksilön hyvinvointi
• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
- yhteiskunnan tuki yksilölle
- hyvinvointiyhteiskunta ja väestörakenteen muutokset
• tasa-arvo sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
- sukupuolten välinen tasa-arvo
- vähemmistöjen asema
Taloudenpito
• yksityisen taloudenpidon periaatteet ja kestävä kehitys
- kuluttajasuoja ja mainonta
- maksuhäiriöt
- kuluttajana vaikuttaminen
Kansalaisen turvallisuus
• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu
• liikenneturvallisuus
VAIKUTTAMINEN JA POLITIIKKA
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa
- kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
- vallan kolmijako
• demokratia, vaalit ja äänestäminen
• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla
- Suomen puoluejärjestelmä (oikeisto ja vasemmisto)
- eduskunta
- hallitus
- Euroopan Unioni
• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- tietoyhteiskunnan jäsenyys
- internet tietolähteenä ja tietosuoja
- tietosuoja
• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus
TALOUSTIETO
Kansantalous
• yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina
- talouden peruskäsitteet ja hinnan muodostus
- säästäminen ja sijoittaminen
• työnteko ja yrittäjyys
- järjestäytynyt työelämä ja nuoret työelämässä
- elinkeinorakenne
- espoolainen elinkeinoelämä ja yrittäjyys
• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
- kansainvälinen työnjako
Talouspolitiikka
• talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset  yksityistalouksiin
• julkinen talous ja verotus
- Espoon kunnallistalous
- harmaa talous
8.18 Musiikki
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas
• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla AK1
• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä  laajentaa ja  syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta AK2, AK3, AK5, AK6
• oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian,  dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä  käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä
• rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen  keksinnän keinoin AK1
KESKEISET SISÄLLÖT
• äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi-  ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa AK1, AK2
-ikäkauteen sopivaa lauluohjelmistoa mm. suomalaisia kansanlauluja, lauluja  populaarimusiikin eri alueilta, lauluja eri maista
• yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja - kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa AK1, AK2, AK3, AK6, AK7
• musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisoinnin,  kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä:
- rytmi: perussyke, beat-offbeat-backbeat, erilaisia tahtilajeja ja tempoja, erilaisia  aika-arvojen ja rytmin merkitsemistapoja
- melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä  sävel, erilaisia asteikkoja ja nuottinimet
- harmonia: duuri, molli ja pentatonia, erilaisia säestyksiä, sointumerkintä  (reaalisoinnut/sointuasteet)
- dynamiikka: esim. hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva, aksentti
- sointiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin soitinryhmiin ja soittimiin
- muoto: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD…(rondo), Intro, Coda
• monipuolista kuunteluohjelmistoa sekä sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti,  kulttuurisesti AK2, AK3
• ääniympäristö ja kuulonhuolto AK5
• omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua,  soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen AK1, AK3, AK4, AK5, AK7
8.19 Kuvataide
7. lk
TAVOITTEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1
• oppilas käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja tekniikoita mm. piirustus, maalaus,  grafiikka, keramiikka, kuvanveisto, ympäristö- ja tilataide, digitaalinen kuva
• oppilas käyttää kuvailmaisun mahdollisuuksia omien ajatustensa, havaintojensa,  mielikuviensa, mielipiteidensä ja tunteidensa ilmaisuun
• oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmätöissä
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2
• oppilas tuntee tyyli- ja taidehistoriaa, esim. Suomen kultakauden taide
• oppilas harjoittelee kuvan analysointia eri näkökulmista
• oppilas ymmärtää tekniikan, välineen ja sisällön yhteyksiä
• oppilas osaa hakea ja käyttää tietoja ja kuvalähteitä: esim. oppikirjat, tietokirjat,  internet
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6
• oppilas oppii käyttämään teknisen piirustuksen välineistöä ja kuvaamaan  kolmiulotteisia asioita ja ilmiöitä kaksiulotteisesti
• oppilas tutustuu mittakaavan käsitteeseen suunnittelussa
• oppilas tutustuu arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja  perinteisiin, esimerkkinä suomalainen arkkitehtuuri ja esineistö
Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK6, AK7
• oppilas syventyy valokuvan ja elokuvan ilmaisukeinoihin itse tekemällä
• oppilas syventyy graafisen suunnittelun keinoihin ja päämääriin
• oppilas tekee graafista suunnittelua
KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1
• tilan kuvaamisen keinot, mm. yhden pakopisteen perspektiivi
• kuvataiteen keskeiset tekniikat
• kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa
• ajatukset, havainnot, mielikuvat, unet, muistot, tunteet ja mielipiteet kuvailmaisun  lähtökohtana
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2
• analysoidaan taideteosten rakennetta ja sisältöä. (rakenne ja muoto, sisältö,  viesti, käyttötarkoitus, ajan kuva tekniikan, välineen ja sisällön yhteys
• tiedonhaku ja kuvalähteisiin tutustuminen tyyli- ja taidehistoriaan liittyen
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6
• ympäristön kuvaaminen eri välinein kiinnittäen huomiota arkkitehtuurin  tyylipiirteisiin
• tekninen piirustus ja kolmiulotteiset mallit
• tilan kokeminen
• viihtyisän asuinympäristön ehdot
Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK6, AK7
• opetellaan käyttämään tarkoituksenmukaisia ilmaisukeinoja ja välineitä omissa  töissä
• kameran ja videokameran tekniikka
• esim. kuvakoot, kuvakulmat, rajaus, valo ja varjo, kameran liikkeet
• viestin visualisointi, esim. esite, juliste, mainos
• kuvatyypit: käyttökuva, tiedottava kuva, taidekuva
8.20 Käsityö
7 lk
Tekstiilityö
TAVOITTEET
Syvennetään 1.-6. luokilla opittuja käsityötaitoja ja lisäksi
Oppilas
• omaksuu mielekkään ja myönteisen asenteen työntekoon, AK1
• oppii turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat, AK6
• pystyy toteuttamaan tuotteen ymmärtäen käsityöprosessin kulun
• osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä tavoitteena laadukas ja  persoonallinen käsityötuote, AK1, AK7
• oppii käyttämään erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita, AK7
• kehittää materiaali-, väri- ja muototajua sekä teknistä ajattelukykyä, AK1, AK7
• totutetaan itseohjautuvuuteen, AK1
• kehittää yhteistyötaitojaan työskennellessään ryhmän jäsenenä, AK1
• harjaannuttaa dokumentointitaitojaan
• oppii arvostamaan käsityökulttuuria, AK2
• arvostaa omaa ja muiden työtä, AK1
KESKEISET SISÄLLÖT
Ompelu:
• ompelukoneen monipuolinen käyttö ja sen puhdistaminen
• saumurin käyttö
• joustavan materiaalin ompelu
• vaatetukseen liittyvää kaavoitusta, kuosittelun alkeita
• vartalon perusmitat, mittataulukko
• kaava-arkin käyttö
• erilaisia leikkuusuunnitelmia
Neulonta:
• neuletiheys, neulemerkit, erilaisia neulepintoja
Virkkaus:
• syvennetään aikaisemmin opittua
Erikoistekniikoita mahdollisuuksien mukaan (esim. huovutus, kudonta,  kankaanpainanta)
Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus:
• tekokuidut
• kankaan rakenne, kudonnaisen ja neuloksen ero
• tekstiilien hoito-ohjemerkinnät
• kriittinen kuluttajuus
• muodin historiaa
• työväline- ja materiaalitietoa aihepiirien yhteydessä
Tekninen työ

TAVOITTEET
Syvennetään 1.-6. luokilla opittuja käsityötaitoja ja lisäksi
Oppilas
• omaksuu mielekkään ja myönteisen asenteen työntekoon, AK1
• kehittää tiedonhankintataitojaan
• osaa turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat, AK6
• kehittää ongelmanratkaisukykyään ja suunnittelutaitojaan nykyaikaisin välinein,  AK1, AK7
• osaa käyttää erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita, AK7
• ohjataan ja harjaannutetaan itseohjautuvuuteen, AK1
• kehittää yhteistyötaitoja työskennellessään ryhmän jäsenenä, AK1
• harjaannuttaa dokumentointitaitojaan
• osaa arvostaa käsityökulttuuria, AK2
• pystyy toteuttamaan tuotteen ymmärtäen käsityöprosessin kulun
• harjaannuttaa materiaali-, väri- ja muototajua sekä teknistä ajattelukykyään, AK1,  AK7
• havaitsee teknologisten sovellutusten merkityksen jokapäiväisessä elämässä,  AK7
Oppilasta kannustetaan ratkaisemaan teknisiä ongelmia omaperäisesti
KESKEISET SISÄLLÖT
Suunnittelu ja dokumentointi:
• suunnittelutaitojen kehittäminen
• tekninen piirtäminen: piirtäminen, mittakaavat ja mahdolliset atk-sovellukset
• kuvat, piirrokset ja raportit
Materiaalituntemus:
• eri materiaalien tunteminen ja ominaisuuksien hyödyntäminen
• eri materiaalien vaikutus työmenetelmiin puu-, metalli- ja muovitöissä
• materiaaleihin ja työaineisiin liittyvät työturvallisuusohjeet
Työturvallisuussäädökset (Käsityön työturvallisuusopas 2004), AK6
• työtilaan liittyvät turvallisuustekijät ja säännöt
• turvallisen työskentelyn oppiminen eri työmenetelmissä erilaisilla työvälineillä ja  työstökoneilla
• suojavälineiden käyttö
Liitostekniikat:
• eri materiaalien yhdistäminen
Puutekniikan perusteet:
• mittaaminen ja merkitseminen, liimaus, pinnankäsittely
• käsityövälineet: työkoneet Käsityön työturvallisuusoppaan 2004 mukaan:  vannesaha, oikohöylä, tasohöylä, porakoneet, talttaporakone, sorvi, hiomakoneet
Metallitekniikan perusteet:
• mittaaminen ja merkitseminen
• käsityövälineet: työkoneet Käsityön turvallisuusoppaan 2004 mukaan: porakoneet,  konesahaus, hitsaus eri menetelmin, nestekaasulaitteet, kaarisakset,  kulmahiomakone, penkkihiomakone, liimaus, kulmauskone, vipuleikkuri
Muovitekniikan perusteet:
• käsityövälineet: muovisärmäin, kuumailmapuhallin
• poraus, liimaus, hionta, kiillotus, taivutus
Kone- ja sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet:
• moottorit, piirilevyn valmistus, komponenttisymbolit, juottojärjestys ja toimivan  laitteen rakentaminen, kotelointi, suureet: virta, jännite, teho, resistanssi,  sähköturvallisuus ja kodin luvalliset sähkökytkennät
• elektroniikan tavallisimpien komponenttien tunnistaminen, ominaisuudet ja  käyttötarkoitukset
• mekaanisten laitteiden huolto ja korjaaminen
• teknologia, omaperäiset ratkaisut ja ongelmakeskeinen lähestymistapa
Kestävä kehitys:
• vahvistetaan vastuullista kulutuskäyttäytymistä, tuotteen elinkaaren ymmärtämistä  ja jäännösmateriaalien ja -aineiden kierrättämistä
Tietotekniikan käyttäminen apuna opetuksessa:
• oppilas osaa hankkia ja soveltaa tietoa käsiteltävään aiheeseen
8.21 Liikunta
Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja  kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.  Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista osana  ryhmäopetusta.
Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen,  psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta  ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa  huomioon oppilaan fyysinen ja motorinen kehitys, terveydentila ja mahdolliset  rajoitukset. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen  oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta.
Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta.  Opetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen, jonka lisäksi tutustutaan  kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen tehtävänä on myös opastaa  käyttäytymään turvallisesti liikenteessä.
Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset  olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä resurssit.
Liikunnanopetuksen keskeisinä aihekokonaisuuksina ovat kaikilla luokka-asteilla  ihmisenä kasvaminen (AK1) sekä turvallisuus (AK6).
7.lk
TAVOITTEET
Oppilas
• kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan  omaksumisen AK1
• kehittää edelleen motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja syventää  liikunnan lajitaitojaan
• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä  tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1
• kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6
• osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin  AK6
• jatkaa jo alakoulussa omaksumaansa henkilökohtaisen hygienian hoitoa
• osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti ja toiset  huomioiden AK1
• osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti
• ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä
• tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin
KESKEISET SISÄLLÖT
• perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja
• perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
• palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan
• luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5
• uintia ja vedestä pelastamista AK6
• talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja  mahdollisuuksien mukaan
• lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa
• fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1
• johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista mahdollisuuksien mukaan
8.lk
TAVOITTEET
Oppilas
• kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan  omaksumisen AK1
• kehittää edelleen motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja syventää  liikunnan lajitaitojaan
• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä  tarkkailemaan ja kehittämään oma toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1
• kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6
• osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja  huolehtii hygieniastaan
• osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti ja toiset  huomioiden AK1
• osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti AK1
• ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1
• tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin ja harrastusympäristöihin
KESKEISET SISÄLLÖT
• perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja
• perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
• palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan
• luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5
• uintia ja vedestä pelastamista AK6
• talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja
• lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa
• fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1
• johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista
9.lk
TAVOITTEET
Oppilas
• kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan  omaksumisen AK1
• syventää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja liikunnan lajitaitojaan
• ymmärtää liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä osaa  tarkkailla ja kehittää omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1
• syventää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6
• osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja  huolehtii hygieniastaan
• osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti ja toiset  huomioiden
• osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti AK1
• ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1
• tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan  harrastamismahdollisuuksista
KESKEISET SISÄLLÖT
• perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja
• perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
• palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan
• luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5
• uintia ja vedestä pelastamista AK6
• talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja
• lihaskuntoharjoittelua mm. tutustumista kuntosalityöskentelyyn ja lihashuoltoon
• fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1
• uusiin lajeihin tutustumista mahdollisuuksien mukaan
8.22 Kotitalous
7. lk
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• sujuvaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa AK1, AK3
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen  hyvinvoinnin kannalta AK1
• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja  toimintaansa AK1, AK 5
• ruokatalouden hoidon, kodin puhtaanapidon ja oman asun hoidon perustaitoja  AK5, AK6,  AK7
• soveltamaan ravitsemussuosituksia käytännön ruoanvalmistus- ja  valintatilanteissa AK6
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan  kulutukseen liittyviä ongelmia AK4, AK5, AK7
• arvostamaan kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja  monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia AK1, AK2, AK3
KESKEISET SISÄLLÖT
Perhe ja yhdessä eläminen
• yhteistyötaidot ja erilaisuuden hyväksyminen vuorovaikutustilanteissa AK1, AK2,  AK3
• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä sekä eri yhteisöissä AK1, AK2, AK4
• arkipäivän hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat AK1, AK2, AK4
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
• perusruoanvalmistusmenetelmät AK5, AK6, AK7
• ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka AK6
• ruoan laatu ja turvallisuus, huomioiden hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset  työtavat AK6
• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa  ruokakulttuurissa AK1, A2, AK3
• ruokakulttuurien muuttuminen AK2
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet AK3, AK4, AK6
• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö AK3, AK5, AK6
• kulutuksen ympäristövaikutukset AK5
• oman rahankäytön suunnittelua AK1, AK5
Koti ja ympäristö
• asunnon ja tekstiilien hoitoa AK5, AK7
• hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset työtavat AK5, AK6, AK7
• kotitalouden jätehuolto AK5
• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä AK7

8.23 Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksen tavoitteet ja sisällöt luokilla 1 – 9
Kaikilla luokka-asteilla tehdään yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyötahojen  kanssa sekä tutustutaan ammatteihin ja työelämään eri oppiaineiden yhteydessä.
7.lk
TAVOITTEET
Oppilas
• kasvaa yläkoulun opiskeluyhteisöön AK1
• opiskelee vastuullisesti, omatoimisesti ja suunnitelmallisesti AK1
• oppii itsetuntemusta ja kehittyy pohtimaan omaa ammatillista kehittymistään AK1,  AK4
KESKEISET SISÄLLÖT
• uudet oppiaineet ja aineopiskelujärjestelmä
• erilaiset opiskelutekniikat
• koulunkäynti- ja opiskelutaitojen vahvistaminen
• opiskelun ja oppimisen ohjaaminen AK1, AK3, AK4
• ryhmäytyminen ja kouluyhteisössä toimiminen
• yhteistyö opettajien kanssa ja erilaisissa oppilasryhmissä toimiminen
• ainevalintoihin ja muihin valintoihin ohjaaminen
• työelämään tutustuminen AK4
• ainevalintoja ja jatko-opintoja koskevaa tietoa huoltajille
• tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä AK1, AK2, AK4, AK5, AK7
8.lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan AK1, AK4
• tutustuu ammattialoihin ja koulutusvaihtoehtoihin AK4, AK7
• tutustuu ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalveluihin AK2, AK3, AK4, AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
• koulunkäynti- ja opiskelutaitojen vahvistaminen
• ainevalintoihin ja muihin valintoihin ohjaaminen AK1, AK2, AK4
• työelämään tutustuminen AK1, AK4, AK7
• jatko-opintomahdollisuuksiin perehdyttäminen AK1, A2, AK3, AK4, AK5, AK7
• opiskelua ja jatko-opintoja koskevaa tietoa huoltajille

9.lk
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan arkielämään ja elämänuraan  liittyvissä kysymyksissä AK1, AK2, AK3, AK4
• saa tukea ja ohjausta päätöksentekoon ja itsenäiseen valintaratkaisuun  peruskoulun päättövaiheessa
• oppii etsimään tietoa opiskelusta ja työelämästä Suomessa ja ulkomailla AK2,  AK3, AK4,  AK7
KESKEISET SISÄLLÖT
• työelämään tutustuminen (TET-jakso) AK1, AK4
• perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista AK4
• tutustuminen toisen asteen oppilaitoksiin
• korkea-asteen opiskeluvaihtoehtoihin tutustuminen
• jatko-opintoihin ohjaus
• ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalveluihin tutustuminen AK1, AK2, AK3, AK4, AK7
• jatko-opintoja koskevaa tietoa huoltajille sekä oppilaan ja huoltajan  valintapäätöksen tukeminen

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain valinnaisissa oppiaineissa

9.1 Musiikki
  8.-9. lk.  Valinnainen musiikki (1vvt/2vvt)
 
  KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
 
  TAVOITTEET
  • syventää oppilaan omaa musiikillista ilmaisua; soittamista, laulamista ja musiikillista keksintää
• kehittää oppilaan valmiuksia musiikin vastaanottamiseen ja musiikilliseen ilmaisuun sekä  yksin että ryhmässä
• musiikin perustietoja ja -taitoja harjoitetaan aktiivisia työtapoja käyttäen siten, että  oppilaalle syntyisi elävä kosketus musiikin eri lajeihin.
• auttaa oppilasta ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta
oppia toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin  kuuntelijana
• ymmärtämään musiikin yhteyksiä muihin taide- ja taitoalueisiin (esim. draa¬ma,  kuvataide)
• ymmärtämään toiminnan kautta musiikin elementtien (rytmi, melodia, harmonia,  dynamiikka, sointiväri, muoto) tehtävää musiikissa
• kannustaa musiikin harrastamiseen myös koulun jälkeen
• ohjata suvaitsevaisuuteen musiikillisessa yhteistoiminnassa

KESKEISET SISÄLLÖT
• musiikin valinnaisella kurssilla soitetaan, lauletaan sekä työskennellään aktiivisesti  musiikin tuottamisen, ilmentämisen ja musiikillisen keksinnän eri alueilla
• yhteismusisointi, sisältäen laulun sekä koulu- ja popsoittimet, muodostaa  valtaosan tuntiopiskelusta
• opetettavana aineksena käytetään erityylistä musiikkia
• oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet ja aiemmin hankitut taidot otetaan  huomioon

ARVIOINTI
Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan musiikillisen ilmaisun, ajattelun ja  ymmär¬tämisen kehittymistä sekä kannustaa ja antaa aineksia positiivisen  minäkuvan muo¬toutumiselle. Arvioinnin tehtävänä on informoida, ohjata ja auttaa  oppilaita opiskelun suuntaamisessa. Musiikissa rakentavalla ja kannustavalla  palautteella pyritään tukemaan oppi¬laiden musiikillista kehitystä ja kiinnostusta  musiikin harrastamiseen. Tärkeää on, että oppilas oppii myös itse arvioimaan omaa  työskentelyään ja edistymistään.
Tulosten lisäksi arvioidaan oppimisprosessia ja työskentelyä. Taidollisten ja  tiedollis¬ten tavoitteiden lisäksi arvioinnissa painottuvat oppilaan yritteliäisyys,  aktiivisuus ja vastuullisuus sekä kyky työskennellä yksin ja ryhmässä.

9.2 Kuvataide
8.-9. lk.  Valinnainen kuvataide 2vvt

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:

TAVOITTEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• oppilas käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja tekniikoita
• oppilas käyttää kuvailmaisun mahdollisuuksia omien ajatustensa, havaintojensa,    mielikuviensa, mielipiteidensä ja tunteidensa ilmaisuun
• oppilas osaa työskennellä itsenäisesti, pitkäjänteisesti ja yhteistoiminnallisesti

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• oppilas tuntee taidehistoriaa, erityisesti länsimaisen modernin taiteen historiaa
• oppilas syventää kuvan analysoimisen taitojaan
• oppilas käyttää erilaisia tieto- ja kuvalähteitä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• oppilas kuvaa kolmiulotteisia asioita ja ilmiöitä kaksiulotteisesti

Media ja kuvaviestintä
• oppilas käyttää eri kuvatyyppejä (käyttökuva, tiedottava kuva ja taidekuva) oman    kuvailmaisunsa pohjana

KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• kuvataiteen keskeiset tekniikat

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• modernin taiteen historian keskeiset tyylikaudet ja nykytaide
• taideteosten rakenteen ja sisällön analysointi
• tiedonhaku ja kuvalähteisiin tutustuminen

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• tila-käsitteeseen syventyminen
• kolmiulotteinen veistos

Media ja kuvaviestintä
• postmoderni kuvan käyttö
• eri kuvatyyppien suhteisiin syventyminen
• sarjakuva


8. lk. Taide ja tila 1vvt

TAVOITTEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• oppilas käyttää keskeisiä kuvan rakentamisen keinoja ja tekniikoita
• oppilas käyttää kuvailmaisun mahdollisuuksia omien ajatustensa, havaintojensa,   mielikuviensa, mielipiteidensä ja tunteidensa ilmaisuun
• oppilas osaa työskennellä itsenäisesti, pitkäjänteisesti ja yhteistoiminnallisesti

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• oppilas käyttää erilaisia tieto-ja kuvalähteitä
 
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• oppilas tutustuu tilataiteen ja installaation käsitteisiin
• oppilas tutustuu taiteen ja estetiikan merkitykseen rakennetussa ympäristössä

Media ja kuvaviestintä
• oppilas tutustuu taiteen rooliin osana viestintää
• oppilas tutustuu oman elinympäristönsä visuaaliseen viestintään



KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• kuvataiteen keskeiset tekniikat

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• tiedonhaku ja kuvalähteiden käyttö

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• tila ja ympäristö osana taiteen tekemistä
• viihtyisän oppimisympäristön ehdot

Media ja kuvaviestintä
• taiteen viesti julkisessa tilassa
• värien merkitys kuvaviestinnässä

9. lk. Taide ja viestintä 1vvt

TAVOITTEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• oppilas syventyy kuvallisen viestinnän eri työtapoihin ja tekniikoihin
• oppilas käyttää kuvailmaisun mahdollisuuksia omien ajatustensa, havaintojensa,    mielikuviensa, mielipiteidensä ja tunteidensa ilmaisuun
• oppilas osaa työskennellä itsenäisesti, pitkäjänteisesti ja yhteistoiminnallisesti

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• oppilas tuntee kuvallisen viestinnän historiaa
• oppilas harjoittelee mediakuvan analysointia

Media ja kuvaviestintä
• oppilas käyttää valokuvausta omassa kuvallisessa viestinnässään
• oppilas syventää graafisen suunnittelun taitojaan
• oppilas perehtyy kuvittamiseen

KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• kuvallisen viestinnän keskeiset keinot ja tekniikat

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• analysoidaan mediakuvien rakennetta ja sisältöä

Media ja kuvaviestintä
• kameran tekniikkaan syventyminen
• valokuvauksen tekniikka ja ilmaisukeinot
• kuvitustaide


9. lk. Taidegrafiikka 1vvt

TAVOITTEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• oppilas käyttää taidegrafiikan eri menetelmiä omien ajatustensa, havaintojensa,  mielikuviensa, mielipiteidensä  ja tunteidensa ilmaisuun
• oppilas osaa työskennellä itsenäisesti, pitkäjänteisesti ja yhteistoiminnallisesti

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• oppilas tutustuu taidegrafiikan perinteeseen
• oppilas ymmärtää taidegrafiikan eri menetelmien tekniikan, välineen ja sisällön  yhteyksiä

KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• taidegrafiikan eri tekniikat mahdollisuuksien mukaan, esim. press print, linopiirros,  carborundum
• kuvasymboliikka omassa kuvailmaisussa
• oma kokemusmaailma kuvailmaisun lähtökohtana

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• taidegrafiikan eri tekniikoiden tuntemus
• vedosmerkinnät
9.3 Tekninen työ
8. ja 9.luokka
KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
TAVOITTEET
Oppilas saa elämässä hyödyllisiä tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä  ammatinvalinnassa ja kodin päivittäisten tehtävien hoidossa sekä antavat iloa  jokapäiväiseen elämään. Itsenäisessä ja ryhmätyöskentelyssä työpaikan  siisteydestä ja yleisestä järjestyksestä huolehtiminen kuuluu jokaisen oppilaan  vastuualueeseen. Opetukseen voidaan sisällyttää myös muita sellaisia asioita, jotka  kulloinkin katsotaan sopivan senhetkiseen teemaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilas voi valita pitkän kurssin 8. ja 9. luokalle ja/tai lyhyen kurssin 8. ja/tai 9.  luokalle.
PUUTYÖ
• perehdytään mitoitukseen ja materiaalin valintaan
• oman työn suunnittelu ja mitoitus
• pinnan käsittelyä
• työturvallisuuden tähdentäminen
• aiemmin opitun syventäminen
METALLITYÖ
• oman työn suunnittelu ja mitoitus
• metallien lämpökäsittely
• metallisorvaus
• polttoleikkaus
• puikkohitsaus
• putkityöt
• pinnankäsittelyä
• työturvallisuuden tähdentäminen

KONE- JA SÄHKÖOPPI SEKÄ ELEKTRONIIKKA
 moottoreiden toiminnan tarkastelua
 pienimuotoisia "jokamiehen" korjaus- ja huoltotöitä
 luvallisia "jokamiehen" sähkötöitä
 sähköpiirustusten tulkintaa
 elektronisten laitteiden valmistusta
 piirilevyn valmistus valokuvausmenetelmällä
 työturvallisuuden tähdentäminen


ARVIOINTI
Oppilaan edistymistä arvioidaan yhdessä oppilaan kanssa kunkin jakson lopussa.  Arvioinnissa pyritään kannustamaan ja tukemaan oppilaan edistymistä. Arvioinnissa  painotetaan positiivista asennoitumista oppimiseen ja oma-aloitteisuutta.
9.4 Tekstiilityö
KOULUN OMAA TEKSTIÄ:

8 ja 9 lk: valinnainen tekstiilityö

Oppilas voi valita pitkän kurssin 8. ja 9. luokalle ja/tai lyhyen kurssin 8. ja/tai 9.  luokalle.

TAVOITTEET
Syvennetään ja varmennetaan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja ja lisäksi
Oppilas
• omaksuu vaativampia työmenetelmiä ja erilaisten materiaalien käyttöä
• tutustuu suomalaiseen käsityöperinteeseen
• tutustuu kansainväliseen tekstiilikulttuuriin
• pystyy työskentelemään omatoimisesti ja itsenäisesti
• pystyy työskentelemään parin kanssa sekä ryhmässä

KESKEISET SISÄLLÖT:
Oppisisällöt voidaan saavuttaa kokonaisuudessaan vain kun koko 2 vvt:n kurssi on  suoritettu. Suppeammilla kursseilla käsitellään vain osa tähän merkityistä sisällöistä  ja voidaan syventää jotain osa-aluetta. Kurssien sisältö suunnitellaan kurssin alussa  oppilaiden kanssa yhdessä huomioiden mm. vuodenaikojen vaihtelut ja juhlapyhät.

Ompelu:
• Ompelukoneen monipuolinen käyttö ja sen huoltaminen
• Saumurin käyttö ja huoltaminen
• Vaativien materiaalien ompelu
• Vaatetukseen liittyvää kaavoitusta, kaavamuutokset, kuosittelua
• Sisustustekstiilejä
Neulonta:
• Neulevaate/ asuste
• Koneneulonnan perusteita
Virkkaus:
• Syvennetään aiemmin opittua
Erikoistekniikoita mahdollisuuksien mukaan (esim. huovutus, kudonta,  kankaanpainanta)
Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus:
• Taloudellisuus
• Konehankinnat
• Ympäristö ja tekstiilit
• Tekstiiliperinne Suomessa ja maailmalla
• Työväline ja materiaalitietoa aihepiirien yhteydessä


ARVIOINTI:
Arvioinnin perusteena on innostuneisuus, oma-aloitteisuus ja suunnittelukyky sekä  valmistetut tuotteet.

9.5 Liikunta

Liikunta, vuosiluokat 7-9
Oppilas voi valita lyhyen kurssin 8. ja/tai 9. luokalle.

8. luokka

PALLOILUKURSSI

TAVOITTEET
Kurssilla harjoitellaan mailapeleissä tarvittavia tekniikoita ja taktiikoita sekä  syvennetään lajitietämystä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Lajit (sulkapallo, tennis, pöytätennis, squash, maahockey, salibandy ja jääpelit)  valitaan ryhmän mieltymysten mukaan. Osallistumisesta saattaa tulla joidenkin  lajien osalta pientä maksua.

ARVIOINTI
Hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat:
- oppilas osoittaa kiinnostusta liikuntatunteja kohtaan ja osallistuu niihin aktiivisesti
- oppilas on kannustava ja avulias sekä ottaa toiset huomioon
- oppilas pystyy itsenäiseen harjoitteluun

9. luokka

LAJIKURSSI

TAVOITTEET
Kurssilla tutustutaan lajeihin, joita ei yleensä päästä koulun liikuntatunneilla  kokeilemaan. Samalla tutustutaan Espoon liikuntapaikkoihin ja -palveluihin

KESKEISET SISÄLLÖT
Lajit (esim. jousiammunta, golf, lippupallo, melonta, spinning) valitaan ryhmän  mieltymysten mukaan. Osallistumisesta tulee joidenkin lajien osalta pieniä maksuja.

ARVIOINTI
Hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat:
- oppilas osoittaa kiinnostusta liikuntatunteja kohtaan ja osallistuu niihin aktiivisesti
- oppilas on kannustava ja avulias sekä ottaa toiset huomioon
- oppilas pystyy itsenäiseen harjoitteluun
9.6 Kotitalous
Kotitalous, vuosiluokat 7-9
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on opetella käytännön työtaitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Opetuksessa ohjataan oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristönsä viihtyvyydestä ja turvallisuudesta.
Kotitalousopetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen.  Oppiaineessa huomioidaan oppilaan omat lähtökohdat ja tuetaan nuoren  kokonaisvaltaista kasvua.
Opetuksessa perehdytään kysymyksiin, jotka käsittelevät perhettä ja yhdessä  elämistä, ravitsemusta ja ruokakulttuuria, kuluttajaa ja muuttuvaa yhteiskuntaa sekä  kotia ja ympäristöä.
Valinnaisen kotitalouden opetuksessa syvennetään 7. luokalla opittuja perustietoja  ja  –taitoja. Kotitalouden opetussuunnitelmassa on tavoitteiden ja sisältöjen jälkeen  viitattu kyseiseen aihekokonaisuuteen numeroin.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• sujuvaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa 1,3
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta 1
• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa 1,5
• ruokatalouden hoidon, kodin puhtaanapidon ja oman asun hoidon perustaitoja 5,6,7
• soveltamaan ravitsemussuosituksia käytännön ruoanvalmistus- ja valintatilanteissa 6
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia 4, 5,7
• arvostamaan kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia 1,2,3

9. LUOKALLA

JUHLAKURSSI (1vvt)
Kurssin tavoitteena on täydentää ja syventää perusopetusta, harjoittaa kädentaitoja, perehtyä juhlaperinteisiin ja tapakulttuuriin. Aihesisältöjä ovat esimerkiksi tee- ja kahvikutsujen suunnittelu ja toteutus, ajankohtaiset elintarvikkeet ja trendiherkut. Sisällöt muodostetaan kotitalouden opetussuunnitelman suuntaisesti huomioiden erityisesti oppilaiden omat toiveet ja ehdotukset. Hyväksytyn suorituksen edellytykset ovat samat kuin leivontakurssilla.


8. LUOKALLA

LEIVONTAKURSSI (1vvt)
Kurssilla syvennetään leipomistietoutta ja harjaannutetaan leipomisessa tarvittavia kädentaitoja. Lisäksi tutustutaan leivontaan liittyvään tapa- ja perinnekulttuuriin. Oman työn kannattavuutta arvioidaan tekemällä hintavertailua. Lisäksi tutustutaan leipomisessa tarvittaviin välineisiin ja pienkoneisiin. Kurssin aikana valmistetaan perinteisiä suomalaisia ja muiden maiden makeita ja suolaisia leivonnaisia. Hyväksyttyyn suoritukseen edellytetään oppilaan myönteistä suhtautumista oppiaineeseen, aktiivista osallistumista opetukseen, vastuuntuntoista ja yhteistyöhaluista työskentelyä, omatoimisuutta ja tehtävien loppuun asti saattamista.

       7. LUOKKA 8.  LUOKKA              9. LUOKKA

Perhe ja yhdessä eläminen


• yhteistyötaidot ja erilaisuuden hyväksyminen uorovaikutustilanteissa 1, 2, 3
• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä sekä eri yhteisöissä 1, 2, 4
• arkipäivän hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat 1, 2, 4 • työnjako perheessä
• käyttäytyminen arki- ja juhlatilanteissa

Ravitsemus ja ruokakulttuu-ri • perusruoanvalmistusmenetelmät 5, 6, 7
• ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka 6
• ruoan laatu ja turvallisuus huomioiden hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset työtavat 6
• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa 1, 2, 3
• ruokakulttuurien muuttuminen • ruoanvalmistuksen ja leivonnan
      tietojen ja taitojen syventäminen
• ajankohtaista tietoa ravitsemuksesta
      ja ruoan turvallisuudesta
• säilöntää
• elintarviketiedon syventäminen
• erityisruokavaliot
• kansallinen ruokaperinne
• kansainvälinen ruoka- ja tapakulttuuri

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta • kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet 3, 4, 6
• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö 3, 5, 6
• kulutuksen ympäristövaikutukset 5
• oman rahankäytön suunnittelua 1, 5 • oman työn ja palveluiden vertailua
• ruoan hintavertailua

Koti ja ympäristö • asunnon ja tekstiilien hoitoa 5, 7
• hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset työtavat 5, 6, 7
• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä 7
• kotitalouden jätehuolto 5 • kodinhoidon tietojen ja taitojen syventäminen
• keittiön pienet työvälineet ja pien-
      koneet sekä niiden käyttö ruoan-
      valmistuksessa
      kulutustottumukset ja ympäristö
• kierrätys


9.7 Ilmaisutaito
KOULUN OMAA TEKSTIÄ:
Ilmaisutaidon tavoitteena on rohkaista oppilaita kehittämään omaa ilmaisuaan,  kehittää sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja sekä tukea esiintymisrohkeutta. Oppilas  perehtyy teatterin maailmaan erilaisilla leikeillä, peleillä, ryhmätyö- ja  yksilöharjoituksilla.
7. luokka
Ilmaisutaitoa on 7. luokalla yhden vuosiviikkotunnin verran. Opetuksesta vastaavat  äidinkielen ja kirjallisuuden, musiikin, kuvataiteen ja liikunnan opettajat painottaen  oman oppiaineensa näkökulmaa imaisutaidon opetuksessa.
Tunneilla tehdään erilaisia ryhmäytymis-, tutustumis-, kontakti- ja  improvisaatioharjoituksia.
Arviointi suoritetaan asteikolla hyväksytty - hylätty.

8. luokka
Kahdeksannella luokalla ilmaisutaito on kahden vuosiviikkotunnin mittainen  valinnaisaine. 
TAVOITTEET
kehittää oppilaan ilmaisuvalmiutta ja esiintymisrohkeutta sekä sosiaalisia ja  ryhmätyötaitoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tunneilla perehdytään ilmaisutaidon perusteisiin erilaisten tutustumis-,  ryhmäytymis-ja kontaktiharjoitusten avulla. Lisäksi tehdään aisti-, keho-,  keskittymis- ja rentoutumisharjoituksia, joista edetään pieniin improvisaatioihin.  Tunneilla voidaan myös  pitää videoituja monologi- tai dialogiesityksiä, harjoitella  pienoisnäytelmiä sekä käsikirjoittaa ja toteuttaa kuunnelma. Ryhmän kanssa  voidaan myös tehdä esimerkiksi teatteri- ja elokuvavierailuja.

ARVIOINTI
Arviointi suoritetaan kouluarvosanoin, jolloin painopiste on innokkuudessa,  aktiivisessa  osallistumisessa ja ryhmätyöskentelytaidoissa.
9. luokka
Yhdeksännellä luokalla ilmaisutaito on kahden vuosiviikkotunnin mittainen  valinnaisaine.
TAVOITTEET
kehittää oppilaan ilmaisuvalmiutta ja esiintymisrohkeutta sekä sosiaalisia ja  ryhmätyötaitoja.

KESKEISET SISÄLLÖT
Tunneilla syvennetään ilmaisutaidon taitoja ja tietoja. Perehdytään syvemmin  teatterimaailmaan ja voidaan toteuttaa näytelmäproduktio kaikkine osa-alueineen  (lavastus, valot, äänet ja näyttelijätyö) Samalla harjoitellaan monipuolista teatteri- ilmaisua erilaisten teatterileikkien ja improvisaatioiden avulla sekä tulkitaan  näytelmätekstiä. Lisäksi  voidaan perehtyä johonkin muuhun ilmaisutaidon osa- alueeseen, esimerkiksi  prosessidraamaan, tarinateatteriin tai elokuvan tekoon. On  mahdollista suunnitella,  käsikirjoittaa ja toteuttaa oma lyhytelokuva.
ARVIOINTI
Arviointi suoritetaan kouluarvosanoin, jolloin painopiste on innokkuudessa,  aktiivisessa  osallistumisessa ja ryhmätyöskentelytaidoissa.


LIITE 1
  KUITINMÄEN KOULUN TUNTIJAKO 
       
   vuosiviikkotuntimäärä  
yhteiset oppiaineet 7. lk    8. lk   9.lk  
äidinkieli ja kirjallisuus 3  3  3
A-kieli   2  3  3
B-kieli   2  2  2
matematiikka  3  3  4
biologia ja maantieto 2  3  2
fysiikka ja kemia  2  3  2
terveystieto  0,5  1,5  1
uskonto / et  1  1  1
historia    2  2  
yhteiskuntaoppi      3
musiikki   1    
musiikki, musiikkiluokat 1    
kuvataide  2    
käsityö   3    
liikunta   2  2  2
kotitalous  3    
oppilaanohjaus  0,5  0,5  1
yhteensä      29/32  24  24
       
valinnaisaineet ** 7. lk   8. ja 9.lk                    8. tai 9. lk
ilmaisutaito                     1* 2  
A2-kieli   2  3  
B2-kieli     2  
kotitalous    2  1
kuvataide    2  1
musiikki     2  1
Musiikki, musiikkiluokat  2  3  
tekninen työ    2  1
tekstiilityö    2  1
tietotekniikka     2  1
liikunta      1
yhteensä       30/32  30  30
* Ilmaisutaidon kurssi on seitsemännellä luokalla oppilaille, jotka eivät ole musiikkiluokalla tai
  eivät lue A2-kieltä.      
** 8. luokalla valinnaisaineita on yhteensä 6 vuosiviikkotuntia:  
A. Oppilas, joka on musiikkiluokalla ja opiskelee A2-kieltä ei voi valita muita valinnaisaineita.
B. Oppilas, joka on musiikkiluokalla tai opiskelee A2-kieltä valitsee yhden pitkän (2 vvt) ja
    yhden lyhyen (1vvt) valinnaisaineen.    
C. Oppilas, joka ei ole musiikkiluokalla eikä opiskele A2-kieltä valitsee kaksi pitkää ja kaksi
    lyhyttä valinnaisainetta.     
D. Oppilaan, joka ei ole musiikkiluokalla, on valittava vähintään yksi valinnainen taideaine kah-
    deksannella ja yhdeksännellä luokalla (joko lyhyt tai pitkä).  
       


  THE DIVISION OF SUBJECTS   
        
   the number of lessons per week  
Common subjects 7. grade  8. grade  9. grade 
Finnish   3  3  3 
A1-language  2  3  3 
B1-language  2  2  2 
Matematics  3  3  4 
Biology / geography 2  3  2 
Physics / chemistry 2  3  2 
Health education  0,5  1,5  1 
Religion   1  1  1 
History   2  2   
Social studies      3 
Music   1     
Music, musicclasses 3  3  3 
Art   2     
Handcrafts  3     
Physical education 2  2  2 
Home economics 3     
Vocational guidance 0,5  0,5  1 
        
Total of       29/32  24  24 
        
Optional subjects                    
2 h weekly             -        4  4 
1 h weekly  1  2  2 
        
Total of       30/32  30  30 
        
Optional subjects are: Drama, A2-language, B2-language, Home economics,
Art, Music, Handcrafts, Computing, Physical education   
        
        
7. grade       
Expressive activities included of lessons in Finnish, music, art and physical
education. ADP is included in vocational guidance.   
        
        
7. - 9. grades       
A2-language is a foreign language chosen in the primary school.  
The division is the same as A1-language.    
Religion: Evangelical religion, Orthodox religion, Islam, ethics  


LIITE 3


MITÄ MITEN KOSKA KUKA MITÄ
1. Johtajuus EFQM 2006,
minkä jälkeen kolmen vuoden välein työyhteisö ja ulkopuolinen arvioitsija tiimit, johtajuussopimus
2.Toimintaperiaatteet ja strategiat Arviointikeskustelu
2006,
minkä jälkeen kolmen vuoden välein suunnitteluryhmä, virasto,
henkilöstö itsearviointisuunn. OPS
Oppiva koulu
3. Henkilöstö Esimies/alaiskeskus-
telut; yhteenveto.
EFQM 2007,
minkä jälkeen kolmen vuoden välein Esimies, yhteisö

Henkilöstö Yksilölliset ja yhteisölliset asiat
Tyhy, koulutus, pätevyys, viestintä perehdytys,työnjako
4. Kumppanuudet ja resurssit Keskustelu, kysely 2007,
minkä jälkeen kolmen vuoden välein suunnitteluryhmä, yhteisöt,
rehtori Kotien yhteistyö, johtokunta, koti-kouluyhdistys, yms.
5. Prosessit EFQM

OPHR 2005 joka vuosi  3 prosessia
jatkuvasti mutta vähintään 2 kertaa/v. Työyhteisö suunnitteluryhmän johdolla
OPHR

ELA, OPHR
opp.parlamentti
6. Asiakastulokset Huoltajapalaute
Oppilaskysely
Lähtijöiden palaute 2004,
minkä jälkeen kolmen vuoden välein suunnitteluryhmä
- ” –
rehtori


7. Henkilöstötulokset Työhyvinvointikartoitus
koulutus, sairas ja poissaolotilastot 2008,
minkä jälkeen kolmen vuoden välein suunnitteluryhmä
kanslia rehtorin johdolla
8. Yhteiskunnalliset vaikutukset Keskustelu 2008,
minkä jälkeen neljän vuoden välein työyhteisö Koulun toiminnan ekologisuus
9. Keskeiset suorituskykytulokset Tilastot
Oppilaskysely
Keskustelut 2005,
minkä jälkeen kolmen vuoden välein suunnitteluryhmä
OPHR, rehtori
työyhteisö kiusaamis- ja sovittelutapaukset
yhteisöllisyys
terveyskysely

LIITE 2
KUITINMÄEN KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA



Nivelvaihe 1
Sisääntulovaihe 
Koulutusvaihe
Nivelvaihe 2

MITÄ?

Niveltämisko-
kouksissa
tiedonkeruu alakouluista, opon vierailut kouluilla,
mahdolliset testit ja oppilaiden tutustumiskäyn-
nit Uuden koulun toiminta-      
kulttuuriin tutustuminen,
ryhmäyttäminen, hyvinvointikyselyn tekeminen,    
vanhempainillat 1. vuosi                2. vuosi                  3. vuosi
opiskelutaidot    opiskelutaidot         tet
itsetuntemus      koulujärjestelmä    koulutus- 
valinnaisuus      ammatit                   vaihtoehdot
tietotekniikka     itsetuntemus          itsetuntemus Yksilö- ja ryhmänohjausta sekä tiedottamista vanhemmille

KENELLE?


Oppilaille/van-
hemmille/
lv+opettajat Oppilaille ja heidän vanhemmilleen ja opettajille
           OPPILAILLE/VANHEMMILLE Oppilaille ja heidän vanhemmilleen

MITEN?

Keskustelut luokan-opettajien kanssa / so-
siogrammit / opon tunnit/ kirjeet oppilailta lv:lle  Ryhmäytymispäi-
vät, vanhempain vartit, tukioppilas-toiminta, opon, terveyden-hoitajan ja kuraattorin vierailut luokilla Jokainen opettaja hoitaa oman aineensa
ohjauksellisuuden toteutuksen
Opon yksilö- ja ryhmänojaukset
8. lk ja 9. lk työelämään tutustumisjaksot
Tutustumiskäynnit työelämään ja kouluihin Opon tunnit, yksilö- ja ryhmänohjausta ja vanhempainillat  sekä luokanvalvojan yhteydenotot

KUKA/
KETKÄ?

Luokanopettajat,
opinto-ohjaajat,
kuraattorit, terveydenhoitajat ja erityisopettajat Luokanvalvojat, kaikki opettajat, OHR, muu
henkilökunta ja  
vanhemmat
Työelämän vierailuja koulussa ja koulusta
työpaikoille/ kummiluokkatoimintaa II asteen oppilaitosten tutorit ja opot sekä perusasteen opot

KENEN KANSSA?

Erityisopettajien,
tukioppilaiden ja
rehtorien  Erityisopettajien,
tukioppilaiden,
rehtorin ja koko
henkilökunnan
Eri yhteistyökumppaneiden, kaikkien opettajien,
luokanvalvojien, OHR -ryhmän

II asteen koulujen edustajien, työvoimahallinnon ja perusasteen lisäopetushenkilöstön
VASTUUHEN-
KILÖT/TIIMIT
/ MUU HENKILÖ -KUNTA 6. luokanopettajilla ja 7. luokan luokanvalvojilla,
OHR:llä, opettajat/muu henkilökunta 7. luokan luokanvalvojilla
OHR:llä ja kaikilla opettajilla sekä muulla henkilökunnalla
Kaikilla opettajilla, luokanvalvojilla, opinto-
ohjaajilla ja OHR :llä
Koko koulun henkilökunnalla Perusasteen ja II asteen opinto-ohjaajilla
MILLOIN?
AIKATAULUT VIIKKO/KK –TASOLLA
Marras-tammikuu opon vierailut, kuraattorin sosiogrammit maalis-huhtikuussa 1. jakson aikana 1. vuonna painopiste elo-syyskuussa
2. vuonna tammi-helmikuussa
3. vuonna tammi-maaliskuussa Marras- maaliskuu sekä toukokuu ohjausta. Kesäkuun puolivälissä jälkiohjausta

9.8 TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET (1 vvt)

8. ja 9.luokka

KOULUN OMAA TEKSTIÄ:

TAVOITTEET
Tietokoneesta on tarkoitus tehdä oppilaalle tuttu työväline. Tavoitteena on oppia  tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet kuten laitteen käyttö, tekstinkäsittely,  tiedonhaku ja sähköpostin käyttö.
Tietokonetta käytetään mahdollisimman paljon. Opetellaan käyttämään koulun  laitteistoja ja ohjelmistoja ja hyödyntämään internetiä.
Opettaja pyrkii eriyttämään opetusta tunnilla, jolloin kaikentasoiset oppilaat pyritään  ottamaan huomioon. Kurssi sopii aloittelijoille sekä niille oppilaille, joilla jo on  perustietoja edellä mainituista asioista.
Sisältö
Perehdytään ATK-laitteistoihin, käsitteisiin ja Windowsin perusteisiin. Tehdään  tekstinkäsittelyharjoituksia. Tutustutaan internetin ja sähköpostin käyttöön. Kurssi ei  edellytä internet-yhteyttä tai tietokonetta kotona.
Arviointi
Hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat:
Oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja tekee tunnilla vaaditut tehtävät  huolellisesti noudattaen opettajan ohjeita.
Oppilas tekee annetut kotitehtävät kotona.
Kurssiin sisältyy myös itsenäisesti tehtävä päättötyö. Päättötyön aiheeksi oppilas voi  valita opettajan antamista vaihtoehdoista itselleen kiinnostavimman.
Näyttökokeen suorittaminen (vapaaehtoinen)
Kurssin päätteeksi oppilaalla on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen TIEKEn  (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) hallinnoima Tietokoneen ajokortti- tutkinto (Kansalaisen @-kortti).

Näyttökoe on oppilaalle maksuton. Näyttökokeet järjestetään iltaisin koulun tiloissa.  Mikäli oppilas osallistuu näyttökokeeseen, hänen ei tarvitse tehdä kurssiin liittyvää  päättötyötä. @-kortista on helppo jatkaa A-kortin  suorittamiseen esim. jatko- opinnoissa.

Lisätietoa Tietokoneen ajokorteista TIEKEn sivuilla: www.tieke.fi


9.9 PAINOTETTU MUSIIKINOPETUS (MUSIIKKILUOKAT)


7. lk 2 vkt
8. lk 3 vkt
9. lk 3 vkt

Kuitinmäen koulun musiikkipainotteisuus on näkyvästi esillä koulun elämässä.  Musiikkiluokilla on keskeinen osuus koulun juhlissa, konserteissa ja erilaisissa  produktioissa. Erilaisia esiintymisiä tehdään myös koulun ulkopuolella.  Opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan myös hyödyntämään  pääkaupunkiseudun laajaa musiikki- ja kulttuuritarjontaa.

Keskeisiä työtapoja

- laulu
- soitto
- kuuntelu
- musiikkiliikunta
- musiikillinen kekseliäisyys
- musiikkitieto.

7. luokka

Tavoitteet

Painotetun musiikinopetuksen opetussuunnitelman lähtökohtana ovat  yleisopetuksen valtakunnalliset musiikin opetussuunnitelman perusteet.  Musiikkiluokkien opetuksessa tavoitteita ja sisältöjä syvennetään ja laajennetaan.  Tavoitteissa painottuvat:

- laulu- ja soittotaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen
- tukea oppilaan myönteisen minäkuvan kasvua ja luovan ilmaisun kehitystä
- oppia ymmärtämään, analysoimaan ja käyttämään musiikin elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri) musiikin rakentumisessa sekä niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä
- laajentaa ja syventää musiikin eri lajien, tyylien ja käsitteiden tuntemusta
- osata tuoda esille musiikillisia näkemyksiään
- oppia rakentavasti ja kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan omaa ja muiden musiikkisuoritusta musisointitilanteissa
- rohkaista esiintymiseen ja omaehtoiseen harjoitteluun sekä yksin että ryhmän jäsenenä.

Keskeisiä sisältöjä

- ihmisääni, äänenkäyttö, äänialat, erityylistä lauluohjelmistoa, moniääninen laulu, mikrofonitekniikka
- yhteissoitto, kehorytmiikan ja lyömäsoittimien perustekniikat ja -rytmit, tutustutaan käytettävissä oleviin luokkasoittimiin, erityylisen ohjelmiston harjoittelu
- musiikillinen keksintä ja improvisaatio (esim. pentatoniikka)
- musiikin keskeisiä käsitteitä (mm. sointumerkintä) ja niiden soveltamista musisoinnissa
- kuulon huolto
- äänentoistolaitteiden ja sähköisten soittimien oikea ja turvallinen käyttö
- suomalainen kansanmusiikki ja suomalainen musiikkikulttuuri
- keskittynyt musiikin kuuntelu
- eri musiikkityylien ja kausien tuntemus


Arviointi


Arvioinnin perustana on osallistuminen tuntityöskentelyyn sekä oppilaan tiedollinen  ja taidollinen edistyminen opinnoissa sekä esiintymiset. Arvosanan koostuu eri  alueiden arvioinnista, mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta. Arvioinnissa voidaan  painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Painotetun musiikinopetuksen arvosana  ei ole verrannollinen normaalin perusopetuksen musiikin arvosanan kanssa.


8. – 9. luokka

Tavoitteet

- ylläpitää ja kehittää laulu- ja yhteissoittotaitoja, kuuntelutaitoja sekä musiikillista keksimistä
- laajentaa ja syventää eri musiikin lajien, tyylien ja käsitteiden tuntemusta
- osata tuoda esille musiikillisia näkemyksiään omassa musisoinnissa
- tukea oppilaan myönteisen minäkuvan kasvua ja luovan ilmaisun kehitystä
- saada valmiuksia omatoimiselle yhtyesoitinten harjoittelulle.


8. luokan keskeisiä sisältöjä

- laulutaidon kehittäminen, mm. moniääninen laulu, erityylisen lauluohjelmiston harjoitteleminen
- yhteissoittotaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen, erityylisten kappaleiden harjoitteleminen
- omien musiikillisten ideoiden tuottaminen musiikillisen keksinnän ja improvisoinnin avulla
- hallitsee keskittyneen ja erottelevan kuuntelun (mm. muotorakenteet)
- musiikin keskeisiä käsitteitä ja niiden soveltamista musisoinnissa
- ääniympäristö ja audiovisuaalinen maailma (esim. äänentoistolaitteet, musiikkivideot)
- populaarimusiikin historiaa
- näyttämömusiikkia
- tutustuminen erilaisiin maailman musiikkikulttuureihin.

9. luokan keskeisiä sisältöjä

- laulutaidon kehittäminen, mm. moniääninen laulu, erityylisen lauluohjelmiston harjoitteleminen, soololaulu
- yhteissoittotaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen, erityylisten kappaleiden harjoitteleminen
- omien musiikillisten ideoiden tuottaminen musiikillisen keksinnän ja improvisoinnin avulla, säveltäminen ja sovittaminen
- musiikin muistiinmerkintä (esim; nuotintaminen)
- musiikkiteknologia (mahdollisuuksien mukaan nuotinkirjoitus ja sekvensseriohjelmiin tutustuminen)
- hallitsee keskittyneen ja erottelevan kuuntelun (mm. muotorakenteet)
- musiikin keskeisiä käsitteitä ja niiden soveltamista musisoinnissa ja musiikin kirjoittamisessa
- jazzmusiikin historiaa
- klassisen musiikin historiaa
- tutustuminen erilaisiin maailman musiikkikulttuureihin
- oman produktion valmistaminen (esim. konsertti, musiikkinäytelmä)


Arviointi

Arvioinnin perustana on osallistuminen tuntityöskentelyyn sekä oppilaan tiedollinen  ja taidollinen edistyminen opinnoissa sekä esiintymiset. Arvioinnissa käytetään  myös mahdollisia kirjallisia näyttöjä (esim; esitelmä, sävellys, sovitus). Arvosana  esim. koostuu eri alueiden arvioinnista, mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta.  Arvioinnissa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Aktiivisuus koulun  muussa musiikkitoiminnassa huomioidaan musiikin arvioinnissa. Painotetun  musiikinopetuksen arvosana ei ole verrannollinen normaalin perusopetuksen  musiikin arvosanan kanssa.


Arviointiperusteita musiikin arvosanalle 8

Musisointi

Oppilas
- osallistuu aina tunnilla yhteisiin tehtäviin: äänenavaus, lauluyhtye-, kuoro- ja muut laulu- sekä soittotehtävät
- osallistuu luokan yhteisiin projekteihin ja esiintymisiin
- laulaa ja soittaa omaa instrumenttiaan luokan projekteissa
- hallitsee jonkin opetuksessa käytetyn luokkasoittimen (esim. lyömäsoittimet) perustekniikan
- osaa toimia vastuullisesti ja keskittyneesti musisoivan ryhmän jäsenenä
- kykenee kuuntelemaan ryhmän musiikillista kokonaisuutta ja olemaan sen osana.

Musiikin kuuntelu

Oppilas

- kykenee kuuntelemaan musiikkia keskittyneesti
- kykenee havainnoimaan kuuntelemaansa
- osaa esittää omia näkemyksiään kuulemastaan

Musiikin tuntemus

Oppilas

- tunnistaa opetettuja musiikin tyylejä
- tunnistaa erilaisia länsimaisia soittimia
- tietää ja tunnistaa Suomen ja joidenkin muiden maiden ja kulttuurien musiikkia
- pystyy seuraamaan kirjoitettua musiikkia (esim. sointukulku, nuottikuva, tabulatuuri tms.)
- osaa käyttää musiikin peruskäsitteitä musisoinnissa ja musiikin kuuntelussa.


9.10 8. ja 9. lk. Ilmaisutaito lyhyt kurssi 1vvt

DRAAMAKURSSI

8. luokka:

TAVOITTEET

Ilmaisutaidon tavoitteena on kehittää oppilaan ilmaisuvalmiutta ja esiintymisrohkeutta.  Ilmaisutaidossa pyritään myös kehittämään oppilaan itsetuntemusta sekä hänen sosiaalisia  ja ryhmätyötaitojaan.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tunneilla tutustutaan draaman työtapoihin erilaisten tutustumis-, ryhmäytymis- ja  kontaktiharjoitusten avulla. Lisäksi tehdään keho-, aisti-, keskittymis- ja  rentoutumisharjoituksia, joista edetään pieniin tilanneimprovisaatioihin ja roolileikkeihin.

9. luokka:

TAVOITTEET

Ilmaisutaidon tavoitteena on kehittää oppilaan ilmaisuvalmiutta ja esiintymisrohkeutta.  Ilmaisutaidossa pyritään myös kehittämään oppilaan itsetuntemusta sekä hänen sosiaalisia  ja ryhmätyötaitojaan.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tunneilla syvennetään oppilaan tietoja draaman työskentelytavoista ja osa-alueista.  Tehdään improvisaatioita, erilaisia ryhmäharjoituksia ja perehdytään laaja-alaisemmin  teatteri-ilmaisuun. Kurssin aikana voidaan myös toteuttaa pienimuotoinen teatteriproduktio.

ARVIOINTI

Arvioinnissa painotetaan aktiivista osallistumista, innostuneisuutta ja oma-aloitteisuutta.
Myös kyky toimia ryhmässä on hyväksytyn suorituksen edellytys.

9.11 8. luokka liikunnan valinnainen lyhytkurssi

TANSSI & AEROBIC

TAVOITTEET
 
Tavoitteena on kehittää oppilaiden ilmaisullisuutta, luovuutta, rytmiikkaa sekä  fyysistä kuntoa.Tavoitteena myös oman tanssin suunnitteleminen ja toteutus joko yksin tai ryhmässä.

SISÄLLÖT

                     Vaihtelevasti eri tanssimuotoja ja aerobic - suuntauksia. Esim. street dance, showtanssi, lattaritanssit, modernitanssi, funk, aerobic, step-aerobic, tanssiaerobic ja rentoutusharjoituksia. Osallistuminen KLL:n Power Mover - tanssitapahtumaan ja mahdollisesti oman tanssin kilpailuun.

Julkaistu 16.2.2012 klo 10.58 , päivitetty 30.9.2013 klo 16.08

Kohderyhmä:
  • Koululaiset ja opiskelijat